Miehellä yli 20-kymppinen lapsi, josta

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 22:42"]

Eihän sillä tietenkään ole mitään väliä, miten lapsi itse kokee asian. Vaikka ei edes puhuisi siitä koskaan muille, joutuu hän elämään asian kanssa päivittäin ja käsittelemään sen pakosta jokus. Oleellistahan tässä onkin vain suojella aikuisia osapuolia häpeältä... 

Ps. Oma elämäni oli yhtä ahdistusta ja huonommuudentunnetta (vaikka kukaan aikuinen ei koskaan huomannut mitään poikkeavaa), niin kuin mitään ongelmaa ei olisi, koska en isättömyydestäni koskaan puhunut (en kehdannut, häpesin sitä niin)... Aikuisena vasta etsin itse isäni. Onneksi löysin hänet vähän ennen kuolemaansa ja sain selvitettyä asiat. Nyt vasta olen eheä ja tasapainoinen.

ps. Se biologia ei ole mikään ihan vähäpätöinen asia. Hyvin monet asiat periytyvät ja kukapa ei haluaisin tietää "mistä on tullut".

Kirjoittamasi näkökulma, näkökulma vaimon tilateeseen,  voisi tietäessään tehdä ratkaisun ja toisaalta mikä olen kuitenkaan kenenkään avioliitton puuttumaan. On todella vaikea tilanne. Varsinkin kun lähipiiri on päättänyt olla puuttumatta asiaan. Miestä en säälisi yhtään, koska on armoton "häntäheikki"

Ap

Ehkä ei kantsi niistä syrjähypyistä kertoa. Noi on aina tollasia että niitä on vähä vaikee mitenkää jälkeenpäin todistaa ja se ukko sanois vaan ettei pidä paikkaansa ja nainen jää suhteeseen ja on vaan entistä onnettomampi...

Aikuisesta lapsesta vois joku vahingossa jotakin livauttaa naiselle. Senhän ei luulis olevan niin paha...

Saattaapa olla vaikka minun poikani. Mitä hyötyä olisi repiä rikki vanhoja haavoja? Lapsi elää tahollaan, isä perheineen tahollaan. Yhteistä on vain biologia.

oon nro 2. niin nyt vasta tajusin. Siis niillä on toinen lapsi melkee saman ikänen kuin se 20v avioliiton ulkopuolinen lapsi on? Aaah, sitten asia mutkistuu... Mut kyl mä siitä kertoisin. Se on helpompi todistaakin kuin jotkut vuosia vanhat muut syrjähypyt...

No eihän. Ap selvästi kertoo, että äpärälapsi on yli 200-vuotias. Älkää kauhistuko terminologiaa, 1800-luvulla käytettiin sitä sanaa.

Onko se tunnustanut sen 20-vuotiaan lapsen? Jos ei, niin sehän on ihan turha mennä kertomaan kenellekään mitään, jos sitä lasta ei virallisesti edes ole olemassa.

Jos on, niin sitten voisi kertoakin. Se lapsihan näkyisi äijän virkatodistuksessakin, ja toistepäin, vaikkei olisi ikinä maksanut siitä penniäkään.

Jos tosiaan on tunnustanut, se perii osan isän omaisuudesta, eli ehkä olis kiva tietää, ettei tule shokkina joskus myöhemmin.

Tietoa ei ole onko tunnustanut. Ajatus lähti vaimon kannalta ajateltuna, kun kärsii noista miehen "hypyistä". Voisi  auttaa vaimoa päätöksen teossa, tilanne voi toisaalta mennä pahastikin vikaan, ulkopuolisen puuttumisella.

ap

Aika epätodennäköistä, ettei kukaan ole koskaan mitään puhunut jo

Ja miksi AP haluaa kertoa?anna hyvä ihminen ihmisten elää rauhassa

Voisitko ap kertoa millä paikkakunnalla ko tapaus on?

