Jaksaako yli 35-vuotias enää pikkulapsiaikaa?

Riippuu ihan ihmisistä, turha yleistää jos itse ei jaksa, toinen saattaa jaksaakkin. Ei minun mielestäni 35v ole vielä vanha.

Samaa pohdin. Tosin olen nyt sen 30 ja meillä on juuri nyt menossa rankka vaihe kahden pienen kanssa. Mies haluaisi vielä yhden, mutta minä haluan ainakin muutaman vuoden tauon. No sitten jaksaako sitä taas aloittaa saman härdellin alusta. Huoh

Sain esikoisen 29-vuotiaana, ja mulle oli aina ihan selvää, että haluan aivan minimissään 3 vuoden ikäeron - halusin keskittyä rauhassa yhteen lapseen. Ikäeroa tulikin yli 5 vuotta, ja mun mielestä pikkulapsiaika esikoisen kanssa oli lähes pelkästään hauskaa ja ihanaa. Kakkonen syntyi kun olin 35 ja tuntuu mahtavalta, että pikkulapsiaika jatkuu vielä pitkään, se on ollut elämäni parasta aikaa. Sulla ei ole kokemusta siitä, että on vain yksi pieni, saatat yllättyä positiivisesti. Olen nyt 37 ja harkitsemme kolmannen yrittämistä.

Mutta siis suoremmin kysymykseesi, päätä asia sen perusteella, haluatko kolmannen lapsen vai et. Kukaanhan ei voi etukäteen tietää, kuinka raskaaksi tilanne muodostuu.

Mä jaksoin kolmekin kertaa. Asennekysymys.

Ei oo tullut mieleenikään, etten iän puolesta jaksais. Ekan sain 34-vuotiaana ja toisen 37-vuotiaana, nyt olen 38-vuotias.

Jos huono kunto ja valkoviinin tissuttelu ja tupakka vahvasti arkikuviossa niin ei varmaan jaksa.

Jaksettavahan se on kun on vauva tulossa ja ikää 37. Miks ei jaksais? Enpä ole noita aiempiakaan lapsia mitenkään rasitteena kokenut.

Ei ole todellakaan iästä kiinni. Meillä on uusperhe. Isommat lapset on 12 ja 10. Yhteinen lapsi on 1,5-vuotias ja nyt olen 36-vuotiaana taas raskaana. Vähän rankkaa on ollut, koska kuopuksella on allergioita ja nukkuu vieläkin huonosti. En kyllä usko, että olisin tämän lapsen kanssa yhtään sen paremmin jaksanut 10 vuotta sitten jolloin sain esikoiseni. On niin lapsesta kiinni. Esikoinen oli todella helppo vauva. Toivottavasti seuraavakin on. Haluttiin vielä yksi, koska ikäero isompiin sisaruksiin on niin iso. 

Herranen aika. Minkälaisia vanhuksia te jotkut olette jo tuossa iässä? Miten aiotte jaksaa seuraavat 30-40 vuotta elämäännäe yleensä. Jos olisin noin huonossa kunnossa etten fyysisesti jaksaisi pikkulapsia, olisin todella huolestunut terveydestäni muutenkin... T: 43 v jolla lapset 11, 8 ja 5

No mä en jaksais kolmatta, mutta sanoisin että parempi äiti olen ollut 30-vuotiaana saamalleni lapselle entä 22-v saadulle lapselle.

Ihan kuin 35-vuotias oli vanha :) Meillä lapset samoilla ikäeroilla ja nyt kolmas tulollaan. Eipä kaduta sitten ettei tullut yritettyä.

