Ne jotka väittää liikunnan harrastamisella vaikuttavan elämässä menestymiseen
ihmetyttää nämä ihmiset. Jotkut kun väittää että liikunnaliset nuoret pärjäävät myöhemmin paremmin elämässä, on muka pienempi riski syrjäytyä ja että aikuisenakin olisi paremmat mahdollisuudet työpaikan saantiin.
Ööh, voisiko joku oikeasti selittää mitä merkitystä sillä, että käy säännöllisesti salilla tai jossain treeneissä on noihin asioihin? Tietysti terveydestä on hyvä huolehtia, mutta se onnistuu ihan kävelemällä kilometrin.parin matkat kauppaan, töihin tai kyläilemään. Lisäksi jos jotain pihan kukkamaata hoitaa pari kertaa viikossa ja talvella tekee pihan lumityöt, nii varmasti pysyy ihan ok kunnossa.
En oikein ymmärrä.
Kommentit (23)
Urheilua harrastava nuori oppii ryhmässä työskentelyä (joukkuelajit etenkin), keskittymiskyky ja paineensietokyky paremmat. Hyväkuntoinen sairastaa vähemmän ja tarvitsee yöunta vähemmän eli ns tehokkaita tunteja vuorokaudessa enemmän. Urheilu opettaa myös kurinalaisuutta, tavoitteenasetantaa sekä ohjaa kaiken kaikkiaan terveellisempään elämäntapaan.
Kun verenkierto ja hapenkulku kropassa hyvällä tasolla, on elämä kaiken kaikkiaan mukavampaa; ylipaino ja sen mukanaan tuomat ongelmat on poissuljettu.
Monen sairauden, esim astma ja diabetes, perushoitoon kuuluu liikunta ja hyvän kunnon ylläpito -> sairaus pysyy paremmin hallinnassa.
Minusta ei ole olemassa mitään sellaisia vastauksia, että varmasti näin pärjää. Kyllä urheilijoissa on alkoholisteja ja jotkut sortuvat huumeisiinkin.
Niin, onkohan se syy vai seuraus.
Mutta kyllä minäkin uskon että se arkihyötyliikunta riittää, jos vain edes sitä harrastaa.
Eiköhän se koulutus ole tärkein erottava tekijä. Minä ainakin tunnen korkeasti kouluttautuneita ihmisiä, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Olen kuullut jonkun josksu väittävän, että työnsaantimahdollisuudet paremmat urheilevalla ihmisellä. En oikein usko, että löytyy työnantajia, jotka tuijottaa urheilullisuutta eikä koulutusta.
t.ap
Varmasti itsestään huolehtiva, urheilullinen ihminen löytää "paremman" puolison.
Totta kai on olemassa korkeasti koulutettuja sohvaperunoita ja alhaisesti koulutettuja himoliikkujia, mutta keskimäärin liikunnan määrä ja koulutuksen määrä ovat yhteydessä.
Itse epäilen, anteeksi vain, että ihmisten välillä on eroa impulssikontrollin/itsehillinnän määrässä, ja korkea itsehillintä ennustaa korkeaa koulutusta, palkkatasoa, terveellistä ruokavaliota ja liikuntaharrastusten määrää.
Ja edelleen, ihmisen käyttäytyminen on monimääräytynyttä eikä se että joidenkin asioiden välillä on yhteys tarkoita, että tämä yhteys koskisi sataprosenttisesti kaikkia ihmisiä. Eli voit edelleen tuntea niitä matalapalkkaisia korkeasti koulutettuja terveellisesti syöviä vähän liikkuvia ihmisiä, vaikka edellä sanomani pitäisikin paikkansa :)
Mua kans huvittaa nää liikunnasta paasaajat, se on muka ratkaisu kaikkeen. :D Koulutus on oikeesti se tärkein.
Nuo aloittajan kuvaamat liikunnat ovat toki hyödyllisiä, mutta ne ovat paremminkin hyötyliikuntaa. Jos haluaa liikunnan terveysvaikutukset, kannattaisi harrastaa myös sellaista liikuntaa, jossa hengästyy ja hikoilee sekä sen lisäksi lihaskuntoa ja kehonhuoltoa. Pelkällä hyötyliikunnalla ei siis vielä saavuta liikunnan terveysvaikutuksia.
Sanomiseni perustuu siis UKK-instituutin terveysliikuntasuositukseen:
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/61-uusi_liikuntapiirakka.pdf
urheilevat ihmiset eivät ole laiskoja!
