Ainoa lapsi ystävänä
Ihan lähiaikoina Hesarissa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan ainoat lapset eivät olisi huonompia sosiaalisilta taidoiltaan tai itsekkäitä, ym. mitä nyt ainoisiin lapsiin on kauan liitetty.
Omakohtaisen kokemuksen mukaan kyllä melkein jokainen tuntemani ainut lapsi on ollut ensinnäkin "huomiohuora" ja sitten on eräs mielenkiintoinen piirre, jonka esiintyvyydestä olisin kiinnostunut kuulemaan lisäkommentteja.
Eli, ystävä-ainokaisen kanssa sovitaan sunnuntaina, että lähdemme lenkille tiistaina. Emme tässä välissä ole yhteyksissä. No, aikaisintaan tiistaipäivällä tulee viestiä/soittoa, ettei nyt onnistukaan, kun ei huvita tai menen mieluummin salille. Tämä sama homma toimii myös suuremmassa mittakaavassa, kun on vaikka kyse kaveriporukan illanistujaisista. Perutaan tulo viime sekunnilla vedoten raskaaseen viikkoon, ym. ja sitten selviää, että ainokainen onkin lähtenyt toisessa seurassa baariin.
Minä olen ainakin oppinut, että jos jotain luvataan, lupauksesta pidetään kiinni, vaikka ei juuri silloin huvittaisikaan, eikä aina voi millään huvittaakaan. Ainokaisiin eivät ilmeisesti samat moraalisäännöt päde.
Olen lisäksi huomannut tämän ainokaisen valitsevan ajoittaisia bestiksiä, eli kenen seura nyt tuppaa eniten kiinnostamaan, niin sitten ollaan kuin paita ja perse jonkinaikaa. Tämän hetken suosikki on todella vietävissä oleva ihminen, joka suostuu kaikkiin ainokaisen edesottamuksiin ja ainokainen kohtelee tätä ystäväänsä todella törkeästi. Itse olen takuulla menettänyt asemaani ainokaisen silmissä, koska minulta löytyy jonkinnäköinen itsearvostus. Vai suostuisiko joku teistä odottamaan hotellihuoneen vessassa sillä aikaa, kun ainokainen hässii random-miestä, eikä uskaltanut lähteä hänen seurassaan yksin hotlalle, joten esiliinan piti tulla mukaan?
Muillakin tuntemillani ainokaisilla on taipumusta tähän minäminä-toimintaan ja jos eivät saa tahtoaan läpi, alkavat todella hankaliksi, kunnes homma kääntyy heille voitoksi.
Ainokaisen kunniaksi täytyy sanoa, että hän on toki erittäin reipas ja sosiaalinen ihminen. Alussa häntä pitää varmasti unelmakaverina, mutta sitten kun syvemmin tutustuu, niin totuus tulee ilmi. Tiedän, että itse ystävä-ainokainen ajattelee olevansa todella hyvä kaveri kaikille...
Ovatko nämä siis vain sattumanvaraisia persoonallisuuspiirteitä vai onko teillä muilla samoja kokemuksia juuri ainokaisista?
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 12:58"]
Liian pieni ystäväpiiri sinulla, että voisit tehdä mitään oikeasti merkitseviä johtopäätöksiä heidän tekemisistään.
Kasvatus on se, mikä vaikuttaa enemmän siihen miten joku kohtelee muita ihmisiä, ei se montako sisarusta löytyy.
[/quote]
Mistäköhän voit päätellä ystäväpiirini koon? Siihen kuuluu onnekseni paljon ihmisiä, jotka ovat vielä hyvinkin erilaisia keskenään.
Varmasti kasvatus vaikuttaakin, mutta se on luonnollisesti ainokaisilla erilainen. Lähinnä kysyin tätä siksi, koska nuo monet piirteet sattuvat täsmäämään juuri ainokaisten kesken ja halusin tietää, onko muilla samoja kokemuksia asiasta.
Eipä ole tullut itse huomattua. Tunnen vastaavan kaltaisen ihmisen, mutta hänellä on neljä sisarta ja pari veljeä. Saanko nyt syyttää suurperheitä huonosta kasvatuksesta ja kirkua, että "määrä ei korvaa laatua"?
