Ei henkistä yhteyttä miehen kanssa. Ero?

Alkaa kyllästyttää. Mies haluaa musta vain seksiä. On sekin mulle todella tärkeää, mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, etten vaan kestä. Ollaan miehen kanssa todella erilaisia. Mä olen todella luova ihminen ja kaipaisin jotain vastakaikua, keskusteluja, uusia ideoita, mutta mies ei vaan pysty siihen. Mä olen kokeillut jo melkein kaikkea ja antanut itsestäni paljon.

Miestä vaivaa se, etten enää pysty seksiin. Mä saan jo jonkin paniikkikohtauksen kun ajattelen seksiä. Se on aina ennen ollut mulle tärkeää. En vaan enää halua miestäni. Mies ei edes ymmärrä, mikä mua vaivaa, vaikka olen koittanut selittää. Alkaa tuntua, että mies on tyhjää täynnä.

Mies olisi kuitenkin hyvä isä tuleville lapsille, jos niitä tulisi. Se on itse asiassa ehkä ainoa syy, miksi olen jaksanut näinkin pitkään. Tuntuu, että jos jätän miehen, hyppään tuntemattomaan ja lapset saattaa jäädä tekemättä, koska tuntuu aika utopistiselta, että löytäisin hakemani ihmisen, ja se ihminen saattaa olla nainenkin (todennäköisemmin. Olen enemmän naisiin päin), jolloin lasten saaminen on vaikeaa. Ehkä myöskään halua päätyä katkeraksi marttyyrivanhemmaksi.

Ero olisi myös vaikea toteuttaa. On taloudelisia murheita, mutten myöskään halua satuttaa miestä. Tiedän, että se on vääjäämättä edessä tein mitä tahansa. Vaikeaa. Tunnen, että mä olen jotenkin tosi paha ihminen.