Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masennus
09.12.2013 |
Aurinko pilkisti puiden takaa ja tuuli oli ihanan raikas, aloin hymyilee. Sit tajusin että en muistakkaan milloin viimeksi hymyilin. Kyllä tää tästä!
Masennus on omituinen juttu. Mulla on kaikki "hyvin" ja ei aihetta valittaa. Silti päivittäin olen taistellut itteni sängystä ylös, pakottanut itseni hoitamaan arjen. Talo on siisti, ruoka hyvää ja riittävästi. Leikin ja ulkoilutan taaperoa. Juttelen myös mukavia muiden kanssa. Sit kun pääsen kotia, istun sohvalla seinää tuijottaen kunnes on seuraava asia mitä pitää tehdä. Omituista. Tuntuu että henkisesti ja fyysisesti tarpois suossa.
MUTTA! Kyl tää tästä! Yksi (vilpitön) hymy kerrallaan
Jos joku tätä lukee ja paha olo, tsemppiä. Kyl se siitä :)
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Jaa, no mä en saa tuosta kovin positiivista kuvaa. Suoriudut lapsesi ja muitten ihmisten takia ja nähden, mutta kun kukaan ei näe, vajoat sinne masennukseen. Tarvitset apua.