Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Iltatähden saaneet! Hyvät ja huonot puolet?
15.12.2013 |
Olen 32-vuotias ja meillä on nyt 12v, 10v ja 8v lapset. En ole synnyttäjäksi mitenkään vanha vielä. Elämäntilanne olisi sellainen, että lisääkin mahtuisi taloon ja työelämässä hyvä vaihe. Vakituinen työpaikka, suvantovaihe (eli ns. vakiinnuttanut paikkansa työyhteisössä). Mieskin on puhunut neljännestä, kun työkavereille alkaa tulla lapsia.
Toisaalta ollaan päästy hyvään vaiheeseen, lapset isoja, meillä on aikaa toisillemme, omaa aikaa itsellemme ja muutenkin seesteistä isojen lasten perhe-elämää.
Te, joille on tullut tällaiseen tilanteeseen iltatähti, kertokaa hyviä ja huonoja puolia!
Kommentit (6)
Itse olen iltatähti, veli 20v ja sisko 18v vanhempi. Olen tavallaan kokenut olevani ainut lapsi, jolla rakastavat "lisävanhemmat". Ikäeron merkitys on pienentynyt aikuisena. Tähän verrattuna teillä tosin pienet ikäerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 22:54"]
Sun kohdalla ei mitenkään voi iltatähdestä puhua, mutta itse en huonoja puolia keksi. Ihanaihana 3 vee meillä! T: 44v, muut lapset 19, 13 ja 11v.
[/quote]
Itse miellän iltätähdeksi sellaisen, jolla on edellisiin lapsiin iso ikäero. Vaikka nyt tulisin tänä päivänä raskaaksi, kuopus ehtisi täyttää jo 9 vuotta ja risat. Melkein 10 vuoden ikäero seuraavaan on jo aika iso. Varsinkin, kun nuo kolme ensimmäistä ovat syntyneet alle 4 vuoden sisällä ja ovat jo itsessään hyvä kolmikko.
ap
Itse sain kuopuksen 42v:nä kun vanhemmat lapset olivat 21v, 18v ja 12v. Huonoja puolia ei vielä ole tullut esiin kuluneina 12 vuotena:) Kuopus on antanut meille niin paljon, on ihana vielä kerran nähdä maailma lapsen silmin aina uutena ja ihmeellisenä! 'Toistaiseksi olemme jaksaneet hienosti osallistua harrastuksiin, kouluun yms menoihin (itseasiassa paremmin kuin noiden isojen aikana).
Isommat sisarukset ovat jo omillaan mutta lähes joka viikko tulevat luoksemme tai vievät pikkusiskoa leffaan tai shoppailemaan. Eli meillä myös on kuopuksella monta aikuista kontaktia rakastamassa:) Eikä meidän vanhempien ikä ole mitenkään outo - lapsella on monta luokkakaveria joiden perheissä sama tilanne, kuopus/ainokainen on tehty +/- 40:vnä.
Eikä tuo ipana ole meidän tahtia haitannut; hän on mm matkustanut 3kk lähtien meidän mukana maailmalla, meillä on laaja ystäväpiiri joilla on suunnilleen samanikäisiä lapsia ja aina on ehditty tapaamaan joko lasten kanssa tai ilman.
Ei mitään negatiivista. Tää on aivan mahtavaa. Juoniori on nyt 5, vanhemmat lapset 17 ja 20. Ikää itsellä 44. Eniten huomaa siinä, että nuorimman kasvua ei odota. Vanhempien lasten kohdalla eli enemmän sitä "sitku" -elämää, mutta nyt nauttii joka hetkestä.
Jos nyt jotain negatiivista tarvii etsiä, niin ollaan paljon löysempiä kuin ennen. Kärsivällisyys on huipussaan ja psykologien mittapuulla varmaan ollaan supervanhempia. Ei huudeta tai meuhkata vaan perustellaan keskustellen. Joskus mietin, että millainen "jesse-joonatan" tästä nuorimmasta tulee, kun on niin hemmoteltu. Toisaalta on pikkuvanha ja hirveän hyvätahtoinen, kun on aina saanut rakkautta ja hellyyttä loputtomiin. Ainakin päiväkodissa pärjää hyvin ryhmässä ja noudattaa ohjeita.
Alue: Aihe vapaa
Sun kohdalla ei mitenkään voi iltatähdestä puhua, mutta itse en huonoja puolia keksi. Ihanaihana 3 vee meillä! T: 44v, muut lapset 19, 13 ja 11v.