Useamman lapsen äidit.
Mikä sinut yllätti lapsiperhearjessa? Oikeasti yllätti, mihin et osannut varautua ennen lapsia vaikka yritit.
Kommentit (22)
Luulin kahden lapsen kokemuksella, että kolmaskin olisi jotenkin samanlainen: tottelevainen, hyväkäytöksinen, ongelmaton. No ei ole!
3 lasta on, ei mikään yllättänyt arjessa. En ole myöskään koskaan kokenut lapsiperheen arkea millään tapaa raskaaksi.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:54"]
Luulin kahden lapsen kokemuksella, että kolmaskin olisi jotenkin samanlainen: tottelevainen, hyväkäytöksinen, ongelmaton. No ei ole!
[/quote]
Ai teillekin kävi noin... =) Meidän kolmonen on melkonen tapaus myös! Huh...
Lähinnä yllätti arjen helppous. Olin jo muiden ihmisten tarinoiden perusteella valmistautunut armottomaan valvomiseen, oman ajan täydelliseen puuttumiseen, ihmissuhteiden katkeamiseen ja kotiin muumioitumiseen.. Sitten sainkin ns "helpon" lapsen. Nukkuu kuin unelma, ei juuri itke tai kiukuttele, ei järkyty jos vaikka nappaa autoon ja lähtee kaverille kahville tai kaupunkiin, ei vierasta (helppo jättää hoitoon) jne. Iloinen yllätys :) Mutta voihan se olla että seuraavien lasten kohdalla käy toisin ja sitten se onkin vielä kauheampaa kun nyt oletan että kaikki lapset on tällaisia :/
ei yllätyksiä, kun ei ollut odotuksiakaan. yllätys oli se, että ekasta raskaudesta tuli kaksoset. olis ollut kiva harjoitella yhdellä kerrallaan.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:58"]
Lähinnä yllätti arjen helppous. Olin jo muiden ihmisten tarinoiden perusteella valmistautunut armottomaan valvomiseen, oman ajan täydelliseen puuttumiseen, ihmissuhteiden katkeamiseen ja kotiin muumioitumiseen.. Sitten sainkin ns "helpon" lapsen. Nukkuu kuin unelma, ei juuri itke tai kiukuttele, ei järkyty jos vaikka nappaa autoon ja lähtee kaverille kahville tai kaupunkiin, ei vierasta (helppo jättää hoitoon) jne. Iloinen yllätys :) Mutta voihan se olla että seuraavien lasten kohdalla käy toisin ja sitten se onkin vielä kauheampaa kun nyt oletan että kaikki lapset on tällaisia :/
[/quote]
Ai oho, kyse olikin useamman lapsen äideistä. Mulla vaan yksi
Väsymykseen. Minulla on kaksi lasta, jotka ovat syntyneet vajaan kahden vuoden ikäerolla. Kuopus oli tosi pätkäuninen, ja esikoinen lopetti päiväunet parivuotiaana. Voinet kuvitella, että kun yöllä heräilet tunnin välein, etkä päivälläkään saa hetkenkään lepoa uhmaikäisen ja vauvan kanssa, niin se syö jaksamista. Tavallaan tietysti "tiesin", että noin voi käydä, mutta silti sen uupumuksen ymmärtää vasta todella silloin, kun sen itse kokee.
Onneksi siitä on nyt jo yksitoista vuotta aikaa, nyt on sitten taas toiset murheet...
yllätys ehkä se, että kun on eri ikäisiä lapsia ja heitä yksin huoltaa, niin pitäisi revetä kaikkeen. Läksyt, soittoharrastukset, treenien kotiläksyt, kuljetukset.. Toisaalta pikkulapsiarki, ulkoilut, nukuttamiset, leikkiminen.
Työtä on paljon!
10 lisää.. Siis että yhtään ei helpota vaan koko ajan kiristyy.. Turnausmatkat, orkesteriesiintymiset.. Näihin tehtävä talkoo ja kun yhtä huoltaa, niin mihin ne muut laitetaan??? Isä ei siis osallistu.
