oletko työtön? viihdytkö kotona? miten päivät saa kulumaan?

Työtön olen. Viihdyn kotona oikein hyvin.

Jäin työttömäksi kun lapsi oli aloittamassa kolmannen luokan ja jolloin ei enää ollut aamu- tai iltapäiväkerhoa tarjolla.

Kun lapsi on koulussa ja mies töissä, siivoan kotona ja käyn kaupassa. Lisäksi opiskelen jonkin verran (olen käynyt kursseilla).

Ei rahahuolia.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 12:27"]

Täyttä paskapuhetta että ei pääse työhaastatteluihin jos on lapset kotona, kuinka helvetin usein sulla niitä haastatteluja on? Kai sä nyt tunniksi saat lapset johonkin vaikka ne ei ole viittä päivää viikossa kymmentä tuntia päivässä hoidossa? Tulee aika paljon halvemmaksi ottaa vaikka palkattu lastenhoitaja sen työhaastattelun ajaksi. Ei kukaan esim. vuoden työttömänä ollut juokse joka viikko työhaastatteluissa, jos juoksee, niin pitäisi olla jo töissä sillä määrällä haastatteluja.

[/quote]

Mulla oli aikoinaan vaikeuksia saada ketään päivällä hoitamaan. MLL:n hoitajista suurin osa oli opiskelijoita, jotka eivät päivällä voineet tulla. Kirjoitinkin jo toiseen ketjuun, että mulla on työhaastattelu kutsun ja työn alkamisen välillä ollut vain muutama päivä - ja valinnan ehtona oli se, että pystyi aloittamaan nopeasti. Kolmessa päivässä ei hoitopaikkaa saa. Tosin mulla lapset olivat samassa hoitopaikassa missä olivat olleet ennen työttömyyttä, eli en antanut hoitopaikkaa pois koska usko työllistymiseen oli luja. Minä olen kaksi kertaa ollut myös päivän mittaisissa testeissä. Toisella kerralla olisin saanut paikan, mutta päätin ottaa vastaan toisen ja toisella en saanut. 

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:17"]

Oletko hakeutunut mihinkään koulutukseen? Siis työkkärin tai ihan vaikka työväenopiston/avoimen yliopiston?

[/quote]

Niin, oletko? Nyt on haku parhaimmillaan. Nuo olivat minullekin henkireikä työttömyysaikoina, ja sitä paitsi monet työnantajat arvostavat sitä, että on hankkinut lisää koulutusta.

Kesä menee työttmänäkin mukavasti ulkoillessa, marjastaessa ym. ainakin maalla, ja talvella voi tehdä käsityötä, lukea, opiskella.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 19:15"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 12:27"]

Täyttä paskapuhetta että ei pääse työhaastatteluihin jos on lapset kotona, kuinka helvetin usein sulla niitä haastatteluja on? Kai sä nyt tunniksi saat lapset johonkin vaikka ne ei ole viittä päivää viikossa kymmentä tuntia päivässä hoidossa? Tulee aika paljon halvemmaksi ottaa vaikka palkattu lastenhoitaja sen työhaastattelun ajaksi. Ei kukaan esim. vuoden työttömänä ollut juokse joka viikko työhaastatteluissa, jos juoksee, niin pitäisi olla jo töissä sillä määrällä haastatteluja.

[/quote]

Mulla oli aikoinaan vaikeuksia saada ketään päivällä hoitamaan. MLL:n hoitajista suurin osa oli opiskelijoita, jotka eivät päivällä voineet tulla. Kirjoitinkin jo toiseen ketjuun, että mulla on työhaastattelu kutsun ja työn alkamisen välillä ollut vain muutama päivä - ja valinnan ehtona oli se, että pystyi aloittamaan nopeasti. Kolmessa päivässä ei hoitopaikkaa saa. Tosin mulla lapset olivat samassa hoitopaikassa missä olivat olleet ennen työttömyyttä, eli en antanut hoitopaikkaa pois koska usko työllistymiseen oli luja. Minä olen kaksi kertaa ollut myös päivän mittaisissa testeissä. Toisella kerralla olisin saanut paikan, mutta päätin ottaa vastaan toisen ja toisella en saanut. 

