Sekarotuinen koiranpentu

Eikö kellään ole mitään vinkkejä?

usein tutuilta tai tutun tutuilta, lehtien tai netin ilmoituksista tms.



Itse kasvatan rotukoiria, mutta en ole erityisemmin sekarotuisiakaan vastaan. Jos ei halua koiraa tiettyyn käyttöön tai harrastukseen, voi joskus olla ihan järkevää olla maksamatta rotukoirasta. Kuitenkin kannattaa olla tarkka mistä pennun ostaa ettei tue mitään pentutehdasta jossa eläimet kärsii. Eli kannattaa ostaa vain paikasta johon saa tulla itse niitä koiria katsomaan (pahimmat pentutrokarit myy takaluukusta jossain muualla kuin kotona, koska niiden koti on täynnä sietämättömissä oloissa olevia huonokuntoisia koiria joita ei voi näyttää ihmisille) ja jutella sen emän omistajan kanssa että vaikuttaa ihan täyspäiseltä ihmiseltä joka on huolehtinut nartusta ja pennuista asiallisesti.

Googlaa tuo niin löydät ilmoituksia.



Valitse vaan tosi tarkkaan mistä otat pennun. Suurin osa tuollakin on aika epämääräisiä, osa ei kyllä mitään pentutehtailijoita, mutta muuten ihan hukassa miten koiria ja pentuja hoidetaan ja voi saada käsiinsä ties miten omituisen, epäsosiaalisen tai sairaan yksilön.



Siellä on kuitenkin seassa ihan kunnollisiakin ilmoituksia, joten kannattaa katsella. Ja vältä niitä jotka rahastavat törkeitä summia pennuilla, monet tuntuvat pyytävän 800 euroakin pennusta, mikä on mielestäni aivan liikaa, vaikka sekarotuisesta olen itsekin valmis maksamaan kohtuullisen korvauksen.

Meillä on jo ihana rotukoira, terve ja kaunis, tosi villi mutta fiksu.



Koiralle on tarkoitus ottaa kaveri jossain vaiheessa, varmaankin vuoden sisällä. Alunperin ajatuksena oli ottaa samaa rotua oleva koira.



Huomaan kumminkin miettiväni, että olen tavannut elämän varrella monia, ihania sekarotuisia ja että sekin voisi olla vaihtoehto toiseksi koiraksi.



Nykyinen koiramme tulee erittäin hyvin toimeen kaikenkokoisten koirien kanssa,joten toisen koiran ei tarvitse olla samaa rotua tai kokoa. Sekarotuinen pentu olisi edullisempi. Emme myöskään harrasta näyttelyitä. Tulevan koiran ei siis tarvitse omistaa hienoa sukupuuta. Sen sijaan harrastamme paljon ulkoilua ja pitkiä kävelyretkiä, joten toki pennun emään tutustuminen olisi tärkeää. Emästä ja isästä (jos on tiedossa) saa toki osviittaa pennun luonteesta. Toisaalta on sitten kivakin ajatus, että pennun ulkonäkö ja luonne kehittyvät miten kehittyvät, kun ei ole mitään tarkkoja rotumääritelmiä mihin peilata asiaa.



Olen samaa mieltä kuin vastaajatkin, pennun

(ja emän) ja kotiolot ovat äärimmäisen tärkeä asia. Tosiaan haluan varmistua, että en olisi pentutehtailijan asiakas. Minusta on myös tärkeää, että pentu syntyy ja viettää ensimmäiset viikkonsa kodissa, jossa sitä sosiaalistetaan ihmisiin, mieluiten myös lapsiin ja ehkä muihin eläimiinkin. Oma koiramme on reipas ja se tulikin kennelistä, joissa pentuetta valmisteltiin hyvin tulevaa elämää varten.



Tässäpä tuleekin sitten se ongelma. En tiedä mistä sekarotuisen pennun löytäsisi. Olen kumminkin varma, että sekarotuisia pentuja syntyy ihan hyviinkin paikkoihin (vahingossa tai kenties harkitenkin), joista niille etsitään hyvää kotia.



Mutta onneksi meillä ei ole erityistä kiirettä, täytyy etsiskellä vihjeidenne perusteella! Ja toki rotukoirakin tulee kyseeseen, nykyisen koiramme kennel on jo meille tuttu ja todetusti hyvä paikka.

pelastettavien katukoirien joukossa pentuja? Aikuisia seropeja siellä etsiikin kotia todella moni. Esim. Viron ja Espanjan koirat.