Jos ap:n kuva ainokaisista on noin yksipuolinen, niin ei se kerro mistään muusta kuin siitä, että otos on liian pieni. MOT
Minulla oli lapsena kaverina perheensä ainoa lapsi. Hän oli tosi huomiohakuinen ja halusi aina päättää leikit. Jouluisin hän teki suuren numeron siitä, kuinka monta lahjaa oli saanut ja paljonko rahaa pukki oli tuonut. Jos kaikki ei mennyt hänen mielensä mukaan, alkoi vuosisadan mykkäkoulu.
Yksi parhaista kavereistani on hyvin AP:n kuvaileman tyypin kaltainen, mutta hän on keskimmäinen kolmesta sisaruksesta. Olen oppinut toimimaan tämän ihmisen kanssa ja enää vuosiin en ole mieltäni pahoittanut. Toisia ihmisiä tämä ystäväni taitaa edelleen viedä kuin pässiä narussa.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:24"]
Minulla oli lapsena kaverina perheensä ainoa lapsi. Hän oli tosi huomiohakuinen ja halusi aina päättää leikit. Jouluisin hän teki suuren numeron siitä, kuinka monta lahjaa oli saanut ja paljonko rahaa pukki oli tuonut. Jos kaikki ei mennyt hänen mielensä mukaan, alkoi vuosisadan mykkäkoulu.
[/quote]
Minä (aloittaja) uskon, että tällaisista oppii pois iän myötä. Mutta pohdin, onko tuo aikuisiällä harjoitettu "feidailu" tavallaan tahatonta? Kun en ole havainnut vastaavaa toimintaa sisaruksellisilla, vaikka toki heistäkin monia persoonallisuuksia löytyy. Eli ainokainen ei vain opi, ettei tuollainen käy päinsä ja se loukkaa.
Tietenkin nyt ajattelisi, että tämä kitkeytyisi lapsuudessa viimeistään hyvien kavereiden myötä, mutta harvat kaverit ovat kuitenkaan niin läheisiä, mitä sisarukset. Kavereilta ei välttämättä saa niin suoraa palautetta toiminnastaan mitä vastaavasti sisaruksilta tulisi ja välit voidaan vain katkaista, kun menee yli sietokynnyksen. Ei oikein toimi saman katon alla asuvien sisarusten kesken.
Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät voi kumota tieteellisiä tutkimuksia. Tunnet yhden "huomiohuoran", joka sattuu olemaan ainoa lapsi. Jos hän toimisi samalla tavalla, mutta olisikin kolmen lapsen perheestä, et edes kiinnittäisi asiaan huomiota.
Vika on sinussa.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:47"]
Yksi parhaista kavereistani on hyvin AP:n kuvaileman tyypin kaltainen, mutta hän on keskimmäinen kolmesta sisaruksesta. Olen oppinut toimimaan tämän ihmisen kanssa ja enää vuosiin en ole mieltäni pahoittanut. Toisia ihmisiä tämä ystäväni taitaa edelleen viedä kuin pässiä narussa.
[/quote]
Jep, kaikissa meissä on kuitenkin vikamme, ja luulen, ettei tuo meininki huomauttamalla parane. :) Voi tosiaan olla, ettei tämä ainokaisuus itsessään tätä aiheuta, olen vain ajatellut, että saattaisi olla tekemistä asian kanssa, koska itsellä taas ei ole sisaruksellisista samanlaisia kokemuksia.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:55"]
Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät voi kumota tieteellisiä tutkimuksia. Tunnet yhden "huomiohuoran", joka sattuu olemaan ainoa lapsi. Jos hän toimisi samalla tavalla, mutta olisikin kolmen lapsen perheestä, et edes kiinnittäisi asiaan huomiota.
Vika on sinussa.
[/quote]
Ihan niin yksinkertainen en ole, ettenkö olisi harrastanut vertailua eri ihmisten kesken. En vaan satu tuntemaan yhtäkään sisaruksellista tämän "ainoa lapsi"-tyypin ihmistä. Eikä tässä olla tieteellisiä tutkimuksia kumoamassakaan, lähinnä kiinnosti, mikäli muilla on samoja kokemuksia. Mutta kiitos mielipiteestäsi.