Mulla tasan sama, kuin vastaajilla 3 ja 5. Jos meidän kuopus olis ollu esikoinen, se olis ainoa lapsi.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 14:19"]
10 lisää.. Siis että yhtään ei helpota vaan koko ajan kiristyy.. Turnausmatkat, orkesteriesiintymiset.. Näihin tehtävä talkoo ja kun yhtä huoltaa, niin mihin ne muut laitetaan??? Isä ei siis osallistu.
[/quote]
Voi mälsä :( . En siis osaa mitenkään neuvoa, kommentoin vain tsempatakseni! Ihana ihminen olet, lapsille jaksat järkätä harrastuksia ja muuta, vaikka yksin joudut kaiken hoitamaan. Toivottavasti joskus on esim. isovanhemmista tai tuttavaperheistä apua. Voimia!
Se että puoliso muuttuu täydelliseksi k...pääksi, ei osallistu mitenkään lasten hoitoon pelkästään sen takia että minä en vaan pääsisi vapaalle. Koska jos nauttisin lapsettomasta ajastani, Haluaisin varmasti toistekki vapaata ja silloin mies joutuisi taas katsomaan lapsia. Ja joo..uskomatonta mutta totta, yhteistuumin ne on tehty. Tähän en osannut varautua.
En osanut varautua siihen, että mies ei vain ole yhtä vahva kuin minä. Ihan hyvä isä kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:58"]
Lähinnä yllätti arjen helppous. Olin jo muiden ihmisten tarinoiden perusteella valmistautunut armottomaan valvomiseen, oman ajan täydelliseen puuttumiseen, ihmissuhteiden katkeamiseen ja kotiin muumioitumiseen.. Sitten sainkin ns "helpon" lapsen. Nukkuu kuin unelma, ei juuri itke tai kiukuttele, ei järkyty jos vaikka nappaa autoon ja lähtee kaverille kahville tai kaupunkiin, ei vierasta (helppo jättää hoitoon) jne. Iloinen yllätys :) Mutta voihan se olla että seuraavien lasten kohdalla käy toisin ja sitten se onkin vielä kauheampaa kun nyt oletan että kaikki lapset on tällaisia :/
[/quote]
Kysymys oli osotettu useamman lapsen vanhemmalle, jolla on kokemusta muustakin kuin yhdestä VAUVASTA.
Yllätyin siitä, että haluan lapsia aina vaan lisää... Kun esikoinen syntyi, ajattelin, että meille riittää yksi. Parin vuoden kuluttua ajateltiin ihan järjellä, että poika tarvitsee kaverin. Siitä Se sitten lähti, hurahdin äitiyteen ja krooninen vauvakuume iski. Sivussa toki opiskelin ja työssä käyvä suurperheen äiti olen. Tuntuu, että elämän tarkoitus on tässä. Rakastaa tätä laumaa <3
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 14:33"][quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 13:58"]
Lähinnä yllätti arjen helppous. Olin jo muiden ihmisten tarinoiden perusteella valmistautunut armottomaan valvomiseen, oman ajan täydelliseen puuttumiseen, ihmissuhteiden katkeamiseen ja kotiin muumioitumiseen.. Sitten sainkin ns "helpon" lapsen. Nukkuu kuin unelma, ei juuri itke tai kiukuttele, ei järkyty jos vaikka nappaa autoon ja lähtee kaverille kahville tai kaupunkiin, ei vierasta (helppo jättää hoitoon) jne. Iloinen yllätys :) Mutta voihan se olla että seuraavien lasten kohdalla käy toisin ja sitten se onkin vielä kauheampaa kun nyt oletan että kaikki lapset on tällaisia :/
[/quote]
Kysymys oli osotettu useamman lapsen vanhemmalle, jolla on kokemusta muustakin kuin yhdestä VAUVASTA.
[/quote]
Et vissiin lukenut koko ketjua.
vittu on viiden lapsen äidillä, eli mulla
Yllätti ainoastaan se, miten tälläi vanhempana on helpompi valvoa.
Neljäs kun tuli meille 41-vuotiaana. Muuten olen aina tiennyt haluavani lapsia ja niitä olen onnekseni saanut. Tiesin kyllä millaista se lasten kanssa on, kun olen itsekin suuresta perheestä.
Ei mikään, ei mulla ollut ennakkoajatuksia. Nimimerkillä "tämmöstä tää nyt on"