Lue keskustelun säännöt.
En jotenkin ymmärrä parisuhteita
13.05.2013 |
Mihin ihminen tarvitsee toisen ihmisen, siihen kun ei nykyaikana ole taloudellista tai sosiaalista pakotetta. Miten johonkin ulkopuoliseen ihmiseen voi muka kiintyä? Itse en ole kiintynyt edes nuorempiin sisaruksiini, vaan voin rehellisesti todeta että ainoa ihminen jota rakastan on oma äitini. Olenko minä jotenkin tunnevammainen ihminen?
Kommentit (5)
en minäkään ymmärtänyt. Ja sentään elin sellaissa toistakymmentä vuotta! Parisuhde tuo elämään monenlaista turvaa ja vapauttakin, varsinkin jos niitä lapsiakin siihen siunaantuu. Ja vaikka taloudellista pakkoa parisuhteeseen ei olisikaan, niin kyllä kaksi työssäkäyvää sentään on jotain toista kuin yksin kaikista menoista vastaava!
Mutta parhaiten viihdyn yksin. Sitä vapautta ei rahalla saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä toista ihmistä tarvitsee taloudellisesti.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 14:05"]
Kyllä sitä toista ihmistä tarvitsee taloudellisesti.
[/quote]
Kuka tarvitsee kuka ei. Mun mies tarvitsi mun rahoja, tulen paljon paremmin toimeen ilman sitä.
En mäkään ymmärrä. Silti elän edelleen parisuhteessa jossa oon ollut 12 vuotta. En vain osaa lähteäkään.
Melkein päivittäin mietin että mitä hittoa tuo mies tekee mun kodissa. Miksi sen pitää olla täällä koko ajan. Se tuntuu jotenkin aivan turhalta ja irralliselta, vieraalta ihmiseltä vaikka tunnenkin sen niin hyvin että tiedän mitä se seuraavaksi tulee sanomaan jne. En oikeasti tartte miestä mihinkään muuhun kuin maksamaan puolet menoista.
Onnellisuuteen mulle riittää minä ja lapset. Ärsyttää kun täytyy aina selittää miehelle missä meen ja miksi ja mitä teen seuraavaksi.
Et vain ole tavannut sellaista jota rakastaisit tosissasi. Olet kyllä kykeneväinen rakastamaan, ehkä se rakkauden kohde sinullekin tulee eteen. Ja jos ei tule, ei siihen vierelle ole tosiaan pakko ketään ottaa.