Keskoslapsen huolestunut äippä..

Tutustupa Kevyen keskustelupalstaan. Sieltä löytyy keskosten vanhemmat huolineen ja saat vertaistukea.

Meidän pieni oli 650g syntyessään. Ensimmäiset päivät pelättiin selviytymistä, mutta ei se senkään jälkeen helpottanut, vaikka todellista uhkaa ei ollutkaan. Takapakkeja pelättiin ja vasta kun ajettiin kotiin vauva mukana uskottiin, että saatiin pieni pitää.

Meillä oltiin sairaalassa 4kk ja olin joka päivä vauvan luona noin 8 tuntia. Mies oli vähän vähemmän vaikka usein oltiin myös yhdessä siellä.

Onko vauvasi taysissa?

Suosittelen myös Kevyt-sivuja. Pelko on mukana pitkään, mutta sen kanssa oppii elämään. Keskoslapsia seuraa aivan toisella tavalla kuin täysaikasia. Minulla on jo teini-ikäiset keskosina syntyneet kaksoset. Alku oli vaikeaa ja muistan edelleen monet asiat todella kirkkaina. Lapset ovat kuitenkin terveitä ja "normi teini-ikäisiä". Jaksan olla heistä erityisen kiitollinen ja onnellinen, kun muistan miten kaikki olisi voinut päättyä.

Kaikkea hyvää ja voimia. Miestä tarvitaan sitten, kun vauva joskus kotiutuu. Töissä hän saa ajatukset joskus muuallekin.

Voimia kovasti sinulle! Ehkä joku toinen palsta voisi tän asian suhteen olla antoisampi, kannattaa katsella. Jossain on varmasti onnelisia tarinoita keskosista. Pidä kiinni päivärutiineista, ulkoile, syö, peseydy. Kuuntele positiivista tai muuten rauhoittavaa musiikkia. Laula vaikka itse mukana. Lue jotain jos pystyt mihinkään muuhun hetkeksi keskittymään. Kokeile rukoilemista. Sellaista huolien purkamista ja avun pyytämistä Jumalalta. Odote on suht hyvä, etkä sinä pysty murehtimalla mitään muuttamaan. Kaikkea hyvää teille!

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 22:02"]

Tutustupa Kevyen keskustelupalstaan. Sieltä löytyy keskosten vanhemmat huolineen ja saat vertaistukea.

[/quote]

Vaatii rekisteröitymistä, kuhan pääsen vaavin kanssa kotiin niin rekisteröidyn sinne, en nyt kuitenkaan tällä kännykällä oikein pysty foorumeita lukemaan,  eikö täällä ole ketään keskoslasten vanhempia? tai muuten vain vaikean synnytyksen kokeneita? jotain neuvoja tämän lapsen terveydestä aiheutuvan epävarmuuden lieventämiseen olisi kiva saada :)

Noita grammoja tärkeämmät ovat viikot, jolla vauva on syntynyt. Se kertoo enemmän lapsen valmiudesta selviytyä. Useinhan on niin, että jo kohdussa on ollut jokin asia pielessä, jolloin sikiö on tavallaan sitkistynyt ja selviää paremmin myös ulkomaailmassa. Kohtuullisesti tilanne on parempi, jos viikkoja olisi ainakin 26. Mutta viikkoja et maininnut. Ihmiset eivät yleisesti tiedä viikkojen tärkeydestä, puhutaan vain painosta. Toivottavasti teillä kuitenkin kaikki menee hyvin. Ekoina päivinä näkyy yleensä ainakin massiiviset aivoverenvuodot, se vaara kun on ohitettu, niin ollaan yksi iso askel otettu jo eteenpäin.

Noniin tulihan niitä vastauksia, kiitos kovasti kannustuksesta =)

Olen rukoillut ja koittanut siirtää ajatuksia muualle, on auttanut vähän toistuvalla menestyksellä, onneksi läheiset on ollu tukena! Otin pari kuvaa kun kävin Jennaa katsomassa,  voiko tänne mitenkä lisätä kuvia kännykästä?

Elä ainakaan lue mitään niitä manuaaleja ja mappeja mitä sulle tungetaan, ne kun luet tulet hulluksi, et usko miten paljon keskoslapsessa voi olla vikaa.

Toi kevyt on hyvä sivusto.

Meidän poika ei ollut noin pieni, mutta alku tuntui todella vaikealta ja ehkä sen takia tuntuu lapsi tärkeämmältä ja pienet köhät ja nuhat huolestuttaa heti enemmän.

Mutta hienojakin hetkiä on kun lapsi vahvistuu ja opit itse käsittelemään sitä, kenguru hoito, tissi/pullo ruokinta, kylvetykset, jossain vaiheessa todennäköisesti ottaa nenämahaletkun pois itse.

Pelottavia kaikki piippaavat summerit mitkä hälyttää, poikkeavista sykkeistä, saturaatioista, apneat, pelko että jotain operaatioita joudutaan tekemään ja noin pienelle varmasti tehdäänkin, ei voinut edes ajatella että sitä olematonta lapsen alkua aletaan leikkelemään.

Lukematon määrä eri letkuja ja johtoja mitkä lapseen menee.

Lasten osastojen hoitajat ovat ihan oma rotunsa, mukavia, sympaattisia ihmisiä mitkä tekevät arvokkainta hoitotyötä mitä voi olla pienten lasten kanssa.

Millä viikolla lapsi syntyi ja miksi?

Meidän poika sektioitiin äidin raskausmyrkytyksen vuoksi.

Tv. Reippaan 2v keskospojan isä

Älä hyvä ihminen laita tänne kuvia vauvastasi. Jaa ystävien ja sun kanssa, mut ei täällä. Täällä on oikeesti osa aika pipipäistä porukkaa ja sanovat jotain rumaa ja pahantahtoista.

Mäkin suosittelen sitä kevyen keskustelupalstaa. Jos olette taysissa, ainakin ennen oli kahviossa kone. Rekisteröidy sillä. Kevyt palsta on todella hyvä.

Itse olen keskostyttöni taysissa saanut. Hoito on hyvää vaikka ahdasta siellä onkin ja raskasta se alku. Oikein paljon voimia. Ne kuukaudet keskolassa tuntuu vuosilta.

10 jatkaa Joo, loppuraskaudessa kerää vain painoa, keskonen on pelkkää luuta ja nahkaa.

Vieläkin istun joskus yöllä ja kuuntelen hengittääkö lapsi ja käännän selälleen nukkumaan, sairaalassa myös väitettiin ettei lapsi muista keskos ajasta mitään, mutta itse en usko sitä, meillä poika teki vuoden ikään sitä ettei olisi halunnut millään nukahtaa, teki kaikkea mahdollista ettei vaan olisi tarvinnut käydä nukkumaan, uskon sen johtuneen siitä että aina kun heräsi sairaalassa oli vanhemmat hävinneet?

Vieläkin pelkää esim. Itkuhälyttimen piippausta, vastaan otin piippaa jos virta vähissä, yhteysheikko ym. Muuten ei pelkää mitää pörinöitä, ruohonleikkuria ym.

Meidän pojalla oli paljon vatsavaivoja jotka hellittivät sen jälkeen kun päästiin premilonista eroon ja kiinteät aloitettiin tosi aikaisin.

Sairaalasta kun pääsi kotiin tuli heti kipeäksi, räkää imettiin itse, käytettiin pahimmillaan aamuin illoin sairaalassa rään imussa, hoitaja kävi kotona imemässä räkää ym. Ja pentu huusi silloin kuin puukollapistetty, ei ollut kivaa.