Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa ylipuheliasta kaveriani. Onko tämä normaalia puheliaisuutta?
23.05.2014 |
Kaveri on koko ajan äänessä. Myös Facebookissa. Tässä esimerkkejä:
Kaveri A mun kaverin FB-kuvassa näkyvästä tyynystä: "Kiva tyyny!"
Mun kaveri: "Tyyny ostettiin keväällä Marimekon alesta, maksoi 15 euroo. Olin Viivin kanssa shoppailemassa ja toi tyyny näytti siltä, että sillä olisi koti meillä. Ja mietin, että koska on ton värinen, se sopii nyt Ennan huoneeseen ja jos se ei tykkää siitä, niin Jenna voi ottaa sen. Ja sitten kun sitä ei enää kukaan jaksa kattoa, voidaan myydä se eteenpäin. Marimekon tyynyjä myydään esim. huutonetissä ihan törkeisiin hintoihin, eli saadaa omat takaisin, jos ei lapsille kelpaakaan tai jakseta itse katsoa pidempään. Me ostetiin samanvärinen pöytäkoriste viime talven Thaimaan reissulta niin ajattelin, että toi tyyny sopisi sen kanssa tosi hyvin. Niin ja tossa tyynyssä on samoja kukkia kuin meidän keittiön välitilan tapetissa, huomasitko!!"
Kaveri B: Munkin mielestä kiva tyyny, mutta ei tarvitse toista selostusta :D
Kaveri C mun kaverin seinällä: "Moi, ootko tulossa kahville tänään klo 14?"
Mun kaveri: "Joo moi, mun pitää ensin mennä aamulla Tiian kanssa neuvolaan, kun sillä on puolivuotistarkastus. Tästä pitäis siis lähtee kohta kävelemään sinne neuvolaan, kun bussit ei kulje. Hirvee pukeminen ulos, kun on noin paljon pakkasta ja pitäis kuitenkin sen verran pitkään kävellä, ettei jäädy matkalle. Ja sitten taas hirvee riisuminen perillä. Ja se neuvolantäti on muuten se sama kun oli Jennalla eri terveyskeskuksessa. Se on tooosi kiva, kuten ehkä muistat? Siis not. Mun pitäis käydä neuvolan jälkeen siinä viereisessä ompeluliikkeessä hakemassa parit napit, kun Ennan mekosta repeytyi päiväkodissa yksi nappi irti. Ajattelin laittaa sen mekon joulujuhliin ja eihän ilman nappia sitä voi käyttää. Lasten vaatteisiin saa menemään ihan tolkuttomasti rahaa. Paitsi jos asuis Thaimaassa Suomen palkoilla :D Mä yritän jotenkin ehtiä sieltä nappikaupasta vielä ruokakauppaan ennen ku Viivin pitäis päästä päiväunille, et huh mikä aamu tulee olemaan. Ei käy ittee kateeks!
Kaveri C: ..niin että pääsetkö tulemaan sinne kahvilaan..?
Mun kaveri: Joo tietty. Pääsiskö sinne rattailla, kun me tullaan ton bussilakon takia kävellen. Ei tuolla mitenkään sikana lunta ole ja kyl noi isommat pystyy jo kävelemään, vaikkei kaikkia teitä olis aurattu. Paitsi et jos on just sillä tavalla hankalasti aurattu, että on hirveät kinokset, niin voi olla vähän hankala edetä. Luulen, että pitää ottaa pulkka mukaan ja vetää noita isompia siinä, jos tulis sellainen ongelma. Pulkan voi varmaan jättää vaunujen viereen sitte kahvilassa. Ai mut mitenhän ne rattaat saa sinne ulos jätetty, eikö siinä kahvilassa ollutkin niin kapee se ovi, ettei rattaat mahdu sisälle? Taas niin helppoo lähtee lasten kanssa yhtään mihinkään.
Siis koko ajan tällaista. Facebookissa ei uskalla kommentoida mitään, kun tulee puolen sivun romaani perään. Livenä puhuu niin paljon, että olin kerran 3 tuntia kylässä, enkä valehtelematta sanonut sanaakaan. Oikeasti.
Rasittavaa.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 12:58"]
Mulla on yks tuollainen kaveri, ja olen nykyään vähentänyt tapaamisiamme koska en vaan jaksa. Tunnen myös tän kaverin siskon, ja hän on kertonut että kaverillani on joku lievä aivovamma tms. (en udellut enempää) mutta siis ei ihan tajua sosiaalisia normeja ja miten "kuuluisi" käyttäytyä ihmisten kanssa. Puhuu, puhuu ja puhuu ja vain itsestään, ikinä ei kysele miten muilla menee. Saattaa leffateatterissa kesken elokuvan ihan tosissaan kysyä että"mikä sulla on kun oot noin hiljaa, haluutko puhua jostain?". Ööö, katson leffaa?
