lapsen serkut eivät ota lastani mukaan

Lapset eivät helposti ota sitä pienintä mukaan. Voisitko itse sanoa muille lapsille, että ottavat lapsesikin leikkiin mukaan ja ettei ketään saa jättää ulkopuolelle?

Juu, etkö itse voi sanoa asiasta lapsille nätisti? Lapset nyt eivät tosiaan luonnostaan varmaan pientä ota mukaan, iso ikäero ja kuusivuotias näköjään mieluiten kaveeraa isompien kanssa (eikä siinä mitään vikaa). Kuusivuotias ei ehkä myöskään osaa nähdä nelivuotiasta silleen ymmärtävisesti pienenä, vaan kokee vaan että ei pienin serkku osaa kun taas 11-v jo osannee ajatella, että pienin on pieni eikä sen kanssa tehdä samoja asioita (mistä johtuen tilanne ei tietenkään aina välttämättä mieluisin).

Jos ne serkut eivät osaa leikkiä? Voisitko sinä yhdessä lapsesi kanssa opettaa heille leikkejä ja sitten ehdottaa, että jatkaisivat leikkejä yhdessä ilman aikuisia. Voisitte lapsesi kanssa yhdessä miettiä leikkejä ja sitten pyytäisitte serkkuja mukaan.

Mulla oli lapsuudessa sama tilanne. Minua kolme vuotta vanhemmat serkut viihtyivät yhdessä + toisen serkun sisko, joka oli minua vuoden vanhempi. Nähdessämme minä en vain sopinut joukkoon. Arvaa ollaanko yhteyksissä näin aikuisiällä?

Onhan tuo toki ikävää lapsesi kannalta. Itse tosin muistan hyvin, miten ärsyttävää oli, kun lapsena saimme olla yhdessä serkkujen kesken muutaman kerran vuodessa ja aina oli serkun äiti tuputtamassa meitä kolme vuotta nuorempaa lastaan mukaan meidän leikkeihin. Leikkimämme leikit eivät onnistuneet tuon ikäisen kanssa, joten leikit menivät aina "pilalle". Joten tavallaan ymmärrän noita vanhempia lapsia. Onhan heidän kehitystasonsa ja leikkinsä aivan eri tasolla 4-vuotiaaseen nähden. 6-vuotiaskin varmasti haluaa olla vanhempien lasten seurassa jos hänet on sinne mukaan hyväksytty. Ehkä tilanne helpottuu, kunhan ikää tulee vielä vähän lisää.

4 jatkaa 

minä olen itse serkuksista vanhin ja olen aikanaan leikkinyt kaikkien serkkujeni kanssa ja opettanut leikkejä. Nuorin serkkuni on minua  yli 20 vuotta nuorempi ja on kummilapseni. Olen alkanut hänelle opettaa leikkejä, mitä hän voi leikkiä kavereiden kanssa ja leikkimme paljon yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 19:13"][quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:58"]Ap:llä (eli minulla) itsellään ei ole isoja lapsia, mutta pakko vielä sanoa, että ystävälläni on 12 v poika, joka lapsiperhetapaamisissa juttelee nuorempien kanssa, ottaa heille leluja esiin, ja saattaa aloitella leikkejä, ja katsoo esim, että 8-vuotiaat ei jyrää 5-vuotiaita. Saattaa sitten välillä myös vetäytyä puhelimensa kanssa jonnekin, tai lähteä harrastuksiinsa. Ystäväni on määrätietoisesti ohjannut lastensa käytöstä tällaiseksi (hänellä myös kaksi nuorempaa). Saamaan tähtään, vaikken ookaan ehkä yhtä seesteinen äiti kun ystäväni (joka on jotenkin superlahjakas äiti)

[/quote]

Eli ystäväsi on määrätietoisesti ohjannut esikoisen ottamaan jo lapsena aikuisen vastuun? Ei minusta mitenkään seesteistä vaan merkki siitä, että perheessä on jotain pahasti vialla. On isän ja äidin tehtävänä katsoa, ettei 8v jyrää 5v ikäistä, se ei todellakaan saa olla 12v:n vastuulla! Laiska äitiys näkyy juuri tuollaisessa eli laitetaan vanhin lapsi tekemään vanhemman "työt".

[/quote]

Hänhän kirjoitti, että ottaa leluja esille ja aloittaa leikkejä. Näin ne lapset ennen tekivät, leikkivät.

[/quote]

Kyllä se ennen oli niin, että lapset leikkivät ja 12v sai olla jo aikuisten seurana. Ne lelutkin otti esiin äiti eikä isoveli.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:50"]Ap lisää että sukutapaaminen on usein lounaasta päiväkahviin, minkä välin 2,5 v yleensä nukkuu. Ja aikuisseurasta ei nelivuotiaallamme ole puutetta, ja hän on myös hyvä leikkimään yksin, mutta ihailee isoja samaa sukupuolta olevia serkkujaan, ja haluaisi olla heidän kanssaan.

