Te joilla on TODELLA huonosti nukkuv(i)a lapsi(a)

Mitä sitten jos lapsi heräilee yöllä? Ei sen seurana tarvitse olla. Kunhan pysyy sängyssään ja on kohtuullisen hiljaa voi vaikka lukea tai kuunnella musiikkia. Niinhän aikuisetkin tekevät jos eivät saa unta. Eri asia on jos lapsi pelkää nukkumista tai sänkyään, se vaatii toimenpiteitä.

Meillä nyt 4,5 vuotias poika joka ennen nukkui erittäin levottomasti ja heräili monta keryöt/yö. Tämä oli erittäin rankka vaihe. Päätimme siirtää pojan sängyn meidän makuuhuoneeseen ja ei kestänyt kauan kun taas kaikki saimme nukkua kunnon unet. Mielestäni on hyvä koittaa erilaisia nukkumajärjestelyitä. Tärkeintähän on että kaikki saisivat nukkua. Meille tämä systeemi auttoi. Voimia ja jaksamista ap sinulle! 

Meillä on 12v kehitysvammainen poika, joka valvottaa edelleen. Kiva kuunnella neuvoja sellaiselta joka kertoo OPETTANEENSA lapsensa nukkumaan yöt läpeensä puolivuotiaasta asti. Voisko joku kertoa miten se opettaminen tehdään??

Meilläkin on huonosti nukkuvat lapset, 2 ja 4v., yksi vielä huonommin nukkuva kuin toinen.

Kun olivat 1 ja 3v. ja nuorempi heräili noin neljän kuukauden ajan 20 min. välein, sekosin pahasti. Oikeasti nukahtelin seisovalleen pitkin päivää niin että esimerkiksi puolet keskustelusta saattoi mennä ohi ja sitten ihmettelin missä mennään kun taas tulin tajuihini. Se oli kamalaa aikaa. En jaksanut tehdä yhtään mitään muuta kuin selviytyä seuraavaan päivään. Eristyäydyin täysin ystävistä enkä myöskään palannut töihin vaikka niin olin suunnitellut. En yksinkertaisesti olisi pystynyt.

Vihdoin haimme apua ja saimme suosituksen laittaa nuorin sairaalaan unikouluun ja vanhempi päiväkotiin neljäksi tunniksi päivässä että saisin nukkua päivällä silloin kun kuopus nukkui (vanehmpi jätti päiväunet pois jo 2-vuotiaana). Se oli vaikeaa mutta minun oli vihdoin myönnettävä että olin liian väsynyt hoitamaan lapsiani. Vasta kun nämä toteutin, niin helpotti. Nykyään herätyksiä saattaa olla 2-4 mutta sellaisen heräämisen vielä kestää.

Voimia teidän perheelle! Älkää odottako että joudutte pahasti pulaan niinkuin tapahtui meille, vaan hakekaa neuvolasta apua.

Meillä 2v 4kk ja valehtelematta nukkunut yhden yön kokonaan. Ihan kauheeta on, ei voi muuta sanoa. Pakko vaan jaksaa. :( ne vanhemmat, joiden lapset nukkuvat hyvin ovat kyllä todella onnellisia ja eivät tiedä miten rankkaa elämä pienen ( nukkumattoman) lapsen kanssa oikeasti voi olla!!!! Tsemppiä!!!! 

Esikoinen valvotti 2v synttäreihin asti. 2kk sain nukuttua sen mitä ison vatsani kanssa sain nukuttua ja sitten syntyi toinen lapsi. Hän valvotti 3-vuotiaaksi. Muistikuvat noista vuosista on vähäiset mutta hengissä selvisin (en kyllä ymmärrä miten). Mikään ei auttanut ja varmasti yritin kaikkeni.

Älkää missään nimessä hankkiko lisää lapsia. Niitä saa hankkia vain sen verran kuin jaksaa itse hoitaa.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 21:08"]Miten ihmeess te kestätte??? Meillä on yksi 3v, joka on valvottanut joka ikinen yö synnytyslaitokselta lähtien. Loppua ei näy. Rutiinit on ja allergiat testattu. Mä en vaan jumalauta jaksa enää!! Lapsella on isä juu, mutta sekään ei jaksa. Toiset isovanhemmat asuvat 2h ajomatkan päässä, eli ei apua ja toiset 1,5km päässä, mutta eivät uskalla tulla yöksi hoitamaan kun kuulemma eivät pärjää. 

Toista lasta tekisi mieli, mutta yksin kertaisesti emme ole valmiita ottamaan sitä riskiä, että tulee samanlainen. 

Olen vai niin väsynyt ja kypsä. 

[/quote]

Ihmettelen kyllä tätä logiikkaa, että ei jaksa enään, mutta lisää tekisi mieli?!

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 21:10"]

Älä hanki enempää lapsia jos et jaksa. Hyvin yksinkertaista.

[/quote]

No tuo nyt ei kauheasti aloittajan ongelmaa auta...

[/quote]

Ohis.

Kyllä se siinä mielessä auttaa, ettei niitä ongelmia lisää ainakaan tulisi.

No meillä oli kaksi huonostinukkuvaa (en tiedä, mikä on TODELLA huonosti nukkuvan ja huonosti nukkuvan ero). 

Molemmat heräsivät n. 5-8/yössä siihen saakka, kunnes täyttivät 2 v ja 2-4 kk, ovat siis sisarukset 1,5 vuoden ikäerolla. Miehen kanssa valvottiin 4 vuotta. Anoppi otti lapset 1 x vuodessa yöksi, muuten oltiin omillaan. 

Pahimmillaan laskin, että heräsin 18 kertaa yössä. Kokeilimme kaikkea. 