[/quote]

Hyvä että kuulee näitä oikeita kokemuksia. Se on nimittäin niin että monet täällä vastailevat jotka julistavat tyyliin "kyllä sen lapsen kai tunniksi voi johonkin laittaa" ei ole hajuakaan nykypäivän työnhausta tai työllistymisestä ja mitä se todella merkitsee onko lapsella hoitopaikka tai ei. Kyse on varmasti henkilöistä jotka ovat töissä ja joilla ei siis itse ole kokemusta työnhausta työttömänä lasten kanssa kotona ollen tai sitten näitä kotimammoja joita ei askarruta ongelmat työnhausta tai työhönmenosta tai päivähoitopaikan puuttumisesta koska heillä ei ole aikomustakaan työllistyä tai hakea työtä vaan elelvät kai onnessaan työttömyyskorvauksella tai kotihoidontuella.

Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku haluaa olla työtön. Antaapa tälläinen henkilö työpaikkansa sellaiselle, joka sitä oikeasti haluaa. Onko sillä jotain väliä kummalle ne korvaukset maksetaan? Mun mielestä ei, koska niitä töitä ei kaikille tällä hetkellä riitä. Ja eiköhän se työnantajakin ota mieluummin sen, joka töitä oikeasti haluaa.

Olen työtön ollut jo yli puoli vuotta. Ammatilta olen kuljettaja ja kokemustakin alalta löytyy yli 7 kk mutta siitä huolimatta ei ole otettu mihinkään firmaan töihin. Pitäisi ilmeisesti muuttaa etelämmäs töiden perässä täältä lapin kyliltä mutta muuttaminen maksaa ja kaikki mitä tulee lähestulkoon menee suoraan laskuihin ja autovelkaan kun yllättäen nuo työt vain loppui viime paikassa. Pattitilanne

Olen. Viihdyn. Teen kaikkea pientä kotihommaa ja vaan oleskelen. Ei taloudellisia ongelmia.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 15:33"]Olen työtön ollut jo yli puoli vuotta. Ammatilta olen kuljettaja ja kokemustakin alalta löytyy yli 7 kk mutta siitä huolimatta ei ole otettu mihinkään firmaan töihin. Pitäisi ilmeisesti muuttaa etelämmäs töiden perässä täältä lapin kyliltä mutta muuttaminen maksaa ja kaikki mitä tulee lähestulkoon menee suoraan laskuihin ja autovelkaan kun yllättäen nuo työt vain loppui viime paikassa. Pattitilanne

[/quote]

No etkö osaa myydä autoa ja ostaa halvempaa. Kelalta saa rahaa muuttoon jos saa työtä ulkopaikkakunnalt. Par tuttua sai 600€ plus tuet

Mielestäni on ihanaa olla kotona kun on "loputtomasti" vapaa-aikaa. Työssä käydessä en ehdi tehdä oikein mitään muuta kuin pakolliset kotityöt ja ruuanlaittamiset ja koiran lenkitykset. Harrastuksille ja rauhoittumiselle ei jää aikaa.

Kun on paljon vapaa-aikaa, käyn pitkillä kävelylenkeillä metsässä, joogaan, meditoin, ompelen, siivoilen, teen ruokaa, luen, surffailen netissä, käyn kuntosalilla, näen kavereita. Saan tehdä kaiken kiireettömästi omalla ajallaan.

Täl viikon tullut noin 30km kävelyy

Olen ollut 8kk työttömänä. Viihdyn kotona vaihtelevasti. Välillä jos yöllä tullut valvottua ja aamulla herään viemään lapsia kouluun tuntuu helpottavalta ettei tarvitse mennä töihin väsyneenä mutta muutoin kaipaan töihin. Minulla on 7v, 5v ja 3v lapset. Rahat on tiukilla, miehen palkalla eletään. olisi ihanaa matkustella kesäisin mutta sellaiseen ei nyt ole varaa.

