Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusattu uhkaa tehdä itsemurhan
19.05.2014 |
Meidän pieni 7lk poikamme on ollut koulukiusattu jo useita vuosia ja hänen mentaaliterveytensä on heittelehtinyt jo pitkään. Hän on ollut usein syvästi masentuneen oloinen ja kauhuksemme viimeaikoina tällä on ollut itsemurha-alttiuteen viittavia puheita. Pelkäämme menettävämme hänet! Opettajat eivät ole voineet koulukiusaamiselle mitään ja kiusaaminen on ilmeisesti pahentunut tässä viimeisen puolen vuoden aikana.
Onko ketään teistä palstaa lukevista tai teidän lapsistanne tai tuttavistanne joskus ollut kiusattu? Onko jollain ollut itsemurha-aikeita? Kuinka kiusaamisesta on selvitty? Kertokaa omia kokemuksianne.
Nimim. Huolestunut
Kommentit (37)
Mua kiusataa ei sitä saada loppumaa ja on käyny itsemurha mielessä... Oon 15v ja kiusattu koko kuluajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 11:27"]Meidän pieni 7lk poikamme on ollut koulukiusattu jo useita vuosia ja hänen mentaaliterveytensä on heittelehtinyt jo pitkään. Hän on ollut usein syvästi masentuneen oloinen ja kauhuksemme viimeaikoina tällä on ollut itsemurha-alttiuteen viittavia puheita. Pelkäämme menettävämme hänet! Opettajat eivät ole voineet koulukiusaamiselle mitään ja kiusaaminen on ilmeisesti pahentunut tässä viimeisen puolen vuoden aikana.
Onko ketään teistä palstaa lukevista tai teidän lapsistanne tai tuttavistanne joskus ollut kiusattu? Onko jollain ollut itsemurha-aikeita? Kuinka kiusaamisesta on selvitty? Kertokaa omia kokemuksianne.
Nimim. Huolestunut
[/quote]
Ei ole koulupakkoa
Minua kiusattiin koko kouluaika. Kärsin tosi paljon enkä voinut puhua kenellekään. Siinä aika kuitenki meni ja opiskellessa asiat muuttuivat. Sain kavereita ja kaikki korjaantui. Silti asia edelleen arka paikka. Kerro pojalle että meitä on paljon. Ja että aika menee ja tilanne muuttuu. Hanki pojalle mielialalääkettä, vaikka tavallista rauhoittavaa. Hanki apua. Toivotan kovasti jaksamista teille! Aika muuttaa asiat! Olen nyt nelikymppinen mies.
Meillä kiusattiin alakoulussa. Tuki ja apu kuraattorilta. Kuraattori järjesti yläkouluun luokalle, jossa on vain mukavia oppilaita.
.
Koulun vaihto kuraattorin avulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nelonen jatkaa, siskoni yritti itsemurhaa monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä koulu ja kuka opettaja "ei voi mitään"
Kamala tilanne ja vielä kamalampaa ettei kukaan muka mitään pysty tekemään. Kuulostaa enemmän saamattomuudelta koulun osalta. Kiusatun ei todellakaan pitäis joutua vaihtamaan koulua vaan kiusatut pitäis erottaa. Tietenkin parempi sekin kun jäädä kiusattavaksi jos kerta muuta ei voida tehdä :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän asioille helvetti voi jos on sinnikäs ja yrittää. Rikosilmoitukset kehiin, soitat opettajille niin monta kertaa että laittavat loppumaan. Menet itse koululle ja annat kiusaajille selkään. Soits kisuaajien vanhemmille ja sano että teet rikosilmoituksen ja ls-ilmot ja kaikki
Minua kiusattiin 9-vuotta, eli koko peruskoulu ajan. Lyötiin, haukuttiin, potkittiin, eristettiin=kukaan ei ollut kanssani välitunneilla, ja sama ryhmätöissä, tein yksin. Ja mitä minä nyt olen? Elossa. Nämä keskustelut saavat minut aina murheellisiksi päiväkausiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mentaaliterveys hjeittelee ja alttius viittaa?
Tervetuloa 1900-luvulle.
Nelonen tässä vielä, siskoni asiasta sen verran, että meni sitten vähän vanhempana ammattikouluun jossa kiusattiin myös. Isäni silloin päätti että nyt homma loppuu ja meni käymään koululla, sanoi tytöille suorat sanat ja puhui rehtorin kanssa asiasta paljon. Kun kiusaaminen ei siitö huolimatta loppunut, niin kiusaajat erotettiin koulusta. Noin sen pitäisi mennä joka koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulukiusaaminen jättää syvät arvet vaikka nyt saataisiinkin loppumaan.
