Miksi niin moni normaaliälyinen suomalainen ei opi ruotsinkieltä millään?

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 13:58"]

[

Ja vielä siitä väitteestä, että ruotsi auttaa saksan opiskelussa; minulla se ainakin vain sotki kieliä toisiinsa samankaltaisten sanojen vuoksi.

Kyllä se pakkoruotsin aika on ohi. Miettikää muutenkin, mikä etu suomelle olisi jos ruotsin tilalle tulisi valita jokin muu kieli - olisi eri kielten osaajia paljon enemmän.

[/quote]

Itselleni kävi juuri samoin eli ruotsi sotki jonkinverran  saksan puhumista, ei tietenkään lauserakenteiden, vaan rasittavuuteen saakka joidenkin sanojen vuoksi. Asia onneksi on sitkeällä kitkemisellä korjattavissa.

Saksa on hauskaa aivojumppaa ja vaatii käyttökielenä pienen sisäänajon. Sen osaamisesta kuitenkin on itselleni ammatillisessakin mielessä ollut huomattavasti ruotsia suurempi merkitys.

Koska suomalaisilla kulkee geeneissä asennevamma ruotsinkieltä kohtaan. 

Asennevamma; joopa joo. Taitaa olla paremminkin vain tervettä vastustusta tälle naurettavalle pakolle joka muutama vuosikymmen sitten poliittisella vilunkipelillä saatiin aikaiseksi. Huolestuttavaa kuinka monet on aivopesty tällaisen pelleilyn kannattajiksi.

Suomalaiset osaavat keskimäärin muuten todella hyvää englantia. Oletko koskaan käynyt esim. Etelä-Euroopassa ja puhunut englantia paikallisille?

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 19:03"]

Koska suomalaisilla kulkee geeneissä asennevamma ruotsinkieltä kohtaan. 

[/quote]

Totta, suomalaisten rasistinen asennoituminen ruotsalaisiin juontaa juurensa jo kivikaudelle.

Ympäristötekijöillä on tuskin vaikutusta asiaan, ts. sillä, että ruotsalaiset voivat paremmin, ovat rikkaampia, omaavat omat instituutionsa (kuten yliopistot ja ruotsalaiset klubit), käyttävät ja omaavat enemmän valtaa, jne.  Onhan suomenruotsalaisilla oma vähemmistövaltuutettukin ajamassa näiden "sorrettujen ja syrjittyjen hurrien" asemaa. Ja pakastevirkakin järjestyy julkiselta sektorilta kielipoliittisistä syistä, eikä siihen tarvita akateemista tutkintoa, joka supisuomalaisista edellytetään.

Ei näillä tekijöillä on mitään vaikutusta suomalaisten asennoitumiseen ruotsin kieleen ja hurreihin, aivan liian helppo ja ilmeinen selitys, vain monimutkaiset geenit voivat tämän selittää. Ja sanoohan tiedekin, että yksinkertaisia selityksiä ei tule hyväksyä. 

Sujuvan turistikielen ylläpitäminen on jokseenkin realistista, muu ei. Aina kun puhutaan osaamisesta, pitää määritellä mitä tasoa tarkoitetaan. "Sujuvuus" on vanhanaikainen ja huono määritelmä; on parempi käyttää eurooppalaista viitekehystä.

Peruskoulusta asti ihmisille jää mieleen arkisanastoa kuten "sanoa" "syödä" tai "nukkua" ja muita keskeisiä substantiiveja. Mutta ihminen voi esim.sanoa asioita monella eri tavalla. Ihminen voi kieltää, tokaista, kuiskata, huutaa, myöntää, huokaista, lörpöttää, valehdella, tunnustaa, änkyttää jne.

Lukion aikana ehkä osa noista sanoista tulee vastaan, mutta ne eivät kertaannu niin monta kertaa, että ne jäisivät oikeasti päähän. Siispä kaikki nuo asiat joutuu ilmaisemaan supistetulla sanavarastolla ja toistaen samoja sanoja. Ihminen unohtaa suurimman osan päivän aikana lukemistaan asioista, ja yhtä sanaa pitää kerrata ainakin 10 kertaa ennen kuin se jää päähän. Lukihäiriöisen pitää kerrata jopa 100 kertaa. Olisi kiva jos ihmisen aivot olisivat tietokone tai kirja, jonne kaikki jäisi kerralla vuosiksi.

