Huonoin ikinä saamasi joululahja?

Sain isältä 17-vuotiaana ryppyvoiteen ja selluliittigeelin. Ei ilmeisesti ollut oikein tajunnut, mitä ne olivat, mutta kyllä huvitti. :D

Laavalamppu

vanhoja kuluneita kirjoa äidiltäni- joka on nuukuuden huippu

Yksi palstalainen sai sen laminoidun BMI taulukon, sitä en unohda koskaan, se on ihan paras!

Mä en oo saanut koskaan mitään yhtä kivaa :D

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:14"]

Yksi palstalainen sai sen laminoidun BMI taulukon, sitä en unohda koskaan, se on ihan paras!

Mä en oo saanut koskaan mitään yhtä kivaa :D

[/quote]

Tää on niin legendaarinen! Tän muistan aina!

Jaksaa naurattaa, mutta voin hyvin kuvitella, ettei lahjan saajaa naurattanut kun käärepaperin alta paljastui tuo bmi-taulukko.

Iänikuiset villasukat. En edes muista koska olisin käyttäny villasukkia,ja joka joulu saan ainakin  kolme paria sukulaisilta,kaunis ajatus tietysti. Toinen inhokki on pahat karkit.

Isoäidiltäni jonkun ihan törkeän ruman krääsäkynttilänjalan. Kultainen, jossa kristalleja, mutta siis muovia sekä kulta että kristallit. Ihan hirveä. Oli niin kevyt ja heppoinen, ettei siinä olisi edes uskaltanut pitää mitään kynttilää.

Heitin sen heti roskikseen, en edes vienyt kotiin asti.

Isoäidiltäni tulee muutenkin aina jotain ihan käsittämätöntä krääsää. En ole säästänyt koskaan mitään. Ne ovat siis suoraan roskiin aina.

Musta villasukat on hyvä lahja - otan niitä mielellään vastaan.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:21"]

Musta villasukat on hyvä lahja - otan niitä mielellään vastaan.

[/quote]

Onhan ne,jos lahjan saajalla on niille käyttöä.

En nyt sanoisi huonoimmaksi lahjaksi, erikoiseksi kylläkin, mutta rakkaudella annettu.

Sain  isomummoltani (89v.) ja -papaltani (87v.) joululahjaksi hautapaikan. Olin silloin 17-vuotias.

He olivat ostaneet hautapaikan itselleen, lapsilleen ja lastenlapsilleen ja lastenlastenlapsilleen puolisoineen. Kertoivat sitten joulupöydässä juhlavan hartaasti antavansa koko suvulle tänä vuonna joululahjaksi hautapaikan. Meinas kyllä mennä glögit monelta väärään kurkkuun.

Valitettavasti tuon lahjan on jo viisi ihmistä ottanut "käyttöön".

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:28"]

En nyt sanoisi huonoimmaksi lahjaksi, erikoiseksi kylläkin, mutta rakkaudella annettu.

Sain  isomummoltani (89v.) ja -papaltani (87v.) joululahjaksi hautapaikan. Olin silloin 17-vuotias.

He olivat ostaneet hautapaikan itselleen, lapsilleen ja lastenlapsilleen ja lastenlastenlapsilleen puolisoineen. Kertoivat sitten joulupöydässä juhlavan hartaasti antavansa koko suvulle tänä vuonna joululahjaksi hautapaikan. Meinas kyllä mennä glögit monelta väärään kurkkuun.

Valitettavasti tuon lahjan on jo viisi ihmistä ottanut "käyttöön".

[/quote]

TÄÄ ON HUIPPU! Tätä eri voi kukaan pistää paremmaksi!

Kyllä se oli se rikkinäinen keittiövaaka :) Anoppi päätti siivota nurkkiaan joulun alla ja paketoi ylijäämätavaraa joululahjoiksi. Mulle tuli tuo vaaka, joka oli rikki, näytti ihan sekavia lukemia. Heitin sen sitten roskiin, mitäpä sillä teki. Olis voinu anoppi heittää sen its eroskiin eikä kierrättää meidän kautta. Kovasti oli muuten ylpeä tästä kierrätysideastaan :)

Niin muuten, joissakin, varsinkin isommissa, kaupungeissa on todella vaikeaa saada hyvältä paikalta hautapaikkaa niin että kyseessä on kyllä arvokas sijoitus.