Itse olin koulukiusattu ensimmäisestä koulupäivästä lähtien (olin poikia pidempi tyttö niin se jo riitti kiusaajille syyksi) ja koko ala- ja yläaste ajan toivoin päivittäin kuolemaa - toivoin jääväni bussin alle tai sairastuvani vakavasti. Vanhempani eivät osanneet olla tarpeeksi tiukkoja ja vaatia koululta kunnon toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Jouduin vaihtamaan koulua ensimmäisen lukuvuoden jälkeen ja sama jatkui uudessa koulussa sillä oppilaat olivat jo valinneet kaveriporukkansa enkä minä mahtunut joukkoon.
Teiniaika oli raskasta sillä kiusaaminen jätti todella pahat arvet vaikka kiusaaminen vihdoin loppui lukioon päästessäni. Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia aina lukioon asti. Ihmettelen suuresti miten selvisin hengissä, olin varmaan liian "raukka" toteuttaakseni mitään lopullista. Nykyään olen edelleen hyvin tarkka siitä kenet päästän lähelleni ja kenet hyväksyn ystäväkseni.
Olen todella kiitollinen, että selvisin nuoruudestani ja nyt olen vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti joita tulen suojelemaan kiusaamiselta henkeni edestä! En halua lasteni koskaan kokevan mitä itse koin.
Vanhemmilleni olen ikuisesti katkera siitä etteivät yrittäneet auttaa minua kuin vähän kitisemällä koululle. Emme nykyään ole enää väleissä.
Lapsesi on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että te vanhemmat tiedostatte ongelman ja haluatte auttaa. Tehkää oikeasti kaikkenne sillä se vaikuttaa niin lapsenne kuin koko perheen loppuelämään. Älkää luovuttako!
Kertokaa lapselle että hän on arvokkaampi kuin kaikki kiusaajat yhteensä, että häntä rakastetaan ja tuetaan nyt ja aina.
Nyt koulunvaihto jos vain mitenkään mahdollista. Hyvä että lapsi puhuu ja onneksi loma on tulossa saa olla hetken rauhassa. Olisiko joku kiva kesäkaveri joka ei kiusaisi voisi tehdä itsetunnolle hyvää.
Kiva pölö kun kirjotit muhun liittyen ton alkukirjotuksen, mutta tosta saa sellasen käsityksen kuin olisit mun toinen vanhempi, etkä mun kaveri
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 12:29"]Kiva pölö kun kirjotit muhun liittyen ton alkukirjotuksen, mutta tosta saa sellasen käsityksen kuin olisit mun toinen vanhempi, etkä mun kaveri
[/quote]
Saako? No aivassama, faktaa yhtä kaikki silti, se aika jonka oon viettäny samoissa ympyröissä sun kanssas saa mun kyllä oikeasti tuntemaan oloni siltä että sää oot tavallansa meidän kasvatti myöskin. Se huolen määrä jota susta kannan on varmasti verrattavissa lapsestaan huolestuneeseen vanhempaan. Ja todellakin tarkoitin jok ainutta sanaa jonka kirjoitin ja faktaa yhtä kaikki. Soot mein pieni poika ja meidän tehtävä on saada sulle niin hyvät olot kuin vain suinkin! Ja kyllä jos tätä kiusaamista jatkuu syksyllä niin koulu menee vaihtoon tai ainakin ryhdytään kertaluokkaa raskaampiin toimenpitäisiin kuin tähän asti! Huolimatta siitä etten oo sun vanhempasi, mää en anna tämän asian jäädä tähän! Kiusatulla on oikeuksia!
On oikeasti kiva kuulla ettei olla tämän kokemuksen kanssa yksin! Itsemurha-alttius on kamalaa ja pelko siitä että menettää pienen pojan jolla kaikki on yhä edessä on vielä kamalampaa! Itsemurhissa on sekin vielä että jos kiusattu tuhoaa oman elämänsä niin se tuhoaa samalla monien muiden elämän ja usein syylliset pääsevät kuin koira veräjästä. Kiusaajille pitäisi tulla syytteet avunannosta murhaan tai jotain sellaista! Mutta toivon todella että tästä selvitään! En salli itsemurhaa koulukiusaamisen seurauksena!
On meidän vanhempien tehtävä olla lapsen puolella! Loppujen lopuksi olemme yksin ja itse vastuussa perheestämme, joten me opetamme lastamme kotona!
Ottaisn lapsen pois koulusta heti. Mikään opetus ei edes mene päähän kun joutuu pelkäämään.
Löytyykö lähialueeltanne joustavan perusopetuksen ryhmää tmv.?
Ihan sama vaikka osa sanoiskin, että kiusaaja voittaa kun kiusattu lähtee... Minun lastani en lähetä kiusattavaksi. Itse voin seistä ja ottaa iskut vastaan, mutta lastani en siihen tilanteeseen aseta, hän on vielä liian herkkä siihen.
Helppo ratkaisu turpaan niitä kiusaajia ei ne aikuiselle pärjää! Tai sit uhkauskirje rehtorille, jossa sanotte ampuvanne kiusaajat!
Jos saatte sakot mä maksan meilatkaa tonne, jos saatte sakot: tuomo_999@hotmail.com
Tai mä voin hoitaa teijän puolesta meilii tonne!