-Mies 28v-

[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 22:45"]

Puuttumatta nyt sen siihen oliko se pakollista, mutta monessa kirjoituksessa koko kielenopiskelu on ollut niiin vaikeaa ja estänyt/jarruttanut menestymästä elämässä? Itse olen lukenut sen kaksi vuotta ruotsia ja menihän se, vaikken siitä erityisemmin pitänytkään. Samoin meni pari muutakin ainetta, joiden opiskeluun ei löytynyt sen kummenoaa motivaatioita.

[/quote]

Et siis saanut yläasteen päästötodistusta? Ehkä tuhlasit turhaan aikaasi ja voimiasi Homma-foorumilla uhoamiseen?

Go home, you're drunk.

Vanhaa, väsynyttä, kulunutta. Keksi jotain uutta. Vaikka virikelapet tai uskottomat ukot. Tai imetyshysteria tai polttareiden kustannukset. Näistä ei oo vielä ketjua tänään.

No jos ei ole yleensäkään kielipäätä, ja sekin selittyy useimmiten sillä että ei vaan kiinnosta pätkääkään. Ei sitä opi mitään muutakaan jos ei kiinnosta. Ja jos taas joku asia kiinnostaa, sen oppii varmasti. Kyllä minä oppisin ruotsin varmasti vallan hyvin jos haluaisin, olen sitä 5 vuotta kuolussa lukenut ja ihan hyvillä arvosanoilla, ei edes mitenkään rimaa hipoen. Siitä vaan on aikaa jo yli 20 vuotta, joten kyllä se kieli on aika hyvin unohtunut, sitä ei kuule missään, kun en seurustele ruotsinkielisten kanssa, jos niin käy, he vaihtavat suomenkieleen, koska heidän täkäläistä murretta ei ymmärrä erkkikään. Ja telkkarista ja radiosta tulee suomen- ja englannin kielisiä ohjelmia. Kun yrittää joskus yhtäkkiä puhua ruotsia, sanat tulee väkisin englanniksi, englanti on niin vahva toinen kieli.

Sä et ole oppinut edes suomea. Miten onnistuitkin saamaan noin monta kielioppivirhettä noin lyhyeen tekstiin?

Miksi pitäisi oppia, kun asutaan Suomessa? SUOMESSA PUHUTAAN SUOMEA.  Tai jopa saameakin, sekin olisi alkuperäiskieli ja sitäkin pitäisi opetella mieluummin, kuin jotain ruotsia.

Enemmänkin ihmetyttää se, miksi ilmeisenkin normaaliälyiset suomalaiset Suomessa, eivät osaa sanaakaan Suomea. Esim. Ahvenanmaalla näkee näitä paljonkin, eikä siinäkään mitään.

Ei kaikkien Suomessa  asuvien tarvitse välttämättä osatakaan suomea, mutta jos ollaan palveluammatissa, niin sellaisten kyllä jumalauta pitäisi osata, eikä vaan sössöttää jotain ruåtsia!

[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 22:45"]

Puuttumatta nyt sen siihen oliko se pakollista, mutta monessa kirjoituksessa koko kielenopiskelu on ollut niiin vaikeaa ja estänyt/jarruttanut menestymästä elämässä? Itse olen lukenut sen kaksi vuotta ruotsia ja menihän se, vaikken siitä erityisemmin pitänytkään. Samoin meni pari muutakin ainetta, joiden opiskeluun ei löytynyt sen kummenoaa motivaatioita.

[/quote]

Mutta osaatko sitä? On monikin läpäissyt ruotsin: lukiot ja jopa yliopistot. Mutta kuitenkaan ei kykene edes yksinkertaisempaankaan toimintaan ruotsiksi.

Mitä järkeä koko pakkoruotsissa on kun sitä ei kuitenkaan osata? Koska sen jälkeen kun koulu on loppunut sitä ei kuule enää koskaan. Luuletko että ihminen osaa muutamien kurssien jälkeen kieltä? Entä kun niiden kurssien jälkeen ei ole 10 vuoteen edes kuullut sanaakaan kieltä?

Miksi pitäisi oppia? Eikö riitä, että ruotsia äidinkielenään puhuvat puhuvat ja harrastavat sitä tykönään? En minä ymmärrä, ei se ole enää nykyisin mikään suomalaisille tärkeä kieli edes. 