Tavalliset maalaiskoirat lisääntyvät vielä keskenään. Ehkä näitä ei voi kirjaimellisesti sekarotuisina pitää, kun yksikään esivanhemmista ei ole koskaan mitään rotua ollutkaan. Niissä voi olla vielä niitä vanhanaikaisia maatiaiskoiria, joista aikoinaan jalostettiin nämä paikalliset rotukoirat, ja vieläkin voidaan joitakin ottaa rotuun. Yksi sellainen on meilläkin.

kennelissä oli silloin tulossa sekarotuisia koiranpentuja. Kyseessä oli pienemmällä paikkakunnalla ollut kennel, joka otti vastaan löytökoiria mikäli heillä oli tilaa, mutta eivät mainostaneet sitä mitenkään. Eli on muitakin tahoja joista voi kysellä.

ensin paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen sivut.

Kotimainen löytökoira tuntuisi jotenkin helpommalta hommata kuin ns. tuontikoira. Vaikka ehkä pitäisi tutustua niidenkin toimintaan, varmaan tekevät hyvää työtä pelastaen hylättyjä koiria.



Mutta joo, juurikin sellaisesta jonkun mainitsemasta"maatiaiskoirasta" haaveilen, ei ole väliä onko "melkein" jotain rotua vai tosi monirotuinen.

Hei, mekin etsitään. Huomasin, että on joitakin rekisteröityjä yhdistyksiä, joissa esim. suomalaiset mukana toiminnassa. Löysin Kreetan koirat ja oli joku Viipurin koirat ry. Meille tuli ajatus siitä, että voisihan yhden koiran pelastaa huonoista oloista mutta pitänee varautua mahdollisiin lääkärikuluihin. Edellinen sekarotuinen eli 10 vuotiaaksi ja oli upea luonne ja tosi terve, ostettiin Keltaisesta Pörssistä silloin ja haettiin maatilalta Valkeakoskelta :) tsemppiä etsintään. Itse ajattelin soittaa tulliin ja kysyä ohjeita tuontikoiristakin. Jotkut kauppaa sekarotuisia, että sirutettu, rokotettu ja passikin on mutta niistä kaikki varottaa. Hyviäkin kokemuksia joillakin niistäkin. 

Hei, mekin etsitään. Huomasin, että on joitakin rekisteröityjä yhdistyksiä, joissa esim. suomalaiset mukana toiminnassa. Löysin Kreetan koirat ja oli joku Viipurin koirat ry. Meille tuli ajatus siitä, että voisihan yhden koiran pelastaa huonoista oloista mutta pitänee varautua mahdollisiin lääkärikuluihin. Edellinen sekarotuinen eli 10 vuotiaaksi ja oli upea luonne ja tosi terve, ostettiin Keltaisesta Pörssistä silloin ja haettiin maatilalta Valkeakoskelta :) tsemppiä etsintään. Itse ajattelin soittaa tulliin ja kysyä ohjeita tuontikoiristakin. Jotkut kauppaa sekarotuisia, että sirutettu, rokotettu ja passikin on mutta niistä kaikki varottaa. Hyviäkin kokemuksia joillakin niistäkin. 

Hei, mekin etsitään. Huomasin, että on joitakin rekisteröityjä yhdistyksiä, joissa esim. suomalaiset mukana toiminnassa. Löysin Kreetan koirat ja oli joku Viipurin koirat ry. Meille tuli ajatus siitä, että voisihan yhden koiran pelastaa huonoista oloista mutta pitänee varautua mahdollisiin lääkärikuluihin. Edellinen sekarotuinen eli 10 vuotiaaksi ja oli upea luonne ja tosi terve, ostettiin Keltaisesta Pörssistä silloin ja haettiin maatilalta Valkeakoskelta :) tsemppiä etsintään. Itse ajattelin soittaa tulliin ja kysyä ohjeita tuontikoiristakin. Jotkut kauppaa sekarotuisia, että sirutettu, rokotettu ja passikin on mutta niistä kaikki varottaa. Hyviäkin kokemuksia joillakin niistäkin. 

Meidän ihana sekarotuinen syntyi hyvään perheeseen vahinkopentuna ja ilmoitus löydettiin tori.fi:stä. :)

Tuttavalta.

Molemmat vanhemmat sattuivat vielä olemaan tuttuja koiria, joten osasi vähän kuvitella millainen koira pennusta kasvaa.

Voisin ottaa toisenkin sekarotuisen, mutta haluaisin tietää mitä rotuja koirassa on. Ei siis tyyliin: emä kultainennoutaja, isäehdokkaita useita.