En kestä enää vauvan syömättömyyttä!

hän kyllä syö juuri minkä verran tarvitsee. Vauva osaa säännöstellä omaa syömistään eikä ole mitään syytä huolestua eikä tuputtaa. Osa vauvoista on siroja eikä heistä tule pulskia tuputtamalla.



Eri asia on, jos lapsella onkin jokin sairaus. Omallani, noin 10-11kk iässä tuli outo syömättömyyskausi jonka taustalta löytyi muutoin oireilematon korvatulehdus. Lapsi oli ehtinyt menettää painostaan lähes kymmenen prosenttia, mikä oli pikkuiselle rimppakintulle aika paljon. Tulehdus hoidettiin ja paino nousi nopeasti.



Pahinta mitä voit tehdä on ajautua ruokasotaan vauvan kanssa, siitä saa vain traumoja kumpikin.

Ota itse ihan rauhallisesti ruokailut,minulla 4v, jota syynätään jatkuvasti painon takia (alipainoinen) mutta lapsi on ponteva ja kehittyy muuten hyvin. Alle vuoden ikäisenä painoa seurattiin tiiviisti ja huomasin itse jännittäväni aina ruokailuja tyyliin "pakko syödä,jotta paino nousee". Nykyisin syö välillä hyvin, välillä ei päivän aikana juuri mitään ja ihan terve pikku ihminen siitä tullut =)

Kiitos vastauksestasi nro 2! Niin, itsekin olen ajatellut, että pahinta olisi jos tästä nyt tulee hankalaa sen takia kun yritän tuputtaa ruokaa. Pakko yrittää ottaa asia relasti, syö sen minkä tarvitsee. Helpommin sanottu kuin tehty...

Kiitos sinullekin 3. Kiva kuulla sinun kokemuksistasi. Jännä juttu tosissaan, että noita ruokailuja alkaa jännittämään että meneekö mitään ja millon alkaa neuvolasta tulla sanomisia painosta.

kasvaako lapsi tasaisesti omalla käyrällä pituutta ja meneekö motorisessa ja kielellisessä kehityksessä eteenpäin. Jos lapsi oppii koko ajan uutta ja on tyytyväisen oloinen, miten se voisi olla liian laiha?



Jos kehitys rupeaa jäämään jälkeen ja lapsi on tyytymätön, haluton seurustelemaan ja passiivinen, SE on huolestuttavaa.



2, jonka poika on tällä hetkellä 13-vuotias äitiään isompi jössikkä, syö paljon, on aina nälkäinen ja kehuu ruokia.

se on vauva, se syö minkä syö, eikä se kasva pituutta vaan leveyttä jos pakotat syömään. Jos kasvu on tasaista, älä pakota.

Jaa, että näin teen syömishäiriön lapselleni vai? Helpommin tosiaan sanottu kuin tehty tuo rennosti ottaminen. Yritän tosissaan, mutta alkaa tosissaan kiristämään hermoja. Vauva on kuitenkin tyytyväinen ja kehittyy hyvin!

Ongelma on siis sinun päässäsi.

Vauva on kuitenkin tyytyväinen ja kehittyy hyvin!

miten helppoa on puskista huudella, että älä stressaa. Vaan se on oikeastaan ainoa hyvä neuvo mitä tilanteeseen on.



Jotkut vauvat ovat huonoja syömään. Olen itse ollut karvan yli 7kg 1-vuotiaana ( yksi lääkäri halusi jo leikata mut, kun oli varma, että mulla on häikkää ruoansulatuselimistössä) ja oma esikoiseni oli 1-v:nä vähän yli 8kg. Hänellä ihan vauvanakin saattoi paino sairauden myötä kuukaudessa jopa laskea noudemisen sijaan. Neuvolassa suhtauduttiin ihan asiallisesti, vaikka tutkimuksissa käytiinkin.



POika on nyt 10 v ja edelleen todella hoikka ja siro. Syö tosin ihan kunnon annoksia jo nykyään, ja oikeastaan n 2-v iästä eteenpäin lapsi on syönyt joten kuten.



