Epäonnistunein ostamasi joululahja koskaan?
Varmaan ollut ennenkin aiheesta avaus, mutta ei nyt aleta kaivamaan vanhoja. Eli mikä joululahjaostoksesi kautta aikain on ollut suurin hutihankinta?
Itsellä pari ehdokasta. Parikymmentä vuotta sitten ostin siskontytölle lastenlaulu-cd:n muistamatta ettei heillä ole cd-soitinta. Ja joskus teininä ostin isälleni kirjan jonka hän oli jo pari kuukautta sitten saanut isänpäivälahjaksi. Muistin kirjakaupassa vain että tuotahan isä toivoi mutta olin unohtanut täysin että hän sai sen jo.
Kommentit (37)
M' ajattelin ett'viinipullo olis ihan okei. en ole koskaan nähnyt ihmistä, enkä tiennyt muuta, kun et on joskus asunut Yhdysvalloissa. Ei voi ostaa kukkia, ei oikein suklaatakaan, tai mitään mukeja yms.
M' ajattelin ett'viinipullo olis ihan okei. en ole koskaan nähnyt ihmistä, enkä tiennyt muuta, kun et on joskus asunut Yhdysvalloissa. Ei voi ostaa kukkia, ei oikein suklaatakaan, tai mitään mukeja yms.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 19:43"]
M' ajattelin ett'viinipullo olis ihan okei. en ole koskaan nähnyt ihmistä, enkä tiennyt muuta, kun et on joskus asunut Yhdysvalloissa. Ei voi ostaa kukkia, ei oikein suklaatakaan, tai mitään mukeja yms.
[/quote]
Viinipullo ei ole koskaan hyvä lahja, ellei tunne lahjan saajaa todella hyvin. Monet ihmiset ei juo alkoa ollenkaan ja osalla saattaa olla esim alkoholismia, josta on toipumassa. Täähän on ihan perusasia.
Ostin isälle sikarin enkä muistanut että hän oli lopettanut tupakoinnin muutamaa kuukautta aiemmin :(
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 19:43"]
M' ajattelin ett'viinipullo olis ihan okei. en ole koskaan nähnyt ihmistä, enkä tiennyt muuta, kun et on joskus asunut Yhdysvalloissa. Ei voi ostaa kukkia, ei oikein suklaatakaan, tai mitään mukeja yms.
[/quote]
Viinipullo ei ole koskaan hyvä lahja, ellei tunne lahjan saajaa todella hyvin. Monet ihmiset ei juo alkoa ollenkaan ja osalla saattaa olla esim alkoholismia, josta on toipumassa. Täähän on ihan perusasia.
[/quote]
Meillä töissä pomo saa paljon alkoholia. Hän on erittäin harras uskovainen ja myös raivoraitis, kuten uskovaiset sein ovat, joten viinipullot menevät eteenpäin kaikki alaisille, eli kuka haluaa, saa ottaa. Hän ei halua antaa niitä eteenpäin, koska hänen vakaumukseensa ei kuulu antaakaan alkoholia lahjaksi. Jos kukaan ei ota, roskiin menee.
Neuloin isälle lapsena järkyttävän ruman kaulurin. Hirveän vaivan näin ja puikot savuten neuloin, että ehtisin saada valmiiksi ennen jouluaattoiltaa, mutta ymmärrettävästi isä hautasi sen heti jonnekin vaatekaapin pohjalle. :D
Vietettiin sukujoulua ja ostin veljelle ja silloiselle tuoreelle avokille uuteen kotiin erään merkkimaljakon (sanottaanko, ettei ollut Aalto-vaasi). Ajattelin, että avokki on selvästi merkki-ihmisiä, eikä välitä mistään rihkamasta, niin ostan oikein kauniin ja yksinkertaisen maljakon. Ellei arkena ole käyttöä, niin ainakin joskus voi olla tarve useammalle maljakolle.
Ennen lahjojen avaamista puhuttiin lahjojen ostamisen vaikeudesta jne. Tämä silloinen kälykandidaatti sitten haukkui kaikki tietyt tuotemerkit ihan pystyyn ja ihmetteli, kuinka ihmiset sellaisia ostaa ja haluaa katsomatta yhtään designia. Mä olin ihan nolo, tavallaan hänen puolestaan. Itselleni olisi painajainen sanoa vihaavani vaikka Marimekon lakanoita ja 5 minuutin päästä avata paketista Marimekon lakanat. Saajalle vielä nolompaa kuin antajalle.
Minusta ei kannata kauheasti raivota, jos lahja ei sovi, varsinkaan jos tulee tuntemattomalta. Mä saan hyasintteja, hajukynttilöitä lahjaksi, ja olen pahasti allerginen. Samoin pähkinöillä, ja maidolle, joten sukulaistaan ei yleensä sovi. Kiitän kauniisti ja lahjoitan eteenpäin.