[/quote]
Sori, alapeukutin vahingossa. Ehdottomasti yläpeukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaveri on tuollainen. Muuten kyllä ihana ihminen, mutta sitä puhetta vaan tulee ja tulee ja tulee.... Luulee ihan tosissaan että kaikki tykkää hänestä tosi paljon, kun hän juttelee aina kaikkien kanssa. Siis ihmiset ei pääse karkuun, kun tämä papupata tulee esim. taukotilaan ja pälpätys alkaa samantien, ei mitään väliä vaikka muilla olisi juttu kesken, hän puhuu päälle. Tiedän töistä ihmisiä, jotka käy tarkoituksella eri aikaan tauolla. Kääntää aina kaiken itseensä, esim. toinen työkaveri kertoi että hänellä diagnosoitiin tämmöinen sairaus, tämä kälättäjä alkaa kertomaan että niin hänen siskollaankin ja päläpälä....
Huvittavinta on se, että tämä kyseinen henkilö ei itse kestä yhtään vastaavia puhekoneita :D valittaa, että miten tuo on tuollainen, rasittavaa kun puhuu koko ajan ja vie kaiken energian :D
Mulla on tuollainen kaveri. Hän haluaa myös seurueessa täyttää tilan ja ajan äänellään. Hän on sievä ja miehiä riittää hänen ympärillään. Tosin hän taitaa olla metsästäjä ja mies saalis. Kerran eräs mies selitti (ei kaveristani vaan yleisesti), että höpöttäjänaisen kanssa ei tarvitse pingottaa, ei tehdä mitään, ei edes olla skarppina, koska nainen tekee kaikkensa ja vain on. Ei tarvitse viihdyttää naista kun nainen on se viihdyttäjä. Itseäni kyllä häiritsee jatkuva puhetulva ja varsinkin se, että kaverini ei jaksa kuunnella keneltäkään paria lausetta enempää. Hän tykittää päälle omaa juttuaan ja kääntää aiheen aina itseensä.
Ennemmin mä tommosen kaverin kestän kun semmosen mitä multa löytyy. Aivan kaikki mitä sanon tai teen, niin tämän kaverin mielestä se on aina väärin.
Olen puhunut haaveistani rakentaa omakotitalon, niin johan mulle puhutaan ku vähä-älyiselle. "Hei, kai sä ymmärrät et omakotitalon rakentaminen maksaa?" -Joo, olen kyllä asiaa tutkinu "Joo, ku siis eihän sulla tollai työttömänä oo semmosee mahollisuutta" -Ja missähän kohtaa sanoinkaan, et se talo tulis just nyt?
Ja sit hän on musta aivan kokoajan huolissaan. Jos en vastaa puhelimeen tai viesteihin niin johan alkaa mun ukolla puhelin laulaa "Hei! Onks ***** missä, ku se ei vastaa puhelimee?" Sit jos laitan äkkiä viestiä etten pysty vastaa just nyt (kun siis ukko laittanu mulle kans infoa, et tää ihminen koittanu tavottaa mua) ni sit kamala tenttaus, et miksen vastaa ja missä oon ja mitä teen ja kenen kanssa. Eli käyttäytyy ku mikäki äiti mua kohtaan! EN VAAN ENÄÄ JAKSA!
ja kyllä, olen hänelle sanonut asiasta about miljoona kertaa, vaan ehei! Hän on vaan niin "huolissaan" must ku oon kuulemma vastuuton ihminen joka ei vielä ymmärrä elämästä oikein mitään. Olenhan häntä hurjan 2 vuotta nuorempi!
Miesten versio alkuperäisestä keskustelusta:
A: Kiva menopeli.
K: Porsche, säilyttää arvonsa.
B: Asiaa.
C: Bisselle klo 14?
K: Joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tuommoinen työkaveri. Jos häneltä menee kysymään vaikka että lähdetkö kahville nyt, niin saa varautua vähintään 10 minuutin mittaiseen selostukseen siitä, mikä hänen terveydentilansa on, miten työmatka aamulla sujui jne. On muuten mukava ihminen, mutta sellaista asiaa en vielä ole keksinyt, joka hoituisi hänen kanssaan sujuvasti ja nopeasti. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun entinen kämppis on myös tosi puhelias. Ollaan siis muutenkin ystäviä ja mä totesin vähän yli puolen vuoden yhteisasumisen jälkeen, että mun on pakko muuttaa pois, koska muuten meiän ystävyys ei kestä. Jaksan siis olla kuuntelevana korvana, mutta en joka päivä ja koko vapaa-aikaani. Hänen kanssaan olen oppinut, että jos haluaa oman äänensä kuuluviin, niin pitää vaan puhua päälle ja jatkaa sinnikkäästi kunnes toinen hiljenee. Ei se siitä nokkiinsa ota, kun tekee itekin aina noin.
