Mieheni on rekkakuski...
ja pelkään hänen puolestaan ihan koko ajan. Se on hirveää. Olen varma, että joku päivä hän joko suistuu tieltä tai joku elämäänsä kyllästynyt luuseri päättää pamauttaa päin mieheni ajoneuvon nokkaa.
Mieheni on vielä nuori, alle 30-vuotias. Toivon koko ajan että hän saisi vielä kipinän opiskella pidemmälle (hänellä on vain akk-tason logistiikkatutkinto) ja pääsisi tekemään turvallisempia töitä. Itse opiskelen turvallisesti yliopistossa ja tulen olemaan toimistihommissa tulevaisuudessa. Sinne haluaisin mukaan myös mieheni, koska joudun nyt koko ajan pelkäämään. Mieheni kuitenkin pitää työstään.
Mitä tehdä? En pääse pelostani millään.
Kommentit (15)
mielestäni on hellyyttävää, että olet huolissasi miehestäsi työpäivien aikana. Sinun tulisi kuitenkin mielestäni huomioida se tosiasia, että hän on aikuinen ja alansa ammattilainen.
Jokaisessa ammatissa on omat huonot/ vaarapuolensa. Jos miehesi olisi kirurgi, olisitko huolissasi siitä vastuusta joka ihmisten leikkelystä tulee?
Lopuksi huomauttaisin vielä, että totta kai olisi kamalaa jos joku elämäänsä kyllästynyt luuseri läsäyttäisi Micrallaan Scanian nokkaan, mutta väitän, ettei Scanialle tai sen kuskille kävisi mitään...
Oikeassa olet tuossa Scania-kommentissa, mutta kamalaa siinä olisi myös asian henkinen puoli... Mieheni ei siinä mielessä sovi ammattiryhmänsä stereotypioihin, että hän on kovin herkkä. En usko että hän pääsisi henkisesti koskaan yli kuolemaan johtaneesta tilanteesta vaikka syy ei olisikaan hänen.
ja kun sun miehesi olisi toimistohommissa niin hylly tippuisi päähän ja äijä kuolisi siihen paikkaan
tai mies kävisi terveyskeskuksessa ja kattoon kiinnitetty televisio tipahtaisi hänen päälleen
tai ..........
tai ...........
Kuoleman ja onnettomuuden uhka on aina olemassa teemmepä mitä tahansa. Sinäkin voit kuolla vaikka huomenna liukastuttuasi yliopistorakennuksen portaissa.
Koeta relata hyvä ihminen.
että rekkakuskit myös pettävät eukkojaa? Kannattaa olla huolissaan siitäkin.
että rekkakuskit myös pettävät eukkojaa? Kannattaa olla huolissaan siitäkin.
Tässä tapauksessa ei tarvitse olla, kiitos vaan huolenpidosta
että rekkakuskit myös pettävät eukkojaa? Kannattaa olla huolissaan siitäkin.
Missä tahansa ammattiryhmässä petetään omia kumppaneita, ei se ole rekkakuskien erityisoikeus.
2, itsekin rekkakuski ja täydellisen uskollinen
Mun miehellä on hyvä koulutus ja työ, mutta silti ajaa noin 40-50tkm/vuodessa työnsä takia, vakkei työ olekaan ajamista.
Kyllä todella monissa ammateissa joutuu liikkumaan paljon. Ja sun mies sentään ajaa rekalla, mun mies ajaa henkilöautolla.
En mä jaksa pelätä joka päivä mieheni työmatkoja. Toki joskus todella huonolla kelillä asia käy mielessä, mutta aika harvoin. Jos tässä pelkäämään alkaa, niin johan siinä oma mielenterveys kärsii. Aina se on sieltä kotiin tullut ja jos ei joskus tule, niin ihmetellään sitä sitten.
ovat ne vuosikymmenen-pari rekkaa ajaneet, jotka eivät ole onnettomuutta jollain tapaa kohdanneet. Eikä siinä välttämättä kauheasti lohduta se, että itse jäi henkiin.
Ymmärrän sinua ap täysin. Oma mieheni ajoi myös rekkaa, onneksi vaihtoi vähän toisenlaiseen työhön kun huomasi alkavansa uupua ja perheen yhteinen aika jäi olemattomiin.
Pelkäsin sitä minäkin, että jonain päivänä tulee ikävä puhelu. Voihan niitä tänäkin päivänä tulla, mutta riski on huomattavasti pienempi vaikka ajokilometrejä tulee tässäkin työssä.
Lämmin halaus sinulle ja toivotaan parasta!
ovat ne vuosikymmenen-pari rekkaa ajaneet, jotka eivät ole onnettomuutta jollain tapaa kohdanneet. Eikä siinä välttämättä kauheasti lohduta se, että itse jäi henkiin.