Ex mies oli ainut tenava. Hänen kanssaan ei voinut keskustella mistään, jos oli hänen kanssaan eri mieltä. Ja vielä pienenä esimerkkinä... koska hän oli ostanut autonromunsa, niin minä en saanut sitä koskaan ajaa, en koskaan. Mutta toista autoa en saanut ostaa, vaan kuljin pyörällä ja linja.autolla. 13 vuotta hullu katselin tollasta.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:55"]
Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät voi kumota tieteellisiä tutkimuksia. Tunnet yhden "huomiohuoran", joka sattuu olemaan ainoa lapsi. Jos hän toimisi samalla tavalla, mutta olisikin kolmen lapsen perheestä, et edes kiinnittäisi asiaan huomiota.
Vika on sinussa.
[/quote]
Ihan niin yksinkertainen en ole, ettenkö olisi harrastanut vertailua eri ihmisten kesken. En vaan satu tuntemaan yhtäkään sisaruksellista tämän "ainoa lapsi"-tyypin ihmistä. Eikä tässä olla tieteellisiä tutkimuksia kumoamassakaan, lähinnä kiinnosti, mikäli muilla on samoja kokemuksia. Mutta kiitos mielipiteestäsi.
[/quote]
Asenteesi heikentävät arviointikykyäsi. Olet päättänyt, että ainoat lapset ovat huomiohuoria, joten näet kaiken mitä he tekevät negatiivisessa valossa.
No kiitos taas vitusti. Sen lisäksi, että en ole saanut sisaruksia, minua pidetään sen takia kusipäänä...
Mä kyllä löydän ystävistäni ap:n kaltaiset tyypin, mutta sillä on kolme siskoa. Ja näistä sisaruksista myös toinen on ystäväni, jolla normaali käytös.
Koska minulla ei ole sisaruksia, pidän ystäviäni erityisessä arvossa, eikä tulisi koskaan mieleen käyttäytyä ketään kohtaan ikävästi.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:55"]
Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät voi kumota tieteellisiä tutkimuksia. Tunnet yhden "huomiohuoran", joka sattuu olemaan ainoa lapsi. Jos hän toimisi samalla tavalla, mutta olisikin kolmen lapsen perheestä, et edes kiinnittäisi asiaan huomiota.
Vika on sinussa.
[/quote]
Ihan niin yksinkertainen en ole, ettenkö olisi harrastanut vertailua eri ihmisten kesken. En vaan satu tuntemaan yhtäkään sisaruksellista tämän "ainoa lapsi"-tyypin ihmistä. Eikä tässä olla tieteellisiä tutkimuksia kumoamassakaan, lähinnä kiinnosti, mikäli muilla on samoja kokemuksia. Mutta kiitos mielipiteestäsi.
[/quote]
Asenteesi heikentävät arviointikykyäsi. Olet päättänyt, että ainoat lapset ovat huomiohuoria, joten näet kaiken mitä he tekevät negatiivisessa valossa.
[/quote]
Hahahhaaaa, joo todellakin olen näin päättänyt. :D Tiedoksesi, että tutustun ihmisiin hyvinkin ennakkoluulottomasti, enkä odota heidän käyttäytyvän jonkin odotetun "roolinsa" mukaan ja ajattele kaiken liittyvän aina siihen. Lähinnä olen huomannut yhdistäviä tekijöitä tuntemieni ainokaisten kesken, jotka ovat sisaruksellisilta puuttuneet. Halusin tietää, onko muilla samoja kokemuksia ja ilmeisesti ei tosiaan aina ole tuosta ainokaisuudesta johtuvaa.
Hyvin laajan piirin perusteella väitän, että ainokainen haluaa olla bestis vain sellaisen kanssa kenestä hän hyötyy. Ainokaisen ilot ja surut ovat aina suurempia kuin muiden, huippu oli kun kanin kuolema oli suurempaa kuin isoisäni menetys. Sekin raivostuttaa, että kaikki on kilpailua ja niin kauan kisataan kun voittaja on hän, vaikkei kukaan muu ees kilpailisi. Tämän sanon neljän eri-ikäisen ainokaisen piirteistä suhteessa muihin tuttaviini. MIksiköhän olen välejä heihin jäädytellyt..... Kun muitakin puheenaiheita on kuin hän.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 13:55"]
Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät voi kumota tieteellisiä tutkimuksia. Tunnet yhden "huomiohuoran", joka sattuu olemaan ainoa lapsi. Jos hän toimisi samalla tavalla, mutta olisikin kolmen lapsen perheestä, et edes kiinnittäisi asiaan huomiota.
