Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Menin ensimmäiseen työpaikkaani vuonna 1996

Vierailija
02.08.2013 |

jos olisin silloin ostanut kaksion Hgin keskustasta, se olisi maksanut alle 50 000 euroa :-( Miksi en silloin tajunnut? Piti mennä vuokralle.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korot taisivat olla todella korkealla tuolloin..

Vierailija
2/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin menin  ensimmäiseen työpaikkaani silloin ja vielä täällä ollaan  onneksi  työtehtävät ovat tässä vuosien saatossa muuttuneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä menin ekaan työpaikkaan vuonna 1987. Ostin asunnon Lahdesta ja 5 vuotta myöhemmin se oli maksettu. Sittemmin tajusin ostaa muutaman yksiön Töölöstä.

Vierailija
4/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin minäkin. Palkkani oli noin 1000 e/kk ja työ määräaikainen joten ei tullut mieleen asunnon ostaminen. Ensimmäisen vakityön sainkin vasta 11 vuotta myöhemmin. Sen hetkisen tiedon valossa elin, turha jossitella jälkeenpäin. Ei ole edelleenkään omistusasuntoa.

Vierailija
5/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä myös valmistuin v. 1996. Silloin oli vähän kiikun kaakun työpaikkojen kanssa, ekan vakituisen sain v. 1998. Onneksi ostin kerrostaloikolmion jo vähän ennen valmistumista, oli ollut ASP-tili ja vanhemmat takaamassa. Tuskin enää ikinä teen niin hyviä kauppoja.

 

Ensi vuonna loppuu tämä nykyinen (ja viimeinen asuntolaina). Ajattelin muutaman satasen törsätä ennen kuin alan velvollisuudentuntoisena säästää lasten opiskelukämppiä varten.

Vierailija
6/6 |
02.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 12:50"]

jos olisin silloin ostanut kaksion Hgin keskustasta, se olisi maksanut alle 50 000 euroa :-( Miksi en silloin tajunnut? Piti mennä vuokralle.

[/quote]

minä onneksi tajusin, kun aloitin opinnot vuonna 1986 Tampereen yliopistossa, ostin pienen yksiön ja kun lopetin opinnot vuonna 1991, asuntojen hinnat olivat tapissaan ja myin yksiön lähes 2-kertaisella hinnalla ostohintaan nähden. Sain hyvän työpaikan, mutta laitoin asuntorahani korkeakorkoiselle tilille, koska en ollut varma haluanko työskennellä ko. kaupungissa kauan ja kappas, sitten alkoikin lama. En menettänyt työtäni, päinvastoin, minulle tarjottiin entistä parempaa työpaikkaa ja tapasinkin tulevan mieheni ja yhdessä lyötiin rahat yhteen ja ostettiin pakkohuutokaupasta pilkkahinnalla melkein uusi omakotitalo, pankille oli pääasia päästä siitä eroon ja saada edes vähän omiaan pois. Lainaa ei tarvinnut ottaa kuin nimellinen summa. Lama meni ja asuntojen hinnat lähti taas nousuun. Vuonna 2006 myimme ostamamme talon, ja taas kävi niin, että että saimme talosta lähes 3,5-kertaisen hinnan ostohintaan nähden. Siinä vaiheessa tosin olivat kaikkien asuntojen hinnat nousseet, mutta eipä meillä enää ollut tarvetta samanlaiseen taloon, joten ostimme kerrostaloasunnon ja sijoitusasunnon emmekä taaskaan tarvinneet lainaa kuin nimellisen summan jotka tuli maksettua 4 vuodessa. Ajoituksesta tämä vain on kiinni. On hienoa kun ei ole tarvinnut laittaa kaikkia rahoja asumiseen vaan on päässyt nauttimaan matkustamisesta ja voinut tehdä lapsille hankintoja.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kolme yhdeksän