[/quote]

Mitä itse teet, jos anoppi ja käly sanovat sinulle, että haluaisivat sinun leikittävän koko lapsilaumaa sillä aikaa, kun heillä on kivaa juttelemista. Menetkö leikkitädiksi vai ihmetteletkö, että miksi muiden haluamisia pitää totella.

Olen itse kasvanut ulkomailla ja Suomeen muutettuani ihmetellyt suomalaisten outoja sosiaalisia tapoja. Tässäkin käy ilmi nämä outoudet, että omaan kotiin vieraaksi tulevia sukulaisia saa jotenkin kohdella kuin ilmaa? Tekisi mieli nauraa ellei tulisi niin paha mieli tuon 4-vuotiaan puolesta.

Vain Suomessa olen havainnut tälläistä mentaliteettiä että pyritään oleskelemaan vain pienissä klikeissä ja sulkemaan muut pois porukasta. En yhtään ihmettele miksi tässä maassa yksinäisyys on suuri ongelma ja miksi omien sukulaisten ja työkaverien kanssa on niin vaikea tulla toimeen.
Jos kotona annetaan huono esimerkki, niin sehän kertautuu sitten aikuisena. Suomalaisilla on kumma käsitys siitä, että sosialisuus ja ystävyys on niin harvinainen resurssi, että sitä ei voi jakaa kuin harvoille ja valituille.

Ihan outo ketju. Kyllä kahden vuoden ikäerolla olevien pitäisi kyetä yhteisleikkeihin. Minun 4v pojallani on kaksi tyttöserkkua, 10v ja 8v ja molemmat leikkivät serkkunsa kanssa innoissaan. Kaikilla kolmella on hienoja yhteisleikkejä kotileikeistä rosvoon ja poliisiin.

Ei leikeissä ole kyse siitä, että lapset joutuisivat vahtimaan pienempiäään. Molemmat tyttöserkut leikkivät oikein mielellään petshopeilla ja antavat poikaserkun leikkiä niillä omia outoja leikkejäänkin.

En tiedä, miksi nykyään lapsilla on oikeus olla mököttäviä ja jurottavia. Kyllä me aikuisetkin joudumme keskustelemaan eri-ikäisten kanssa. Ei se tarkoita, että sitä olisi tehtävä koko ajan eikä sitä, että on pakko ,mutta jos lapselta ei vaadi yhtään mitään kyläilyn aikana, niin kyllä melkoinen epäsosiaalinen yksilö siitäkin kasvaa. Meillä siis lapsi esittelee lelujaan ja pelejään niin pienemmille kuin isommillekin ja isot voivat sitten päättää, huvittaako jäädä leikkimään vai ei. Viimeksi huvitti ystäväni 12v tyttöäkin, ja sitä hieman hämmästeltiinkin. Mitään pakkoa ei ollut, mutta äitinsä toki kehotti tyttöä käymään vilkaisemassa, löytyykö lapsen huoneesta jotain hänellekin, ja nopeasti tyttö organisoi pienemmät maja- ja taskulamppuleikkiin.

Nykyään ujous on jokin hyve, eikä siihen saa puuttua. Päinvastoin se nostetaan jalustalle ja kelpaa hyvin syyksi siihen, ettei tervehditä, puhuta eikä ylipäätään olla missään kontaktissa muihin ihmisiin. Olen itse ollut äärimmäisen ujo lapsi enkä todellakaan aina nauttinut vierailuista, mutta vanhemmat lempeästi ohjasivat eivätkä kuitenkaan pakottaneet mihinkään, ja aika monet leikit leikin vielä teininäkin pienempien serkkujeni kanssa. Oikea tapa omalle vanhemmalle on siis opastaa, mitä voisi tehdä ja hyväksyä sitten se, jos se ei tunnu lapselle oikein sopivan. Jokin minimikontakti on hyvä olla olemassa kyläilyissä esim. se, että lapsivieraille esitellään lelut. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Itse en kyllä katsoisi hyvällä, jos oma lapseni vain kihertäisi sohvannurkassa kännykän kanssa, kun kyläillään. Käytöstapojen puutetta, jos kyläpaikassa leikitään koko ajan kännykällä!

Pakko sanoa, että kun menen anoppilaan tai miehen siskon luokse, niin en henk koht kaipaa sieltä ketään. Haluan vain ja ainoastaan, että mieheni saa nauttia perheensä seurasta, ja lapseni tutustuvat juuriinsa ja serkkuihinsa. Ei mullakaan mitään vierailuja vastaan ole, ruoka on aina hyvää ja anopin kanssa voi aina vaihtaa kuulumisia lapsista, vaikkei mitään parhaita ystäviä ollakaan. Mutta jos ei serkut leikkis keskenään, niin enpä tiedä, viitsisinkö käydä kovinkaan usein.

