Lue keskustelun säännöt.
Poikani tyttöystävä on liian "tasokas" pojalleni
18.06.2014 |
Tyttö on saman ikäinen kuin poikani. Hän opiskelee yliopistossa kun taas poikani ei ole opiskellut ammattikoulun jälkeen mitään. Tyttö harrastaa taitoluistelua ilmeisestikkin melko menestyksekkäästi. Poika ei harrasta oikeastaan mitään. Tyttö puhuu sujuvasti kolmea kieltä kun taas pojalla juuri ja juuri taipuu englanti jotenkin. En halua mitenkään aliarvioida tai mollata poikaani mutta pelkään että tyttö huomaa olevansa paljon parempi kuin poikani ja jättää hänet tämän takia.
Kommentit (15)
Ehkä pojallasi on sellaisia avuja, joista et tiedä ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten? Serustelusuhteita menee ja tulee, mutta jos kestääkin, niin älä sinä ainakaan heidän välejään riko!
Anoppini aatokset olisivat voineet olla tuollaiset. Mieheni ja minun tilanne oli about tuo. Mutta niin vaan mieheni tarjosi minulle naurua, rohkeutta, iloa joita minulta puuttui, tien ulos roolista, jonka vanki olin. Ja minä hänelle ilmeisesti mahdollisuuden murtautua ulos omastaan, olla vakavissaan, uskoa itseensä ja opiskella itselleen sen ammatin, jonka oikeasti halusi. Nyt ollaan onnellinen lapsiperhe jossa meidän molempien vanhempien elämä on sillä mallilla kuin halusimme, niin töiden kuin vapaa-ajankin suhteen.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 12:33"]
Anoppini aatokset olisivat voineet olla tuollaiset. Mieheni ja minun tilanne oli about tuo. Mutta niin vaan mieheni tarjosi minulle naurua, rohkeutta, iloa joita minulta puuttui, tien ulos roolista, jonka vanki olin. Ja minä hänelle ilmeisesti mahdollisuuden murtautua ulos omastaan, olla vakavissaan, uskoa itseensä ja opiskella itselleen sen ammatin, jonka oikeasti halusi. Nyt ollaan onnellinen lapsiperhe jossa meidän molempien vanhempien elämä on sillä mallilla kuin halusimme, niin töiden kuin vapaa-ajankin suhteen.
[/quote]
Myös meillä kutakuinkin tämä tilanne. Seurustelin ennen nykyistä miestäni "tasoiseni" miehen kanssa, ja näin jälkikäteen ajatellen oli kyllä tosi hyvä, että erosimme. Meillä olisi ollut tosi tylsä elämä yhdessä.
Nykyisen kanssa aviossa jo yli 20 vuotta, ja varmaan anoppini edelleen välillä ajattelee, että olen liian "tasokas": D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastakohdat voivat täydentää toisiaan. Ei tuosta vielä tiedä vaikka onnistuisi hyvinkin.
Tai sitten tytön esimerkki voi vaikkapa inspiroida poikaasi petraamaan kielitaitoaan... Ihan voitte ymmärtää tämän viestin millä merkityksellä vaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sama tilanne parikymppisenä, kun alettiin seurustelemaan. Jonkin verran niihin aikoihin sai sukulaisilta enemmän ja vähemmän verhottuja ihmettelyjä, mutta niin vain ollaan yhdessä yhä lähes 20 vuotta myöhemmin.
Eikä se "tasoero" enää tunnu samalla tavalla. Mies on pärjännyt työelämässä paremmin kuin tuolloin moni olisi odottanut, itsellä taas on tullut akateemisille nykyään tyypillisiä vastoinkäymisiä matkalla, joten ulkopuolisten silmissä "tasoissa ollaan". Koulutus- ja kokemuseron (minulla esim. opintoja ulkomailla) eron huomaa jossain asioissa, mutta ei se merkittävästi haittaa. Kun on vuosia yhdessä, tulee molempien väkisinkin opittua hieman toisen vahvuuksista ja kiinnostuksenkohteista ja siten nykyään pystyy keskustelemaan aiheista yhdessä, joista seurustelun alussa toinen ei tajunnut mitään eikä kiinnostanut.
En siis tosiaan halua mitenkään mollata poikaani tai muutenkaan vähätellä hänen saavutuksiaan. Olen ylpeä siitä että hän hankki ammatin ja elää muutenkin kunnollista elämää, voisi olla huonomminkin. Muutenkaan en olisi voinut parempaa poikaa toivoa. Nuoret kuitenkin ovat nykyään tosi vaativia niin siksi pelottaa tämä pojan ja hänen tyttöystävänsä tasoero. Poika näyttää olevan syvästi rakastunut tähän tyttöön, en haluaisi että hän satuttaisi itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni oli maksuhäiriöinen ammattikoulun suorittanut parikymppinen, kun tapasimme. Minä olin täysin päinvastainen, kunnianhimoinen ja talousasioissa kunnollinen. Täydensimme toisiamme ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, mieheni valmistui viime vuonna ekonomiksi (uskokaa tai älkää). Seura tekee kaltaisekseen :)
Minäkin olen liian "tasokas" lähes kaikille miehille, siksi mulla ei olekaan miesystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veli on amiksen käynyt duunari. Oikein semmonen perusjuntti. Mukava mies, mutta ei ehkä se penaalin terävin kynä. Seurustelee tytön kanssa, joka valmistui nyt yliopistosta. Tyttö esim. reissaa ulkomailla perheensä kanssa, veljeni ei ole käynyt Helsinkiä pidemmällä. Ovat olleet yhdessä nyt kohta 5 vuotta.
Mäkin ajattelen, että mitenhän mun veljelle käy. Näyttävät kyllä rakastuneilta ja toivon, että pysyvät yhdessä, mutta...
[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 13:24"]
En siis tosiaan halua mitenkään mollata poikaani tai muutenkaan vähätellä hänen saavutuksiaan. Olen ylpeä siitä että hän hankki ammatin ja elää muutenkin kunnollista elämää, voisi olla huonomminkin. Muutenkaan en olisi voinut parempaa poikaa toivoa. Nuoret kuitenkin ovat nykyään tosi vaativia niin siksi pelottaa tämä pojan ja hänen tyttöystävänsä tasoero. Poika näyttää olevan syvästi rakastunut tähän tyttöön, en haluaisi että hän satuttaisi itsensä.
[/quote]
Poikasi voisi ihan hyvin satuttaa itsensä myös sen amis-Lissun kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on huomattavan paljon enemmän maailmaa nähnyt ja opiskellut sekä työelämässä menestynyt mutta silti hänen äitinsä ei uskonut että olisin oikeasti ollut kiinnostunut hänen pojastaan, olin liian tasokas eli liian hyvännäköinen jotta olisin pystynyt asettumaan aloilleni ja perustamaan perhettä hänen nörttipoikansa kanssa. Oli aiemmin yrittänyt naittaa poikaansa tämän edellisen tyttöystävän kanssa joka oli enemmän "pojan tasoa". Sanoi tämän suoraan aikanaan minulle.
Meillä on miehen kanssa ollut perhe nyt 10 vuotta, anopin kanssa ei olla edelleenkään ystäviä mutta lapsenlapsiaan jumaloi samoin kuin poikaansa. Se riittää mulle.
Älä omaa lastasi vähättele.