Me muuten toisten kaveriporukkaan kuuluvien kanssa aina vitsailtiin, että se puhelias kaveri löytää ihan varmasti jonkun hiljaisen hissukkamiehen, joka antaa sen hoitaa puhumisen. Niinhän siinä kävi :)
Voin kuvitella, että tuollainen kaveri rasittaa. Kysyisin kuitenkin, onko hän kaveruutenne alusta asti ollut tuollainen (voisiko olla mahdollista, että puheliaisuus olisi ohimenevää) ja mistä syistä alun perin ystävystyitte keskenänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 10:39"]
Voin kuvitella, että tuollainen kaveri rasittaa. Kysyisin kuitenkin, onko hän kaveruutenne alusta asti ollut tuollainen (voisiko olla mahdollista, että puheliaisuus olisi ohimenevää) ja mistä syistä alun perin ystävystyitte keskenänne?
[/quote]
On aina ollut tällainen. On tullut kaveripiiriin harrastuksen myötä. Luulin, että oli alussa jotenkin hermostunut ja puhui siksi paljon, mutta ei ole puheliaisuus hävinnyt 18 vuodessa ollenkaan.
Nyt vaan alkaa tulla jo niin korvista ne puolen sivun FB-kommentit, että näin viime yönä painajaista. Siinä tämä kaveri puhui mulle 100 tuntia putkeen, enkä saanut poistua paikalta.
ap
no onhan se vähän runsasta mutta ota tietty asenne kun tapaat häntå, että nyt sitten kuunnellaan... ilmeisesti et pysty häntä muuttamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, rasittavaa on. Varsinkin jos puhe on sellaista höpöhöpölaalaa-linjaa, ei mitään oikeaa asiaa.
En suoraan sanottuna jaksanut lukea loppuun edes noita sun esimerkkejä, saati jos joutuisi oikeasti tuollaista kuuntelemaan... Toisilla ei ole mitään itsekontrollia tuon pulinan suhteen. Tunnen yhden ihmisen joka raportoi ääneen kaiken mitä tekee.
Vaikkapa työpaikkaruokalassa: ottaisinko salaattin, en taisa ottaa kun siinä on kurpitaa, mutta jos kuitenkin ottaisin kun siellä on tomaattia plää plää plää... mitä sitä jois, joisko maitoa vai vettä plää plää...
Ihan kaiken, siis ihan kaikien. Voi viiiiiitttuuuuuuu!!!!!
Voisitko vain sanoa suoraan kaverisi kanssa ollessasi, kohtuullisen ajan kuunneltuasi että oli kiva kuulla miten viikonloppunne sujui mutta nyt varmaan olisi mun vuoro kertoa kuulumiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, hankala tilanne... Facebookin osalta ei kai ole muuta tehtävissä kuin vähentää viestiminen hänen kanssaan minimiin? Jos muukin yhteydenpito tuntuu rasittavalta, niin voisiko sitäkin karsia? Puhuit viestissäsi "kaveripiiristä", eli sinulla on varmaan muitakin ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaa, jos tämä kyseinen henkilö tuntuu vievän voimia?
t. nro 2
Korvia särki jo lukiessa.
Eli puhuu liikaa ainakin mun makuuni. :D
Ihan kamalaa! :D Toiset ihmiset kuvittelevat olevansa jotenkin viehättävällä tavalla eloisia, pirteitä ja reippaita, kun puhuvat itsestään niin tauotta, että muilta loppuu happi! Miehen veljen vaimo on juuri tuollainen. Jaksan kerran vuodessa kuunnella pari tuntia, sitten tulee kiire juosta kotiin.
Ei oikeasti tarvitse edes kertaakaan hymähdellä myötäilevästi eikä varsinkaan sanoa itse mitään väliin, olen joskus kokeillut.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2014 klo 11:53"]
Ihan kamalaa! :D Toiset ihmiset kuvittelevat olevansa jotenkin viehättävällä tavalla eloisia, pirteitä ja reippaita, kun puhuvat itsestään niin tauotta, että muilta loppuu happi! Miehen veljen vaimo on juuri tuollainen. Jaksan kerran vuodessa kuunnella pari tuntia, sitten tulee kiire juosta kotiin.
Ei oikeasti tarvitse edes kertaakaan hymähdellä myötäilevästi eikä varsinkaan sanoa itse mitään väliin, olen joskus kokeillut.
[/quote]
Mulla veljen vaimo on ihan samanlainen. Järki valuu päästä, kun sitä pitää kuunnella. Onneksi nähdään vain muutaman kerran vuodessa. Niistäkin menee palautumiseen hirveän pitkä aika. Tekee mieli mennä pimeään vaatekomeroon kuulosuojainten kanssa ja olla vaan.
Ja ap:lle: ei ole normaalia.
Miettikää millaista on kun on ylipuhelias oma lapsi! Mulla on kehitysvammainen poika joka 8-vuotiaana oppi puhumaan, eikä ole sen jälkeen ollut sekuntiakaan hiljaa...
Alue: Aihe vapaa
Ja kaverisi on varmaan aivan yhtä väsynyt vierailusi jälkeen, koska hänestä on varmaan raskasta yrittää viihdyttää tuppisuuna istuvaa vierastaan, jonka kanssa ei saa edes pinnallista keskustelua aikaan :-)