Ymmärrän sinua ap täysin. Oma mieheni ajoi myös rekkaa, onneksi vaihtoi vähän toisenlaiseen työhön kun huomasi alkavansa uupua ja perheen yhteinen aika jäi olemattomiin.
Pelkäsin sitä minäkin, että jonain päivänä tulee ikävä puhelu. Voihan niitä tänäkin päivänä tulla, mutta riski on huomattavasti pienempi vaikka ajokilometrejä tulee tässäkin työssä.
Lämmin halaus sinulle ja toivotaan parasta!
Yhteistä aikaa ei meilläkään juuri ole... Parhaillaankin olen yksin kotona. Mies ei edes tunnu kaipaavan sitä yhteistä laatuaikaa yhtä paljon kuin minä... Tai sitten kuvittelen.
Kiitos lämpimistä sanoistasi!
Itsekin etin uutta työtä koko ajan...
[quote author="Vierailija" time="28.11.2012 klo 21:46"]
ovat ne vuosikymmenen-pari rekkaa ajaneet, jotka eivät ole onnettomuutta jollain tapaa kohdanneet. Eikä siinä välttämättä kauheasti lohduta se, että itse jäi henkiin.
Ymmärrän sinua ap täysin. Oma mieheni ajoi myös rekkaa, onneksi vaihtoi vähän toisenlaiseen työhön kun huomasi alkavansa uupua ja perheen yhteinen aika jäi olemattomiin.
Pelkäsin sitä minäkin, että jonain päivänä tulee ikävä puhelu. Voihan niitä tänäkin päivänä tulla, mutta riski on huomattavasti pienempi vaikka ajokilometrejä tulee tässäkin työssä.
Lämmin halaus sinulle ja toivotaan parasta!
Yhteistä aikaa ei meilläkään juuri ole... Parhaillaankin olen yksin kotona. Mies ei edes tunnu kaipaavan sitä yhteistä laatuaikaa yhtä paljon kuin minä... Tai sitten kuvittelen.
Kiitos lämpimistä sanoistasi!
Olen myös samassa tilanteessa, mutta oma mieheni on ajanut rekkaa kohta kahdeksantoista vuotta (eli sen ajan kun on kortin omistanut) eikä vieläkään ONNEKSI ole itse ollut mukana yhdessäkään onnettomuudessa!!
On kyllä sanonut, että jos joku vitun hullu tulisi ja päättäisi päivänsä Volvon keulaan, niin siihen jäisi hänen rekkauransa...
Tsemppiä ihan teille kaikille, joiden miehet kuuluu näihin teiden ritareihin, jotka Suomea pyörittää, he tekevät arvokasta työtä ihan meidän kaikkien jokapäiväisen elämän eteen... <3
Oma mieheni ajaa rekkaa myös. Ympäri Suomen. Yleensä viikot tien päällä. Tulee myöhään perjantai iltana kotio ja lähtee jo sunnuntaina alkuillasta yleensä. Yhteistä vapaa-aikaa todella vähän. Huoli on suuri että tien päällä käy jotain. Hän on ammattikuljettaja ja ajanut kauan mutta silti.
Rekkakuski jää yleensä henkiin. Henkilöautonkuljettaja se menehtyy. Mieheni on pitkälle koulutettu ja ajaa useamman kerran viikossa yli sadan kilometrin päähän töihin. Peuroja tiellä jo monta kertaa tänä syksynä. Pitää sitten valita koulutus, jossa ei ole matkustelua lainkaan.
Olisikin hyvä,jos mieheni tulisi edes viikonlopuksi,mutta joutuu odottamaan sunnuntaihin asti lastausta.Eli toimettomana joutuu makoileen viikonlopun autossa. Välillä sitä kaipailee perhe-elämää ja juttuseuraa mieheni kanssa.
Suurin terveysuhka rekkakuskille on unen puute ja jatkuva istuminen.
mielestäni on hellyyttävää, että olet huolissasi miehestäsi työpäivien aikana. Sinun tulisi kuitenkin mielestäni huomioida se tosiasia, että hän on aikuinen ja alansa ammattilainen.
Jokaisessa ammatissa on omat huonot/ vaarapuolensa. Jos miehesi olisi kirurgi, olisitko huolissasi siitä vastuusta joka ihmisten leikkelystä tulee?
Lopuksi huomauttaisin vielä, että totta kai olisi kamalaa jos joku elämäänsä kyllästynyt luuseri läsäyttäisi Micrallaan Scanian nokkaan, mutta väitän, ettei Scanialle tai sen kuskille kävisi mitään...