Meillä on 9 v, 6 v ja 1 v. Oon saanut lapset 27 v, 29 v ja 35 v iässä. Ei ole ollut mitään eroa jaksamisessa. Parhaiten olen jaksanut viimeisen vauva-ajan. Siinä ei ikä ratkaise vaan elämänkokemus. Ei tarvi stressata samoja juttuja kuin esikoisen kanssa kun lastenhoito on tuttua. Toisaalta ei myöskään ole kahta pientä hoidettavana. Isommista on apua monessa kuten leikkimisessä ja tykkäävät pikkuisesta muutenkin tosi paljon. Toisaalta heillä on omia menoja ja tekemistä. Ei haittaa vaikka vauva vie aikaa. Suosittelen siis kolmatta :)

Ne ystävät, joilla kolme lasta, sanovat että se kolmannen tulo on raskasta verrattuna tokan tuloon, siis että suhteessa paljon raskaampaa. Kolmas myös tekee sen että esim asuntoa ja autoa saattaa joutua miettimään täysin uudestaan ja matkustaminen (jos sitä olette "harrastaneet"), on myös hankalampaa, toki siis kalliimpaa, mutta myös sen takua että viidelle on vaikea saada huone. (Ja nyt en puhu mistään perhepakettimatkoista)

itse suosittelen harkitsemaan vielä, myös varsinkin jos mies on vastaan, ettet jää liian yksin kolmannen lapsen kanssa.

en usko että ap tarkoittaa ettei oikeasti fyysisesti jaksaisi, vaan enemmänkin sitä että miksi pitäisi pistää itsensä liian tiukille varsinkin jos on ollut tosi tiukkaa jo aiemmin, vuoden ikäero on tosi pieni.

Meillä on 4 lasta. Nuorin 2v ja vanhemmilla ikää 39v. Ihan hyvin vielä jaksetaan. Viimeisen kanssa ei tule niin paljoa enää stressattua, kun on yhtä ja toista jo ehtinyt oppia noiden edellisten kanssa.

Mun on jaksettava vielä ainakin 6 vuotta vaikka olen jo 44v koska lapsi on vammainen

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 21:02"]

Meillä on 4 lasta. Nuorin 2v ja vanhemmilla ikää 39v. Ihan hyvin vielä jaksetaan. Viimeisen kanssa ei tule niin paljoa enää stressattua, kun on yhtä ja toista jo ehtinyt oppia noiden edellisten kanssa.

[/quote]

no näin moni nelilapsinen ystäväperhe sanoo että ei se neljäs ole niin raskas, menee siinä sivussa, mutta että se kolmas tuntui tosi raskaaltaa.

vastaaja 14

kyllä on rankempaa tulla äidiksi yli 40v kuin 20 v. Mutta kannattaa silti, periaatteella päivä kerrallaan mennään. Ihana lapsi, jos vähänkin mietitte niin yrittäkää ihmeessä.

Ota sekin vaihtoehto huomioon jos lapsi ei olekaan terve

Jaa mä sain kolmannen 35 vuotiaana (kaksi edellistä 29v ja 21v).Ehdottomasti helpointa on ollut tämän vikan kanssa. En jaksa stressata kaikkea mahdollista ja lapsikin on kait ollut "helppo". Terve, aurinkoinen ja iloinen.

Joo en tarkoita mitään fyysistä jakamista. Se käytännössä kahden vauvan hoitaminen samaan aikaan vaan oli jotenkin niin ylettömän rankkaa eikä meillä ole sukulaisista ollut juuri apua. Tuntui, että vuodessa vanheni 10 v. Raskauspahoinvointia oli tosi pahana yli 4 kk molemmista, joten sitähän se varmaan olis taas. Ensimmäisen kanssa oli kyllä tosi kivaa ja rauhallista, se aika kun olin kotona enkä oksentanut kuset housussa..

Mulla on myös tosi vaativa työ, se varmaan vaikuttaa aika paljon näihin fiiliksiin. Äitiysloma olis toisaalta keino vähän hengähtää..

Terveysasiat huolettavat myös, esim down-riskin kasvu jne.

Vaikeita juttuja, mutta en meinaa saada tätä mielestäni. Aiemmista ei ollut edes vauvakuumetta, se oli vain järkiratkaisu. Nyt tuntuu että järki sanoo ei mutta tunteet aivan jotain muuta.