Voiko nelikymppisenä saada vielä uusia läheisiä ystäviä?
Olen menettänyt isojen elämänmuutosten takia ison osan ystävistäni ja oma siskonikin asuu kaukana. Tunnen itseni valtavan yksinäiseksi usein. Mies on hyvä mies, mutta kiireinen ja stressaantunut. Oletteko löytäneet aikuisiällä sydänystäviä? Onkohan mulla vielä toivoa?
Kommentit (17)
Minkä tahansa ikäisenä voi solmia ystävyyssuhteita, joista muodostuu tärkeimpiä ihmissuhteita elämässä. Uskomattoman outo kysymys siis!
Olen löytänyt lähes nelikymppisenä todella hyvän ystävän työn kautta! Toivottavasti AP onnistut ystävän saamaan!
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:23"]
Minkä tahansa ikäisenä voi solmia ystävyyssuhteita, joista muodostuu tärkeimpiä ihmissuhteita elämässä. Uskomattoman outo kysymys siis!
[/quote]
Niinkö sinusta? Minusta on vaikea tutustua ihmisiin ruuhkavuosina, kun kenelläkään ei ole aikaa mihinkään eikä ole yhteistä historiaa siteenä välillä. Olemme muuttaneet monta kertaa ja kerta kerralta on vaikeampaa muodostaa sosiaalista piiriä ympärilleen. ap
Tottakai! Mutta kannattaa katsoa muitakin kuin samassa elämäntilanteessa olevia, ystäviä voi löytää nuoremmista ja paljonkin vanhemmista, ei ystävyys ikää katso. Olen 40 vuotias ja ystäväni ovat 30-75 vuotiaita. On aivan upeaa huomata nauravansa ja juttelevansa vaikka 75 vuotiaan naisen kanssa ja huomata, että toisellakin on sinun kanssasi mukavaa. :)
pakko sanoa,että näin 40-vuotiaana en oikein osaa samaistua parikymppisen sielunelämää .
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:23"]
Minkä tahansa ikäisenä voi solmia ystävyyssuhteita, joista muodostuu tärkeimpiä ihmissuhteita elämässä. Uskomattoman outo kysymys siis!
[/quote]
Niinkö sinusta? Minusta on vaikea tutustua ihmisiin ruuhkavuosina, kun kenelläkään ei ole aikaa mihinkään eikä ole yhteistä historiaa siteenä välillä. Olemme muuttaneet monta kertaa ja kerta kerralta on vaikeampaa muodostaa sosiaalista piiriä ympärilleen. ap
[/quote]
Meidänkin perhe on muuttanut useasti, mieheni töiden vuoksi, mutta juuri sen vuoksi olen kokenut tärkeäksi etsiä uusia sosiaalisia kontakteja uudelta asuinpaikkakunnalta mahdollisimman pian. Minulle niitä on löytynyt nopeimmin työpaikan, mutta myös lasten harrastusten kautta. Tutustuin erittäin hyvään ystävääni vanhimman lapsen urheiluharrastuksen parissa. Minulla oli silloin ikää tasan 40 ja ystävällä 44. En koskaan jää syrjään, sillä en jää odottamaan että muut tekevät aloitteita keskustelujen aloittamisen suhteen. Kuitenkaan en tyrkytä seuraani, aika nopeasti ihmisestä näkee kiinnostaako häntä jutella tuntemattoman kanssa vai ei.
Äitini on löytänyt uusia hyviä ystäviä vielä vanhuksenakin, osallistumalla aktiivisesti vanhusten päivätoimintaan.
Uskon vakaasti että ystävystyminen ei katso ikää.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:26"][quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 21:23"]
Minkä tahansa ikäisenä voi solmia ystävyyssuhteita, joista muodostuu tärkeimpiä ihmissuhteita elämässä. Uskomattoman outo kysymys siis!
[/quote]
Niinkö sinusta? Minusta on vaikea tutustua ihmisiin ruuhkavuosina, kun kenelläkään ei ole aikaa mihinkään eikä ole yhteistä historiaa siteenä välillä. Olemme muuttaneet monta kertaa ja kerta kerralta on vaikeampaa muodostaa sosiaalista piiriä ympärilleen. ap
[/quote]
Mutta vaikeampaa kai olla ilman ystäviä? Toivoa on.
