Paras ystävä ei kertonut kihlauksestaan?!
Ystävällä oli sormus nimettömässä ja miehellään myös, eivät sanoneet mitään asiaan liittyen. Kuulin jälkikäteen muualta, että kihlautuminen tapahtui jo viikkoja sitten!
En kysynyt mitään heiltä kun näin sormukset, koska oletin että minulle oltaisiin kerrottu heti ensimmäisenä ilouutisesta, jos näin haluaisivat.
Miten suhtautuisitte? Ottaisitteko loukkauksena, kun ystävä ei kerro elämänsä käännekohdasta?
En tiedä olemmeko enää parhaita ystäviä, hän on viime aikoina keskittynyt vaan omiin asioihinsa eikä ole kiinnostunut mitä minulle kuuluu. Raskaana kun on, ajatukset pyörivät omissa jutuissa...
Kommentit (14)
Jotkut menee kihloihin ilman, että kenellekään ehkä kerrotaan, toiset menee jopa naimisiin samoin. Ei se ystävyydestä ole kiinni!
vaikka tuskin sitä olisivat odottaneetkaan...
En kehdannut enää siinä vaiheessa sanoa mitään, kun huomasin sormukset. Olimme jutelleet jo ainakin tunnin. Tuli olo, että olen jotenkin homero kun en itse huomannut mitään heti. Ja seuraavaksi mieleeni tuli ajatus, että eivät varmaan haluakaan kertoa mitään, kun eivät sen tunnin aikana olleet mitään koko asiaan päinkään viitanneet.
Tuntui vaan tyhmältä, koska olisin toivonut että ystäväni olisi tahtonut jakaa asian kanssani jotenkin....
-Ap
mekin menimme kihloihin kaikessa hiljaisuudessa, kun ihmiset huomasivat sormukset, niin onnittelivat kyllä.
Mutta itse emme sanallakaan maininneet mitään kenellekkään.
Että miten selvitä hetkistä, yllätyksistä yms.
Ootteko, kihloissa, nyt vasta huomasin sormukset! Onnea!
Ja halaukset päälle.
Ei meidänkään kihloista tiennyt kukaan muu kuin kirkkoherranviraston virkailija ja henkilöt ketkä pyydettiin/kirjattiin todistajiksi tuleviin häihin.
Meillä ei ollut edes sormuksia.
vanhemmat, ystävät, sisarukset ja tutut saivat itse huomata ja onnitella jos halusivat. En mennyt kenellekään tyrkyttämään, että hei, onnittele nyt.!
mentiin keväällä kihloihin, nyt syksyllä päivitettiin ohimennen facebookiin kun käytiin ostamassa sormukset. Heti seuraavana päivänä päivityksestä meni myös paras ystäväni kihloihin! Sanoi silloin että kiva juttu ku meillä on melkein samana päivänä sitten kihlapäivä. Voitte uskoa ettei kerrottu häistämmekää etukäteen kenellekään... -_-
Ja olisinkin varmaan tehnyt niin, jos tilanne olisi ollut toisenlainen. Tuntui tyhmältä.
Jos itse jättäisin ystävälleni kertomatta, että menin kihloihin viikkoja sitten, kertoisi se jotain ystävyyden laadusta. Siksi ihmettelen häntä. Mutta kun kuvioon liittyy vastarakastuminen ja ystävien unohtamis-vaihe, en ihmettele ettei pidä ystävyyttämme enää kovin suuressa arvossa. Kunhan kaikki sujuisi hyvin heidän elämässään jatkossa, koska hän on hylännyt jo suurimman osan ystävistään.
Olemme siis olleet ystäviä yläaste-ajoilta asti..
-Ap
Minun oletettu paras ystäväni kertoi raskaudestaan vasta kun maha oli jo niin iso että tyhmempikin asian tajusi, kun lapsi syntyi oletin, että olisi jokin info-viesti saapunut; ei tullut. Lähetin sitten onnittelut muutaman päivän kuluttua, kun olin ensin asian muualta varmistanut. Meni naimisiin ja ilmoitti asiasta muuttamalla nimensä facebookissa. Jaksan enää ihmetellä mihin se meidän ystävyys katosi tai eikö sillä enää nykypäivänä olekaan mitään merkitystä... ja tulee sitten sellainen olo itsellekin, että viitsiikö kertoa omista elämänsä kohokohdista hänelle ollenkaan, jos häntä ei kiinnostakaan.
Ja olisinkin varmaan tehnyt niin, jos tilanne olisi ollut toisenlainen. Tuntui tyhmältä.
Jos itse jättäisin ystävälleni kertomatta, että menin kihloihin viikkoja sitten, kertoisi se jotain ystävyyden laadusta. Siksi ihmettelen häntä. Mutta kun kuvioon liittyy vastarakastuminen ja ystävien unohtamis-vaihe, en ihmettele ettei pidä ystävyyttämme enää kovin suuressa arvossa. Kunhan kaikki sujuisi hyvin heidän elämässään jatkossa, koska hän on hylännyt jo suurimman osan ystävistään.
Olemme siis olleet ystäviä yläaste-ajoilta asti..
-Ap
me ei kerrottu siis yhtään kenellekään, edes niille kenet olen tuntenut lapsesta saakka ja keiden kanssa olen viikottain/päivittäin tekemississä ja olin silloin myös vastarakastuneena päivittäin tekemississä.
Silti en kertonut. enkä kertonut raskaudestanikaan kun sitten vasta kun oli "pakko". eikä kukaan ole soimannut paska kaveriksi.
voithan sinä puhua ystäväsi kanssa jos sinua huolestuttaa miten ystävyytenne käy jatkossa.
varmaan puhua hänen kanssaan. Olen lupautunut lapsensa kummiksi, joten kai tässä pitäisi edes jonkinlaiset välit olla. :)
jos hän on pyytänyt sinua lapsensa kummiksi.
ei se kerro ystävyyden laadusta yhtään mitään, jos ovat salaa kihloihin menneet....
Itsekin olet siis tietoinen,että vastarakastuneet käyttäytyvät noin, eli hetkeski unohtavat muut, kuten raskaanaolevat, jota sinä nyt itse edustat.
Järki käteen, elämäntilanteet eivät kulje käsikädessä, eivätkä tarkoita, ettei ystävyys olisi minkäänarvoista.
Jotkut menee kihloihin ilman, että kenellekään ehkä kerrotaan, toiset menee jopa naimisiin samoin. Ei se ystävyydestä ole kiinni!