Tiedän monia vanhempia ihmisiä, joilla ei ole sellaiseen taloudellista mahdollisuutta.

t. Hienon yli satavuotiaan sukuhautapaikan perintönä saanut. Tosin ei joululahjaksi ;)

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:28"]

En nyt sanoisi huonoimmaksi lahjaksi, erikoiseksi kylläkin, mutta rakkaudella annettu.

Sain  isomummoltani (89v.) ja -papaltani (87v.) joululahjaksi hautapaikan. Olin silloin 17-vuotias.

He olivat ostaneet hautapaikan itselleen, lapsilleen ja lastenlapsilleen ja lastenlastenlapsilleen puolisoineen. Kertoivat sitten joulupöydässä juhlavan hartaasti antavansa koko suvulle tänä vuonna joululahjaksi hautapaikan. Meinas kyllä mennä glögit monelta väärään kurkkuun.

Valitettavasti tuon lahjan on jo viisi ihmistä ottanut "käyttöön".

[/quote]

TÄÄ ON HUIPPU! Tätä eri voi kukaan pistää paremmaksi!

[/quote]

Anopilta sain miesten kaulaliinan (olen siis nainen). Oli oikein stockan paketissa, yritin tietty mennä palauttamaan, mutta ei löytynyt heidän mallistoistaan. Taisi olla ihan tavaroiden kierrätys menossa minunkin anopillani... 

Ex-kihlatulta joskus 90-luvulla kotiteatteri (siihen aikaan videolaite + 5 kaiutinta), joihin minun ei oikeasti annettu edes koskea. 

Vaimolta olen aina saanut jonkun sellaisen persoonattoman lahjan kuten sukat tms. En kuitenkaan pidä sitä sinäänsä huonona lahjana koska sukkia tarvitsee aina, mutta joskus olisi kiva kun toinen edes panostaisi siihen lahjaan..

Mummolta sain kerran Lidlistä ostetun toppisetin. Kaksi eriväristä perustoppia kokoa M, kun minä olen XL-XXL.

Ja mieheni sai samaiselta mummoltani Nivean suihkusaippuan.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:46"]

Ex-kihlatulta joskus 90-luvulla kotiteatteri (siihen aikaan videolaite + 5 kaiutinta), joihin minun ei oikeasti annettu edes koskea. 

[/quote]

Lisään tähän vielä, että kun ero tuli sitten pari vuotta myöhemmin, hän kyllä mitään kysymättä kantoi kyseisen laitteen ulos omassa muuttokuormassaan. No, ikävä ei jäänyt kihlattua sen enempää kuin niitä videoitakaan.

Hautapaikan joululahjaksi saanut jatkaa.

Nyt osaan jo arvostaa tuota lahjaa, varsinkin kun pian lahjan saamisen jälkeen jälkeen kotikaupungissamme on ollut hankala saada hautapaikkaa haluamaltaan hautausmaalta.

Arvokaskin tuo lahja oli, muistaakseni useita tuhansia markkoja ellei peräti

12 000mk. Tosin silloin 17 vuotiaana olisin halunnut mieluummin saada sen perinteisen 100mk.

Nuorena tyttönä (alle 20 v.) sain parina jouluna isotädiltäni "silkki"kerraston, vaalenanpunaisen ja vaaleansinisen. Siis pitsikoristeisen spagettiolkaimisen aluspaidan ja mummomalliset pitkäpunttiset alushousut. Aluspaitoja käytin joskus myöhemmin aluspuserona, mutta olivat vähän nihkeän tuntuisia, silkkiä eivät olleet nähneetkään. Housut taisivat lopulta päätyä vintin raivauksen yhteydessä kaatopaikalle. Muuta kamalaa en muista saaneeni, mitä nyt joskus vähän koristekrääsää, mutta ei mitään mahdotonta.