Virallisesti olen ollut työtön nyt kaksi kuukautta. Kuopus täytti 3v. ja töitä ei ole löytynyt vieläkään (olen hakenut niitä jo pitkään). 

Eipä tämä eroa mitenkään entisestä. Kuopus on kotona kanssani ja esikoinen aloitti koulun. Siivoilen, ulkoilen kuopuksen kanssa, käymme kalassa ja marjassa jne. Tietyllä tapaa on silti tosi tylsää. Kaipaan takaisin töihin (tai koulun penkille, olen jo hakenut parille kurssille mutta saa katsoa, pääsenkö). 

Rahallisesti on tosi tiukkaa, koska en tällä hetkellä saa mistään mitään. Eli stressitaso on kyllä korkea. Lapsille pitäisi ostaa vaatteita ja kenkiä mutta mistä ostaa kun miehen pieni palkka ja lapsilisät menevät ruokaan ja pakollisiin laskuihin (kuopukselle onneksi löytyy kirpparilta vaatteita mutta esikoiselle ei). Noh, sitä Kelan päätöstä odotellessa. Meillä on kyllä muutaman satasen ns. puskuriraha tilillä koska tiesimme, että tässä menee pitkä pätkä ennen kuin Kelalta tulee mitään päätöksiä. Enempää emme saaneet kasaan mutta kyllä sekin helpottaa jos näyttää siltä, että päätöksen saaminen venyy vielä.

Minä olen työttömänä :) Ainakin alkuvuoteen, ehkä ensi syksyynkin asti aion olla. Mulla on 3.luokkalainen ja eskari. Aamulla laitoin koululaisen kouluun, sitten kävin suihkussa, järkkäilin paikkoja, vein eskarilaisen taksiin (eskaritaksi siis) nyt kotona netin äärellä ja kahvit keitin. Oli tarkoitus mennä kaupunkiin pyöräillen,mutta vettä sataa tosi kovin...

Myöhemmin leivon pitsaa ja illalla ollaan perheen kanssa. 

Kyllä minäkin nautin, vaikka toki hetkittäin on tylsää ja aika käy pitkäksi! Kuitenkin on mukava kun saa laittaa lapset rauhassa kouluun ja eskariin, siivoilla ja laittaa ruokaa, leipoa, käydä lenkillä hyvällä säällä, hoitaa kauppa-asiat jne. 

Sitten on illalla aikaa olla rauhassa lasten kanssa, puistoilla, askarrella jne.jne.

Olen työtön, irtisanouduin stressaavasta esimiesasemastani, olen ollut nyt kotona 1,5kk. Viihdyn hyvin, paitsi tulevaisuus stressaa. kuopus aloittaa koulun nyt, mies töissä ulkomailla (pois aina pari viikkoa kerralla). Saan aikani kulumaan lasten harrastuksiin kuskaamisissa, sisustaessa, pikku remonteissa, siivotessa ja ruokaa laittaessa. Salilla alan käymään taas kesäpaussin jälkeen nyt kun koulu alkaa. 

Kaikki olisi oikein hyvin jos mieheni olisi myös sitä mieltä että tämä on hyvä vaihtoehto. Nyt mieheni painostaa minua töihin, sen pitää toki olla hyväpalkkainen, samaan aikaan kun kuitenkin hoidan lasten lähes kaiken arjen kuten ennenkin. Ja kodin tietenkin.Tämä hiertää välejämme.

ja seiska jatkaa. Rahatilanne on ok, vaikka olenkin 3kuukauden karenssilla, josta n.2kk jäljellä.

Olimme koko kesän ulkomailla, jossa rahaa ei mennyt, sain kuitenkin hyvin lomarahoja, jotka on nyt käyttörahana ruokaan ja lasten vaatteisiin ja kenkiin yms.