Ap pyytää anteeksi että häipyi eilen nukkumaan, mutta kiittää vastauksista, ketju löytyi helposti hakemalla... Tilanne siis se, että meidän 4 v tytöllä on 2,5 v pikkuveli ja 3 kpl 3-8 v poikaserkkuja toiselta puolelta. Heillä menee leikit ihan ok, ketään ei hyljeksitä, tosi 2,5v ja 3 v jää joskus puuhaamaan omiaan, eikä toki mitään sääntöleikkejä handlaa. Nämä miehen puolen serkut on kaikki tyttöjä, ja siis siskokset. He ovat leikkineet vaikka mitä pienempinä, mutta nyt alkaa olla niin että aina sukulaisten ollessa koolla 9 v ja 11 v lähinnä nyhjää puhelintensa kanssa sohvan nurkassa ja kikattelee. Kumpikaan ei ikinä sano MITÄÄN meidän 4v:lle, katselevat tiukasti poispäin. Ei ilkeyttään, vaan ovat jkv ujoja, eikä heillä kotikasvatukseen ole kuulunut se, että ujojenkin pitäisi joskus hiukan ponnistella toisten huomioon ottamiseksi. 6v olisi ihan täysin leikki-iässä, mutta roikkuu isojen siskojensa kyljessä, eivätkä hänen vanhempansa tai isovanhemmat tee mitään, että aktivoituisi olemaan meidän tytön kanssa. Meidän tyttö on itse kysynyt serkkua leikkimään, ei tule vastausta. Me (minä ja mieheni) olemme jutelleet sen 6v:n kanssa niitä näitä, mutta ei murra jäätä sekään, vastailee lyhyesti. Jos jotain hyvää pitää serkkutytöistä sanoa, niin eivät pihtaa vanhoja lelujaan, eli meidän tyttö on kyllä siitä barbimäärästä ym aina ihan haltioissaa, vaikka leikkiseurana onkin isä... Viime kyläilyssäkin mun mies veti 40 min roolileikkiä petshopeilla, kun ei haluttu, että tyttö leikkii yksinään kun kolme muuta kihertää keskenään. Meidän tyttö vaan todella haluaisi leikkiä niitä tyttöleikkejä serkujen, tai edes sen nuorimman kanssa. Mutta onneksi päiväkodissa ja naapurissa on tyttöjä : ) 

En ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki lapset leikkii keskenään" -juttua. Aika harva 20v ikäinen haluaa viettää koko vierailun 60- ja 80-vuotiaitten parissa (se 9v on 3 kertaa 3v:n ikäinen), miksi siis 11v:n pitäisi leikkiä jonkun 3v:n kanssa?

Meillä kotikasvatukseen kuuluu se, että vieraita tervehditään,kysymyksiin vastataan lyhyesti, mutta muuten ei tarvitse ryhtyä lapsenpiiaksi eli leikittäjäksi, jos lapsen omat vanhemmatkaan eivät viitsi lapsensa kanssa olla. Meillä ei ole oletusarvona, että omat lapset joutuvat katsomaan vieraiden lasten perään (tai edes serkkujen) sillä aikaa, kun omat vanhemmat haluavat lapsistaan vapaata.

Omalle lapsellesi voit sanoa, että aina ei saa sitä, mitä tahtoo.

Miksi sun tyttö ei leiki pikkuveljen kanssa? Heillä on paljon vähemmän ikäeroa kuin lapsellasi ja tyttöserkuilla, joten olisi varsin luontevaa, että lapsesi leikkisivät lapsileikkejä keskenään ja melkein esiteinit saisivat olla rauhassa pienempien paimentamiselta.

Aika erikoista, että teidät on siis kutsuttu vieraaksi, eikä miehesi sisarus ja tämän puoliso mitenkään puutu lastensa syrjivään käytökseen?

Ehkä sun lapsen pitäisi viedä mukanaan joku kiva peli, jota ne muut haluaisivat pelata myös?

Itse ottaisin jonkin lautapelin tms. ja alkaisin pelata lapseni kanssa ja pyytää muut sekä aikuiset että lapset mukaan yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:28"]

En ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki lapset leikkii keskenään" -juttua. Aika harva 20v ikäinen haluaa viettää koko vierailun 60- ja 80-vuotiaitten parissa (se 9v on 3 kertaa 3v:n ikäinen), miksi siis 11v:n pitäisi leikkiä jonkun 3v:n kanssa?