Oli kyllä todella tuskaista. Lapsilla oli refluksitaipumus, mutta ei tajuttu vaatia siihen lääkettä....oltiin jotenkin niin jumissa ja väsyneitä. Mutta nyt pienempi on jo 3,5 vuotias ja olemme vuoden nukkuneet hyvin! 

Tsemppiä!

Jos ap hankit lisää laipsia niin älä sitä esikoista laita hoitoon ainakaan siksi ettet jaksa tarjota virikkeitä

Ihmettelen kyllä tätä logiikkaa, että ei jaksa enään, mutta lisää tekisi mieli?!

[/quote]

En minäkään ymmärrä, että tulee edes mieleen haluta lisää lapsia, kun edellisenkin kanssa on vaikeaa eikä pärjää.

Kuulostaa jopa VASTUUTTOMALTA lapsen/tulevien kannalta.

Ja, kun lukee tätä ketjua niin ymmärrän halua lisääntyä vielä vähemmän!

Hyi saatana.

Ei kuulosta kyllä normaalilta, jos nukkuminen on tota luokkaa, ei sitten kenenkään kohdalla.

Olisiko teillä käytännön neuvoja, mikä voisi auttaa tuollaisen nukkumattoman lapsen kanssa? Varmaan tietysti yksilöllistä, mutta olisi kiva kuulla onko joku keksinyt mitään mikä auttaisi (paitsi tietysti aika). Sängyn/lapsen siirtäminen vanhempien viereen yöksi on ilmeisesti paras keino?

[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 15:02"]

Olisiko teillä käytännön neuvoja, mikä voisi auttaa tuollaisen nukkumattoman lapsen kanssa? Varmaan tietysti yksilöllistä, mutta olisi kiva kuulla onko joku keksinyt mitään mikä auttaisi (paitsi tietysti aika). Sängyn/lapsen siirtäminen vanhempien viereen yöksi on ilmeisesti paras keino?

[/quote]

Valvoin sen esikoisen kanssa 2v ja seuraavan kanssa 3v. Ei auttanut mikään ja yritin vaikka mitä.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 11:16"]Voi apua... Kiitos näistä vastauksista... Jos ei muuten niin helpotti tuskaa taas vähän. Refluksit on tutkittu ja lääkitty ilman vastetta, joten lopetettiin ja tämä kaikki allergialääkärin toimesta. Sinne meni rahaa vuoden aikana 2000e, onneksi oli vakuutus... 

Mietin tässä, että olisiko meidän pitänyt mennä jo ennen 1v jonnekin sairaalaunikouluun??????? Olisiko nämä yöt saaneet silloin uuden suunnan? Neuvolasta sitä kyllä ehdotettiin, mutta ajateltiin, että ei kai tässä nyt niin suurta ogelmaa ole... eipä. Olisi vaan pitänyt. 

Sisukkuus, pitkäjänteisyys ja hermot tahtoo vaan välillä olla vähän lopussa kun pitäisi jaksaa mennä parin tunnin yöunien jälkeen töihin iloisena. Ja se on ihan totta, että 3h on se uni, jolla selviää useamman kuukauden... enpä olisi tätäkään koskaan halunnut tietää... 

Kiitos kaikille vastauksista. Tuli parempi mieli, edes vähän. 

ap

[/quote]

Äiti minussa haluaisi tarjota apua, vaikka valvomalla itse. Suomalainen minussa tajuaa että heti luultais hulluksi kyylä-pervoksi.

Mä olen kiroillut kun lapsi on aina pärjännyt aika vähillä unilla... on nyt 2v. ja nukkumaan meno on suoraan sanottuna perseestä. Kestää ja yhtä tappelua...yöllä kömpii viereen tai raahaa ylös ja haluaa huoneeseensa mukaan.

Kaikki sympatiat sun puolella ap♡!

Älä hanki enempää lapsia jos et jaksa. Hyvin yksinkertaista.

On kokemusta. 2 erityislasta (joo, rasittava sanonta: lapsia, joilla on monta isoa ongelmaa ei "vain käytöshäiriötä")

Valvoimme itsemme sekapäisiksi ensimmäiset 5 vuotta. Lapset heräsivät yön läpeensä 15min välein aamuun asti, joka alkoi klo 04.30.

En tiedä miten olemme hengissä edes enää, mutta nyt ovat koululaisia. Nukumme edelleen vuorotellen talon rapinoita kuunnellen.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 21:10"]

Älä hanki enempää lapsia jos et jaksa. Hyvin yksinkertaista.

[/quote]

No tuo nyt ei kauheasti aloittajan ongelmaa auta...

Hae apua neuvolan kautta! Meillä oli sama ongelma, mutta apua onneks saatiin. Sanot, ettet jaksa ja tarvit avun että jaksatte olla vanhempia. Pyydä lähete neurologille, onko melatoniiniarvot ok (vaikuttaa uneen). Meillä loppujen lopuksi autto Tammisaaren unikoulu, joka katkaisi pahan kierteen. Lähetteen sinne laittoi neurologi, kun arvoissa ei ollu mitään häikkää. Te ootte ilmeisesti kaikkenme yrittäneet, joten rohkeesti kysyyn apuja ammattilaisilta niin itsenne kuin lapsenkin takia. Usko pois, tunnelin päässä on valoa!

Meillä oli tollaset kaksoset. Mitään vikaa ei löydetty ja unikoulu pidettiin 1-vuotiaana. Se helpotti, mutta vain hetkellisesti. Heräily jatkui 5-vuotiaaksi saakka. Pahimmillaan nousin 20 kertaa ylös sängystä ja sain rytmihäiriöitä. Eipä siinä auttanut muuta kuin kestää.