Ai niin, 8 jatkaa, rahallinen tilanne on hyvä, miehelläni hyvä palkka, ja minä elelen nyt karenssiajalla säästöilläni, ja mies saa maksaa loput.

Minäkin olen ollut huhtikuusta kotona. Rahallinen tilanne jopa parempi kuin töissä käydessä, kun ansiosidonnainen+asumistuki on jopa enemmän mitä joidenkin kuukausien palkka oli! Eikä tietenkään tule työssäkäyntikuluja, kuten matkat tai noutoruoat. Kiva korvaus siitä kun aikaisemmin olin tosi paljon viikonloppuja ja iltoja työssä.

Aika menee joutuisasti, kesällä kävimme ulkomailla ja harrastin tosi paljon. En ole ikinä pyöräillyt yhtä paljon kuin tänä kesänä :) Asunto kiiltää, nytkin putsailen kaappeja tässä palstailun oheella, lajittelen tavaroita kirppikselle ja roskikseen. Nautin todella paljon kun saan rauhassa järjestellä. Lapset koulussa joten ajattelin ruveta opiskelemaan esim. ruotsia tai espanjaa omin päin.

Kuukauden päästä alkaa koulu, mutta voi olla että taas ensi kesänä olen työtön, mikä sopisi minulle loistavasti.

Olen työtön ja periaatteessa viihdyn kotona, mutta valitettavasti tätä kotona oloa on jatkunut jo aivan liian kauan. En saa enää päiviäni kulumaan, koska tekemisideat ovat jo ajat sitten loppuneet... Kesät menevät kivasti, kun muu perhekin on kotona, mutta nyt on todella kurjaa taas, kun lasten koulu alkoi ja kesäkin näköjään muuttui jo sään puolesta syksyksi aivan liian aikaisin : -(

Perheen taloudellinen tilanne on hyvä, koska perheen isällä on työpaikka. Henkilökohtainen taloudellinen tilanteeni on tietenkin surkea.

Alkuun olin ihan tyytyväinen, kun jäin työttömäksi tosi stressaavasta työstä. Silloin tuli tehtyä asioita: urheilin, kävin näyttelyissä ja syömässä, tapasin tuttuja. Nyt työttömyyttä on yllättäin lähes 2 vuotta täynnä, enkä enää jaksa mitään. Sängystä ylös nouseminen alkaa olla haaste. Ihmiset ja heidän kuulumisensa eivät kiinnosta, kun töistä ne vaan puhuvat. Parisuhde, jota luulin vuosisadan rakkaustarinaksi, alkaa tässä paineessa vedellä viimeisiään. Kukapa sitä masentunutta akkaa vuodesta toiseen jaksaisi katsella? Näin vähän päälle kolmekymppisenä saan sitten tätä myötä haudata vähitellen lapsihaaveitakin.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:15"]

Alkuun olin ihan tyytyväinen, kun jäin työttömäksi tosi stressaavasta työstä. Silloin tuli tehtyä asioita: urheilin, kävin näyttelyissä ja syömässä, tapasin tuttuja. Nyt työttömyyttä on yllättäin lähes 2 vuotta täynnä, enkä enää jaksa mitään. Sängystä ylös nouseminen alkaa olla haaste. Ihmiset ja heidän kuulumisensa eivät kiinnosta, kun töistä ne vaan puhuvat. Parisuhde, jota luulin vuosisadan rakkaustarinaksi, alkaa tässä paineessa vedellä viimeisiään. Kukapa sitä masentunutta akkaa vuodesta toiseen jaksaisi katsella? Näin vähän päälle kolmekymppisenä saan sitten tätä myötä haudata vähitellen lapsihaaveitakin.

[/quote]Oletko hakeutunut mihinkään koulutukseen? Siis työkkärin tai ihan vaikka työväenopiston/avoimen yliopiston?