Olen aina ollut huono ostamaan lahjoja. Pahimmillaan olin ehdottomasti yläasteella, kun olin liian iso että se olisi suloista, mutta vielä niin rahaton ja kaikin puolin pihalla että katsoin ainoaksi mahdollisuudekseni ostaa jotain absurdia kun en kuitenkaan pystyisi ostamaan mitään mikä oikeasti osuisi saajan makuun. Sitten kaivelin jostain Anttilan vihoviimeisestä alelaarista neonvärisiä sukkahousuja mummolle tai My little pony -saippuaa faijalle. Lisäksi koulun käsityötuntien tekeleet päätyivät pakon edessä joululahjoiksi, ja voin vakuuttaa etten ollut lahjakas oppilas sillä saralla.
Aikuisiällä rahan ei enää luulisi olevan se ensisijainen ongelma, mutta nyt vaikeuskerrointa lisää se että esim. mieheni ostaa kyllä itse itselleen tavarat joita haluaa. Tai sitten ne ovat niin kalliita ettei hänella ole niihin varaa, jolloin minullakaan ei ole niihin varaa. Olen ostanut hänelle useita täysin epäonnistuneita lahjoja, mm. vaatteita, rannekellon ja tietokonelaukun joita hän ei ole koskaan käyttänyt. Kallein vikatikki oli Xbox kinect vai mikä tuo nyt on, sitäkään hän ei ole tainnut käyttää kuin kerran.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 18:13"]
Tais sattua tähän jouluun: teini-ikäinen tyttäreni pyysi Skins 3. tuotantokauden dvd:tä. No, ostin sen. Sitten pari päivää sen jälkeen otettiin Netflixin ilmainen kokeilukuukausi: sieltä näkee kaikki skinsit =(. Että vähän pännii.
[/quote]
Netflixissä näkyy kylläkin vain 1 kausi Skinsejä suomitekstityksillä :) Että ei tainnut olla turha ostos. Paitsi jos käytätte media hint lisäosaa ja tyttö voi katsoa pelkillä englanninkielisillä teksteillä sarjoja?
Ostin oikeesti vaimolleni joululahjaksi raivaussahan. Käyttöön kyllä tuli :)
Yksi epäonnistuneimmista joululahjoistani on ollut ehkä kauan sitten lahjaksi antamani epämääräinen muovipussukka, jossa oli jotain suihkugeeliä. Olin tuolle samaiselle ihmiselle ostanut vieläpä monesti aiemminkin suihkugeeliä joululahjaksi..
Ne samat sarjat ei ole ikuisesti netflix:ssä vaan sisältö vaihtuu, uusia sarjoja tulee ja vanhoja poistetaan eli ihan hyvä se dvd on ollut lahjana, säilyypähän pidempään
Naurattaa hirveesti nää teidän vastaukset :D
Itse en muista mitään kovin huonoja, äitini ja mummuni aina muistelevat nauraen kun olen antanut äidille kirjaston poistomyynnistä ostetun ikivanhan "näin lopetat tupakoinnin"-opaskirjan. Ei sekään niin huono ole ollut, kun naurattaa äitiä vielä nyt yli 15 vuotta myöhemminkin :) olin silloin 8 vuotias ja kirjan etusivulla lukee hinta, 1 markka :)
Korvakorut ihmiselle, jolla ei ole korvareikiä :D
Mä ostin viime jouluna poikaystävälleni koruliikkeestä 15 euron rannekorun, jonka ajattelin näyttävän ihan hänen laiseltaan. No, annoin korun lahjaksi ja huomattiin, että puolen vuoden takaisella Espanjan reissulla oltiin ostettu täysin samanlainen koru johonkin 3 euron hintaan. En muistanut, että hänellä oli se koru :D. Hävetti kyllä ja yritin vakuuttaa, että koru ei noin halpa Suomessa ollut.
Ei av-mamma koskaan osta huonoja lahjoja, hän vain saa niitä.
Laosena tuli kyll annettua todella tyhmiä juttuja, kun ei vielä osannut oikeasti ajatella mistä vanhemmat pitäisivät. Onneksi ei myöskään tajunnut ihmetellä, ettei äiti käytäkään sitä korua tai isä lue sitä kirjaa ;)
Minä ostin joskus piippua polttavalle vaarilleni Aroma-piipputupakkaa. Vaari kyllä taisi tykätä vaikka hieman hämmentyikin, mutta äiti ja mummo suuttuivat minulle sillä tavalla että selkään meinasi tulla.
M' ajattelin ett'viinipullo olis ihan okei. en ole koskaan nähnyt ihmistä, enkä tiennyt muuta, kun et on joskus asunut Yhdysvalloissa. Ei voi ostaa kukkia, ei oikein suklaatakaan, tai mitään mukeja yms.