Vika on sinussa.
[/quote]
Ihan niin yksinkertainen en ole, ettenkö olisi harrastanut vertailua eri ihmisten kesken. En vaan satu tuntemaan yhtäkään sisaruksellista tämän "ainoa lapsi"-tyypin ihmistä. Eikä tässä olla tieteellisiä tutkimuksia kumoamassakaan, lähinnä kiinnosti, mikäli muilla on samoja kokemuksia. Mutta kiitos mielipiteestäsi.
[/quote]
Asenteesi heikentävät arviointikykyäsi. Olet päättänyt, että ainoat lapset ovat huomiohuoria, joten näet kaiken mitä he tekevät negatiivisessa valossa.
[/quote]
Hahahhaaaa, joo todellakin olen näin päättänyt. :D Tiedoksesi, että tutustun ihmisiin hyvinkin ennakkoluulottomasti, enkä odota heidän käyttäytyvän jonkin odotetun "roolinsa" mukaan ja ajattele kaiken liittyvän aina siihen. Lähinnä olen huomannut yhdistäviä tekijöitä tuntemieni ainokaisten kesken, jotka ovat sisaruksellisilta puuttuneet. Halusin tietää, onko muilla samoja kokemuksia ja ilmeisesti ei tosiaan aina ole tuosta ainokaisuudesta johtuvaa.
[/quote]
Hassua. Et kirjoituksesi perusteella vaikuta ennakkoluulottomalta ollenkaan, vaan hyvin kapeakatseiselta.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 14:08"]
No kiitos taas vitusti. Sen lisäksi, että en ole saanut sisaruksia, minua pidetään sen takia kusipäänä...
Mä kyllä löydän ystävistäni ap:n kaltaiset tyypin, mutta sillä on kolme siskoa. Ja näistä sisaruksista myös toinen on ystäväni, jolla normaali käytös.
Koska minulla ei ole sisaruksia, pidän ystäviäni erityisessä arvossa, eikä tulisi koskaan mieleen käyttäytyä ketään kohtaan ikävästi.
[/quote]
En todellakaan automaattisesti laske ketään kusipääksi sen mukaan, onko sisaruksia vai ei. Eivät varmasti kaikki ainokaiset edellämainittujen kaltaisia ole, lähinnä nyt oli kyse tuntemistani tapauksista, joilta löytyy näitä tiettyjä yhdistäviä tekijöitä.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 14:21"]
Hassua. Et kirjoituksesi perusteella vaikuta ennakkoluulottomalta ollenkaan, vaan hyvin kapeakatseiselta.
[/quote]
Minä sitten niin rakastan näitä vasta-argumentoijia, jotka kuittaavat kaiken kahdella sanalla ja ovat sitten samantien sitä kovinta älymystöä. :) Voit ihan rauhassa ymmärtää väärin ja jankuttaa, just go for it.
Minusta olisi vain mukava kuulla muiden mielipiteitä asiaan, sekä puolesta, että vastaan. On varmasti omassa ajattelussakin vikaa ja toivottavasti kohtaan tässä elämässä vielä paljon erityyppisiä ihmisiä, joilta ja joista voi oppia ihan jotain uutta.
Mulla eräs ainoa lapsi ystävänä, joka on kyllä rakastaa huomiota ja mielellään päättää muiden puolesta asioita. Miestään näyttää ainakin vievän kun pässiä narussa. Toisaalta on myös monella tapaa ihana ystävä, sosiaalinen ja antelias. Eiköhän meissä kaikissa ole huonot puolensa?
Minun rasittavin ystävä taas tulee seitsenlapsisesta, köyhästä uskonnollisesta perheestä. Ja rasittava on siksi, koska on innokas väittelemään ja olemaan oikeassa, koska lapsuudenkodin peruja on itsetunto huono ja kateellinen menestyjille ja varakkaammille. Eikä ole vielä keski-iässä minuuttaan kyennyt rakentamaan niin että olisi siihen tyytyväinen.
Liian pieni ystäväpiiri sinulla, että voisit tehdä mitään oikeasti merkitseviä johtopäätöksiä heidän tekemisistään.
Kasvatus on se, mikä vaikuttaa enemmän siihen miten joku kohtelee muita ihmisiä, ei se montako sisarusta löytyy.