Jos jotain asiaa kohtaan on kielteinen asenne, ei sitä opi. Tavallisin syy ruotsin kielen oppimattomuuteen on siis kielteinen asenne tätä kieltä kohtaan. Tunne pari tapausta, jossa ruotsalaisnuoreen ihastuminen on sytyttänyt kipinän ruotsin kielen oppista kohtaan. Kun ihastumisen aiheuttanut kipinä on on muuttunut roihuavaksi rakkaudeksi ruotsalaista kohtaan, on kielikin opittu varsin helposti. 

ei suomalaiset tunnu oppivan englantiakaan

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 01:31"]

ei suomalaiset tunnu oppivan englantiakaan

[/quote]

aijaa, ketkä oppii paremmin? britit varmaan...

Juuri näin: asennevamma, jos ei kieltä opi yrittämälläkään. Kielikylpy ja varhainen kielialtistus ja fiksut vanhemmat. Onko liikaa vaadittu?

miks pitää yleistää..?  "suomalaiset" eli kaikki me suomalaisista ei olla opittu englantiako? mua ei oo pahemmin kiinnostanu koko ruotsinkieli mutt oon kirjottanu ruotsin kokeisiin pelkillä arvauksilla ja saanu siitä yleensä hyvätkin arvosanat! ei sillä että olisin ylpee ittestäni mutt mä vaa ihmettelen kun en luonnollisesti osaa sitä kieltä silloin kun sitä tarvitaan! en oo ees koskaan elämässäni tarvinnu kirjottaakaan mitään ruotsiks vapaa-ajalla. viimekskin mä vaa suttasin muutamas minuutis ruotsin kokeen kun oli nii kiire ja sain siitä H2 =PP

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 09:21"]

Muistetaan aina perussäännöt: suomen kieli, ei Suomen kieli tai Suomenkieli tai suomenkieli. Turha antaa itsestään idioottimaista vaikutelmaa heti otsikossa (vaikka siis sellaisen olisi).

[/quote]

Hupsista. Olisiko tähän tullut muutos viimeaikoina, mitä mahtaisi neuvoa Kielitoimisto (onko sellaista enää)?

Aikoinaan se meni näin:

Kieleen viitattaessa kysymyksessä nimenomaan on maan eli Suomen kieli, joka siis on suomi. Sensijaan adjektiivi on suomenkieliset eli esimerkiksi Suomessa sillä tarkoitetaan suomea puhuvaa enemmistöä.

Toisinsanoen, voidaan siis kirjoittaa "Suomessa asuvat suomenkieliset puhuvat keskenään mieluiten suomea". Toisaalta Suomessa suomenkielisen, siis suomea puhuvan enemmistön ohella on esimerkiksi ruotsinkielinen vähemmistö. He eivät kuitenkaan kansallisuudeltaan ole ruotsalaisia, vaikka ainakin osa heistä hallitsee oikein hyvin Ruotsin pääkielen eli ruotsin.

Olen ihmetellyt miksei joillekin mene matikka päähän. Kuka ihme lukee lyhyttä matikkaa? Ja sitten vielä ne uskovaiset.... mitenkähän tässä pitäisi ihmisiin suhtautua. Tai oikeammin heidän kykyihinsä.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 09:21"]

Muistetaan aina perussäännöt: suomen kieli, ei Suomen kieli tai Suomenkieli tai suomenkieli. Turha antaa itsestään idioottimaista vaikutelmaa heti otsikossa (vaikka siis sellaisen olisi).

[/quote]

Hupsista. Olisiko tähän tullut muutos viimeaikoina, mitä mahtaisi neuvoa Kielitoimisto (onko sellaista enää)?

Aikoinaan se meni näin:

Kieleen viitattaessa kysymyksessä nimenomaan on maan eli Suomen kieli, joka siis on suomi. Sensijaan adjektiivi on suomenkieliset eli esimerkiksi Suomessa sillä tarkoitetaan suomea puhuvaa enemmistöä.

Toisinsanoen, voidaan siis kirjoittaa "Suomessa asuvat suomenkieliset puhuvat keskenään mieluiten suomea". Toisaalta Suomessa suomenkielisen, siis suomea puhuvan enemmistön ohella on esimerkiksi ruotsinkielinen vähemmistö. He eivät kuitenkaan kansallisuudeltaan ole ruotsalaisia, vaikka ainakin osa heistä hallitsee oikein hyvin Ruotsin pääkielen eli ruotsin.

[/quote]

23, mikä nyt mättää? Etkö ymmärrä, että suomenkielinen on adjektiivi, sen voi kirjoittaa yhteen ihan kuten vaikkapa sinisilmäinen.

Otsikossa kuitenkin sanotaan "ruotsinkieltä". Substantiivit ruotsin kieltä kirjoitetaan edelleen erikseen ihan kuten siniset silmätkin.

ohis