Mutta vauva-aikana ei puhettakaan että olisi ikinä juonut kokonaisen pullon maitoa saati syönyt yli puolikasta pienestä sosepurkista...

Minulla myös pienikokoinen ja pieniruokainen tyttö. Nyt jo yli vuoden ikäinen tosin. Jossain vaiheessa vauvavuotta neuvola alkoi kiinnittää enemmän huomiota lapsen pieneen painoon ja alkoi painostaa lihottamaan ja piti käydä välipunnituksilla. En ole onnistunut lihottamisessa, painosuhde on pysynyt suurinpiirtein samana, ja se on aiheuttanut mielipahaa. Neuvola ei ole esittänyt lihotustavoitteita myönteisellä tavalla, vaan se on ollut enemmänkin vaatimus ja se on ollut sellaista syyllistävää ja pelottelevaakin, että jotain vikaa pitäisi löytyä, vaikkei löydy eivätkä edes viitsi tutkia. Haluavat vain juoksuttaa minua punnituttamassa lasta, vetelevät käyrää ja voivottelevat. Joskus olen yrittänyt turhautuneena syöttää lasta väkisinkin, mutta eihän siitä ole tullut mitään. Harmittaa, että olen purkanut omaa turhautuneisuuttani ja seuraavien punnitusten aiheuttamia pelkoja lapseeni sillä tavalla. Nyt kun tuosta painosta on napistu neuvolassa jo vuoden päivät ja olen ollut kotona joka päivä joka ikisellä aterialla hermot kireällä ajatellessani seuraavaa punnitusta eikä käyrä ole edelleenkään sen korkeammalla tasolla, niin olen päättänyt opetella suhtautumaan häneen vaan pienenä ja sirorakenteisena. Hän vaan on sellainen.



Nykyään ajattelen niin, että syö, mitä syö, jos haluaa. Jos ei halua syödä, niin olkoon syömättä. Ei se ole niin vakavaa, jos joku ateria jää vaikka väliin. Aikaisemmin otin hirveät paineet siitä, että pitäisi syöttää 5 kertaa päivässä ja joka aterialla tietyn verran, mutta tällä hetkellä syötän vain 4 kertaa päivässä. Ihan turha tuputtaa ruokaa parin tunnin välein, jos ei ole nälkä. Jos vaikuttaa siltä, ettei lapsi halua että syötän häntä, niin syököön itse vaikka jotain voileipäkeksiä kävellessään, jos se inspiroi enemmän.



Kai sen näkee ajan myötä, mihin suuntaan paino kehittyy.



Pienihän tuo 5,5 kk ikäinen on ja vasta opettelee syömään kiinteitä.

Kiitos kaikille asiallisista vastauksista. Yritän nyt ajatella vauvaa sirorakenteisena, ei me vanhemmatkaan isoja olla. Jos joisi maitoa sen "vaaditun" vrk- määrän, en olisi niin huolissani. Nyt kun soseetkin maidon lisäksi ovat alkaneet tökkimään, on minuakin alkanut ahdistaa.



Nyt on kuitenkin tärkeintä keskittyä luomaan syömistilanteesta miellyttävä ja minun on otettava asenne, että syö minkä syö. En voi pakottaa syömään.



Tästäkin keskustelusta käy ilmi, kuinka neuvolakäynnit ahdistavat monia. Eikös sen neuvolan kuuluisi tukea ja yrittää auttaa?

Eikös sen neuvolan kuuluisi tukea ja yrittää auttaa?

Näin minäkin olen luullut, mutta toisin olen kokenut. Yritän olla katkeroitumatta, mutta suurin toiveeni 1,5-tarkastuksen jälkeen olisi, ettei tarvitsisi käydä siellä jatkossa kuin korkeintaan puolen vuoden tai vuoden välein... tai ei ollenkaan. Vapaaehtoistahan se on kuulemma, vaikkei sitä vapaaehtoisuutta korosteta liikaa. Ollaan liian velvollisuudentuntoisia äitejä ja suostutaan kaiken maailman lisäpunnituksiin ja juostaan eri terapeuteilla ihan vaan varmuuden vuoksi... ;)