Olen saanut 40:nä uusia hyviä ystäviä uudelleenkouluttautumisen kautta. Koulutuksessa oli paljon samanikäisiä samanhenkisiä ihmisiä ja nykyään vietän eniten aikaa juuri näiden uusien ystävien kanssa. Olen löytänyt opiskeluaikojen jälkeen myös yhden hyvän ystävän kansalaisopiston kurssilta.
Ystävystyminen on tuurin peliä,ehkä natsaa tai ei.
Minä en ole löytänyt... Töistä ei löydy, koska olen työpaikkani ainoa nainen ja miehet vähän alan naispuolista vieroksuu. Lapsia minulla ei ole joten lapsiin liittyvissä jutuissa tapaaminen ei ole mahdollista. Harrastuksia on pari mutta ei niissä tunnu mitään ystävyyksiä syntyvän, hyvänpäiväntuttuja vaan...
Ikäerot tasoittuvat, mitä vanhemmiksi tullaan. Olen jo 60+ ja olen monet kerrat hämmästynyt tavatessani vanhoja tuttujani, esim. opettajiani kouluajalta. Nyt tuntuu kuin olisimme saman ikäisiä, vaikka silloin ikäero vaikutti valtavalta. Ikäeroahan saattaa olla vain reilut 10 vuotta; meillä oli keskikoulussa monia aivan nuoria opettajia. Tämä vain yksi esimerkki.
Ei ehkä 20v. ja 40v. maailmat niin helposti kohtaakaan kuin 40v. ja 60v. Minulla on kyllä hyviä kokemuksia ikäeroista työelämästä. . Työpaikallani on ollut monen ikäisiä työntekijöitä ja hyvin ollaan tultu toimeen keskenämme. Viime aikoina olisin voinut olla parin työkaverini isoäiti! Muutama nuorista työkavereista on jäänyt ystäväkseni ja pidämme yhteyttä.
Ei siis ole mahdotonta ollenkaan sinun löytää uusia ystäviä. Jos et työpaikalta, niin esim. jonkin harrastuksen parista. Rohkeasti ja avoimesti lähdet tutustumaan uusiin ihmisiin. Varmaan on muitakin kaltaisiasi ystävää etsiviä.
On kullakin eri-ikäisiä työkavereita ja toimeen tullaan mutta jotenkin parhaiten syyt oman ikäisten kanssa juttu luistaa.
On mullakin eri-ikäisiä työkavereita ja toimeen tullaan mutta jotenkin parhaiten syyt oman ikäisten kanssa juttu luistaa.
Itse olen vähän reilu nelikymppinen, ja todelliset ystävät ovat olleet niitä lukioaikaisia. Kunnes sitten ihan tässä vuoden sisään olen saanut tosi läheisiä ystäviä oikein kaksi kappaletta. Molemmat heistä ovat kymmenisen vuotta itseäni vanhempia, mutta se ei haittaa yhtään, olemme samalla aaltopituudella. Käyn heidän kanssaan syömässä, drinkillä, konsertissa, ihan mitä vain mieleen tulee, tai vain oleillaan. En minäkään olisi uskonut saavani enää ystäviä, mutta näin on käynyt. Toivotaan sinun kohdallesi samaa!
Voi ystävystyä. Itse olen saanut yhden 4:stä tosiystävästä vasta 37-vuotiaana. Ei se ole vaikeaa. Kun nyt sentäs käy muuallakin kuin töissä ja ehdottaa jotain yhteistä tekemistä. Joskus menee pieleen. Että tutustuessa selviää toisen arvot aivan erilaisiksi. Mutta ei se mitään. Sitten voi tutustua taas uuteen ihmiseen.
Miten olis ystävää etsitään-palsta? Monet löytänyt seurustelukumppaninkin netistä, miksei sitten ystävää. Varmasti livenä vaikeempi löytää ystäviä kypsemmällä iällä, koulussahan sitä pakostikkin tutustui.
Minun yksi parhaista ystävistäni oli melkein 50, kun ystävystyimme. Joten kyllä, toivoa on :) Myöskin äitini ystävystyi yhden läheisen ihmisensä kanssa melkein 50-vuotiaana.