Olen kaiken ulkopuolella

missä asut

Ikäs

Paljonko menee rahaa vaattesiiin kk

Toisaalta voit syyttää tuosta vain itseäsi, ei kukaan kotoa tule hakemaan. Tee asioille jotain jos haluat muutoksen.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 16:22"]

Paljonko menee rahaa vaattesiiin kk

[/quote]

Ihan kuule 0€/kk, ja ikä oli 22v.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 16:23"]

Toisaalta voit syyttää tuosta vain itseäsi, ei kukaan kotoa tule hakemaan. Tee asioille jotain jos haluat muutoksen.

[/quote]

Luuletko etten ole yrittänyt?

Opiskelemaan en ole päässyt, asuntoa olen etsinyt puolitoista vuotta ja te-toimiston asiakkaana kolme vuotta.

Mutta kun ei.

Tuntuu että ketään ei kiinnosta

Mene sellaiseen kansan- ym. opistoon, jossa on asuntola ja jossa voit suorittaa avoimen yliopiston kursseja ja hae 2015 keväällä yliopistoon. Voisiko rahoitus tähän tulla sossulta kunhan muutat kotoa? Selvitä asia.

Hähähää

mitäs olet niin luuseri ja turhake!

Minäkin lähtisin jonnekin kansaopistoon, niitä on Suomessa monia ja sellaisessa voit suorittaa kursseja, joista on hyötyä jatko-opintojen kannalta. Kansanopistossa voi asua. Tutustut uusiin ihmisiin, saat elämääsi ihan uutta suuntaa ja vauhtia. Pyri ihmeessä! Päätä, että otat elämäsi omiin käsiisi tänä vuonna. Tsemppiä.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 16:29"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 16:23"]

Toisaalta voit syyttää tuosta vain itseäsi, ei kukaan kotoa tule hakemaan. Tee asioille jotain jos haluat muutoksen.

[/quote]

Luuletko etten ole yrittänyt?

Opiskelemaan en ole päässyt, asuntoa olen etsinyt puolitoista vuotta ja te-toimiston asiakkaana kolme vuotta.

Mutta kun ei.

[/quote]Muutat Hesaan ja pyydät sossusta asunno

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 17:36"] Muutat Hesaan ja pyydät sossusta asunno

[/quote]

Hah, kävisikin helposti, jos sattuisi olemaan "perseilen elämäni"-sossutapaus, niillehän kannetaan kaikki eteen valmiiksi. Mutta ei taida?

Voimia. Ei ole oikein muuta sanoa.

Palstaan liittyen... Onko sinulla vauva?
No, ei se ole niin olennaista, ei ole minullakaan, mutta joskus lueskelen näitä.

Onko mahdollista että kärsisit jostain masennuksesta tai muuten olisit jotenkin flegmaattinen luonne, joka ei niinkään tykkää tehdä asioita vaan elää enemmän päänsä sisällä tai suunnittelee tarkkaan ennen kuin uskaltaa ruveta mihinkään? Se selittäisi miksi sinusta tuntuu että olet ulkona "kaikesta". Systeemi kun on rakennettu toimijoille ja suorittajille, jotka tietävät, mitä tahtovat ja pitävät kiinni oikeuksistaan huutaen minä minä minä... Väkiselläkin siitä syrjäytyy, jos ei keksi/tiedä mitä haluaa, tai on muu syy ettei edisty asiat tai on vähemmän itsekeskeinen ollut aina.

Koska sanoit, ettei sinulla ole mitään, niin lähdetään alkeista...Ihan ensinnäkin sinun pitää löytää elämästäsi asioita, jotka ovat hyvin ja jotka kiinnostavat sinua itseäsi, joihin uskot. Muista, että perhe on voimavara, äitisi on ihana kun majoittaa sinua ja veljesi on hänkin tukenasi tarvittaessa (itse en ole puhunut veljelleni sitten joulun... ei olla riidoissa, mutta ei läheisiäkään).

En sanoisi, että olet kaikesta ulkona, sitä paitsi, mikä on kaikki... mikä se kaikki on. jossa haluaisit olla sisällä? kun tiedät mitä haluat niin löydät ennen pitkää keinot myös saada se. Älä ajattele, mitä sinun tulisi olla vaan mitä haluat olla.

Ensinnäkin etsit kiinnostuksen kohteesi ja tavoitteesi, tee vaikka joku mol.fi:n tms. testi vahvuusalueistasi ja makustele mahdollisia työvaihtoehtoja, kysele vaikka ilmaislehden jakelusta pääsetkö sinne töihin (itse jaan paikallislehteä ja teen henkilökohtaisen avustajan keikkaa, aina kun pyydetään, voi tehdä ilman koulutusta, myös vapaaehtoistyötä esim. kansankahviloissa kannattaa harkita, koska kaikki tekeminen muiden hyväksi voidaan myöhemmin (esim. työtodistuksessa/cv:ssä) kääntää työkokemukseksi.)

Tilanteesi pohjalta on hankalampi antaa spesifimpejä neuvoja, mutta jonnekin sinun pitää hakea töihin tai opiskelemaan jokatapauksessa, se antaa rytmiä elämään ja sitä kautta voi löytyä uusia kavereita.

Jos yhtään tuntuu, että tarvitsisit ohjausta tai terapiaa tai muuta, niin tietääkseni jollekin nuorisopsykiatrille voi varata ajan.

Jos tästä ei nyt mitään apua ollut niin ehkä se sitten helpottaa että on muitakin "elämästään/kaikesta pihalla" olevia nuoria naisia, tai sitten ei...  Mutta en minä osaa muutakaan kuin sanoa, että jotenkin juttu kosketti. Olet kuitenkin nuori, elämä on edessä ja kun et ole vielä opiskellutkaan paljon, joten sinusta voi muokkautua vaikka mitä, kun uskot siihen ja löydät oman juttusi. Sullakin on kuitenkin kavereita, ja voittehan te soitella vaikka ette näkisikään?

Psykiatrit sanoo, että yksikin tosi ystävä riittää ihmiselle, jos se vain kuuntelee ja osaa auttaa eli tuntee sinut niin hyvin että osaa olla läsnä.Aina pitää tehdä mitä annetaan ja sinnitellä jotenkin löytääkseen ne asiat, jotka tekee elämästä elämisen arvoista.   

Jokainen meistä tarvitsee edes yhden ihmisen joka uskoo meihin silloinkin kun me itse emme enää jaksa uskoa...

Voimia, on kuitenkin vain yksi elämä, jos haluat käyttää sen äitisi luona asuen ja voivotellen ettei sinulla ole mitään sen sijaan, että kahtoisit että jos sittenkin on jotain, niin tee niin, älä tee mitään, voi niinkin elää... mutta kaikille se ei sovi.

Työtilanne on nyt huono vähän kaikilla, mutta periaatteessa ketään ei voi jättää toimeentulon ulkopuolelle Suomessa. Sillä tavalla on tietysti hyvä, että voit asua äidin luona, että sieltä käsin voisit etsiä kiinnostustasi/taitojasi vastaavaa koulutusta ja myöhemmin siirtyä asumaan jonnekin soluun, nythän ne on kohta valintakokeet, että tzemppiä minkä tien ikinä valitsetkin. Ei toimeentulotuella eläminenkään aluksi huono homma ole, isompi on kuin opintotuki monissa kunnissa...

Voimia vielä kerran. Saitko mitään ideaa näistä vastauksista? Toi lääkärissä käyntikin oli hyvä idea, tsekkaamassa että kaikki on kunnossa.

Up

Up