PS lapsen tulee itse vaatia perintö oman lakimiehen ja isyyskokeen kera

PS lapsen tulee itse vaatia perintö oman lakimiehen ja isyyskokeen kera

Millainen suhde sinulla on tähän vaimoon? Jos kyseessä olisi hyvä ystäväni niin varmaan kertoisin, en voisi salata tuollaista vaan koko ajan tuntuisi kuin itsekin valehtelisin. Jos taas kyse on etäisemmästä tuttavasta, niin antaisin olla. Ei kuulu mulle muiden asiat. 

Eihän sillä tietenkään ole mitään väliä, miten lapsi itse kokee asian. Vaikka ei edes puhuisi siitä koskaan muille, joutuu hän elämään asian kanssa päivittäin ja käsittelemään sen pakosta jokus. Oleellistahan tässä onkin vain suojella aikuisia osapuolia häpeältä... 

Ps. Oma elämäni oli yhtä ahdistusta ja huonommuudentunnetta (vaikka kukaan aikuinen ei koskaan huomannut mitään poikkeavaa), niin kuin mitään ongelmaa ei olisi, koska en isättömyydestäni koskaan puhunut (en kehdannut, häpesin sitä niin)... Aikuisena vasta etsin itse isäni. Onneksi löysin hänet vähän ennen kuolemaansa ja sain selvitettyä asiat. Nyt vasta olen eheä ja tasapainoinen.

ps. Se biologia ei ole mikään ihan vähäpätöinen asia. Hyvin monet asiat periytyvät ja kukapa ei haluaisin tietää "mistä on tullut".

Eihän sillä tietenkään ole mitään väliä, miten lapsi itse kokee asian. Vaikka ei edes puhuisi siitä koskaan muille, joutuu hän elämään asian kanssa päivittäin ja käsittelemään sen pakosta jokus. Oleellistahan tässä onkin vain suojella aikuisia osapuolia häpeältä... 

Ps. Oma elämäni oli yhtä ahdistusta ja huonommuudentunnetta (vaikka kukaan aikuinen ei koskaan huomannut mitään poikkeavaa), niin kuin mitään ongelmaa ei olisi, koska en isättömyydestäni koskaan puhunut (en kehdannut, häpesin sitä niin)... Aikuisena vasta etsin itse isäni. Onneksi löysin hänet vähän ennen kuolemaansa ja sain selvitettyä asiat. Nyt vasta olen eheä ja tasapainoinen.

ps. Se biologia ei ole mikään ihan vähäpätöinen asia. Hyvin monet asiat periytyvät ja kukapa ei haluaisin tietää "mistä on tullut".

Eihän sillä tietenkään ole mitään väliä, miten lapsi itse kokee asian. Vaikka ei edes puhuisi siitä koskaan muille, joutuu hän elämään asian kanssa päivittäin ja käsittelemään sen pakosta jokus. Oleellistahan tässä onkin vain suojella aikuisia osapuolia häpeältä... 

Ps. Oma elämäni oli yhtä ahdistusta ja huonommuudentunnetta (vaikka kukaan aikuinen ei koskaan huomannut mitään poikkeavaa), niin kuin mitään ongelmaa ei olisi, koska en isättömyydestäni koskaan puhunut (en kehdannut, häpesin sitä niin)... Aikuisena vasta etsin itse isäni. Onneksi löysin hänet vähän ennen kuolemaansa ja sain selvitettyä asiat. Nyt vasta olen eheä ja tasapainoinen.

ps. Se biologia ei ole mikään ihan vähäpätöinen asia. Hyvin monet asiat periytyvät ja kukapa ei haluaisin tietää "mistä on tullut".

Sinun välttäisin koko miestä.

Jätä se. Ei ole mitään järkeä jatkaa.

Jos et ole vielä päättänyt että hän on valintasi, tee se itse. Sulje ikkuna ja osa ystävien kanssa syömässä lunta on tullut aika paljon tavaraa mukaan tähän tekstiin liittyviä uutisia aiheesta. Vastaa kommenttiin jos ei ole mitään tekemistä ja kokemista riittää. Ei ole enää virhe ei ole vielä pyyhkäissyt koko ajan lisää vertailuun hyvä juttu.