Meillä kotikasvatukseen kuuluu se, että vieraita tervehditään,kysymyksiin vastataan lyhyesti, mutta muuten ei tarvitse ryhtyä lapsenpiiaksi eli leikittäjäksi, jos lapsen omat vanhemmatkaan eivät viitsi lapsensa kanssa olla. Meillä ei ole oletusarvona, että omat lapset joutuvat katsomaan vieraiden lasten perään (tai edes serkkujen) sillä aikaa, kun omat vanhemmat haluavat lapsistaan vapaata.

Omalle lapsellesi voit sanoa, että aina ei saa sitä, mitä tahtoo.

[/quote]

Huonoa käytöstä! Vierailuilla ollaan kaikkien kanssa. 20-vuotiaskin saa luvan kestää vanhuksia, tuo vasta oli uskomaton väite. Jos nuoret eivät osaa käyttäytyä, niin 20-vuotias on jo aikuinen. Ja mitä ihmettä tuo kysymyksiin lyhyesti vastaaminen on? Meillä opetetaan keskustelemaan.

Meillä vieraat on kutsujan vieraita, ei koko perheen. Jos aikuiset on kutsuneet lapsiperheen kylään, saavat omat lapset tervehtimisen jälkeen olla huoneissaan rauhassa, sinne ei ole vierailla mitään asiaa. Sama silloin, jos teini kutsuu omia vieraita: ei näidenkään tarvitse olla perheen aikuisten kanssa vaan saavat mennä rauhassa alakerran takkahuoneeseen viettämään aikaa.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:36"][quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:28"]

En ole koskaan ymmärtänyt tätä "kaikki lapset leikkii keskenään" -juttua. Aika harva 20v ikäinen haluaa viettää koko vierailun 60- ja 80-vuotiaitten parissa (se 9v on 3 kertaa 3v:n ikäinen), miksi siis 11v:n pitäisi leikkiä jonkun 3v:n kanssa?

Meillä kotikasvatukseen kuuluu se, että vieraita tervehditään,kysymyksiin vastataan lyhyesti, mutta muuten ei tarvitse ryhtyä lapsenpiiaksi eli leikittäjäksi, jos lapsen omat vanhemmatkaan eivät viitsi lapsensa kanssa olla. Meillä ei ole oletusarvona, että omat lapset joutuvat katsomaan vieraiden lasten perään (tai edes serkkujen) sillä aikaa, kun omat vanhemmat haluavat lapsistaan vapaata.

Omalle lapsellesi voit sanoa, että aina ei saa sitä, mitä tahtoo.

[/quote]

Huonoa käytöstä! Vierailuilla ollaan kaikkien kanssa. 20-vuotiaskin saa luvan kestää vanhuksia, tuo vasta oli uskomaton väite. Jos nuoret eivät osaa käyttäytyä, niin 20-vuotias on jo aikuinen. Ja mitä ihmettä tuo kysymyksiin lyhyesti vastaaminen on? Meillä opetetaan keskustelemaan.

[/quote]

Meillä opetetaan, että aikuisten kysymyksiin ei tarvitse vastata, jos ne eivät tunnu kivoilta. Jos vieras kyselee, miltä tuntuu, kun isä ja äiti erosi, niin lapsen ei tarvitse ryhtyä vastailemaan. Ja tuo oli siis esimerkki, emme ole eronneet.

Minusta on vanhempien äärettömän huonoa käytöstä olettaa, että kyläpaikan lapset ovat ilmaisia lapsenpiikoja. Vanhemmat katsokoot lastensa perään ja vanhemmat leikittäkööt, ei se ole mikään hyvän käytöksen merkki, että ryhtyy kynnysmatoksi.

Meillä lapsille on opetettu, että vierailujen ajan ovat aikuisten seurassa eli se 11v ei suinkaan ryhdy leikittämään 4v ikäistä vaan roikkuu jonkun aikuisen käsivarressa, kyselee ja juttelee. Onhan se aikuinen todennäköisesti noin 30-40v eli ihan yhtä innoissaan juttelemaan 11v:n kanssa kuin tämä leikkimään 4v:n kanssa.

[quote author="Vierailija" time="20.06.2014 klo 18:38"]

Meillä vieraat on kutsujan vieraita, ei koko perheen. Jos aikuiset on kutsuneet lapsiperheen kylään, saavat omat lapset tervehtimisen jälkeen olla huoneissaan rauhassa, sinne ei ole vierailla mitään asiaa. Sama silloin, jos teini kutsuu omia vieraita: ei näidenkään tarvitse olla perheen aikuisten kanssa vaan saavat mennä rauhassa alakerran takkahuoneeseen viettämään aikaa.

[/quote]

Näinhän sitä Suomessa luimistellaan omissa oloissa, ja eri sukupolvet ovat kuin ufoja. Tuntemattomia ihmisiä ei ole olemassakaan, eikä haluta tutustuakaan.

No hyvä että tervehtivät. Sen verran ihmiseksi tunnustetaan.