Itse ainakin kun lopetin/vähensin urhelua keskittymiskyky ja oppiminen huonontui selvästi. Samoin henkinen hyvinvointi.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 17:36"]
Mua kans huvittaa nää liikunnasta paasaajat, se on muka ratkaisu kaikkeen. :D Koulutus on oikeesti se tärkein.
[/quote]
Kun pitää kunnostaan huolta, oppimistuloksetkin paranevat.
Ei siihen mitään himoliikuntaa tarvita, pari kolme kertaa viikossa sen verran että hengästyy ja tulee hiki, mielellään mondollisimman monipuolisesti lihaskuntoa ja aerobista.
Liikunnalliset ihmiset on usein muutenkin kilpailuhenkisiä ja kunnianhimoisia. Mä luulen, että himoliikkujat on usein jo ihan perustaltaan "vahvempia" ja siksi tuo korreloi hyväosaisuuden kanssa. Vai tiedättekö urheilullisia peräkamamrinpoikia/-tyttöjä?
Lapsena (ja myöhemminkin) liikkuminen kehittää myös aivoja ja sitä kautta parantaa oppimistuloksia. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 18:55"]
Liikunnalliset ihmiset on usein muutenkin kilpailuhenkisiä ja kunnianhimoisia. Mä luulen, että himoliikkujat on usein jo ihan perustaltaan "vahvempia" ja siksi tuo korreloi hyväosaisuuden kanssa. Vai tiedättekö urheilullisia peräkamamrinpoikia/-tyttöjä?
[/quote]
Tämä on totta. Vaikka kyllä tunnen yhden SM-tasollakin varsin laajalti harrastetussa pärjänneen peräkammarinpojan. Tosin kyse on vain yhdestä poikkeuksesta.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 18:59"]
Lapsena (ja myöhemminkin) liikkuminen kehittää myös aivoja ja sitä kautta parantaa oppimistuloksia. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa.
[/quote]
Näin on, ja siihen ei riitä kilometrin kävely ja kukkapenkin hoito, vaan pitää olla motorisesti haastavaa ja koordinaatiota kehittävää liikuntaa.
Muut menestystä edesauttavat tekijät ovat moninaisia: itsekuri, tavoitteisiin pyrkiminen, ohjeiden vastaanottaminen valmentajilta, säännöllinen rytmi, omien aikataulujen suunnittelu, ruokavalion merkityksen tiedostaminen...
Lapsella on aika paljon vapaata aikaa, ja sillä on merkitystä, mihin tuon ajan käyttää.
kampaaja joka aloittaa liikkumisen30v:nä ja tekee sitä säännöllisesti ei varmaan pötki enää pitkälle. Tarkoitan ammatillisesti.
No mä olen himoliikkuja siksi että itsetunto niin huono. Liikunta parantaa hetkellisesti oloa joten mun on liikuttava muutama tunti päivässä kovalla teholla pitääkseni ahdistuksen loitolla. Sanomattakin on selvää että opinnot on aika vaiheessa eikä muuta elämää ole. Kapasiteettia olisi vaikka mihin (opiskelen lääketiedettä) mutta aikaa ei ole mihinkään, edes siihen opiskeluun, kunhan roikun kirjoilla yliopistossa ja suoritan kurssin silloin toisen tällöin...
terveisin nainen 31 v.
Ja lisäksi liikunta vapauttaa kehossa endorfiineja, jotka tuottavat hyvää oloa. Suhtautuminen elämään on silloin kaiken kaikkiaan positiivisempaa. Liikunta torjuu masennusta.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 19:04"]
kampaaja joka aloittaa liikkumisen30v:nä ja tekee sitä säännöllisesti ei varmaan pötki enää pitkälle. Tarkoitan ammatillisesti.
[/quote]
ei, jos ei jatka opintoja. Tosin hyvässä kunnossa jaksaa tehdä työtään paremmin eikä tule pitkiä sairaslomia esim kipeän selän vuoksi.
No, tuollainen yhteys on havaittu useissa tutkimuksissa (esim. parempituloiset ja paremmin koulutetut harrastavat enemmän liikuntaa). Tuskin kukaan on väittänyt, että kausaalinen yhteys liikunnan määrästä elämässä pärjäämiseen olisi olemassa (sitä ei käytännössä edes voi todistaa, koska tarpeeksi pitkää koetta ei voi tehdä). Todennäköisesti on joitain taustamuuttujia, jotka vaikuttavat samansuuntaisesti elämässä pärjäämiseen, koulutustasoon, tulotasoon ja harrastuksiin. Jätän kotitehtäväksi miettiä, mitä nuo taustamuuttujat voisivat olla...