Muita väsyneitä ja totaalisen uupuneita kotiäitejä paikalla?

Omasta kotiäitiajastani on jo vuosia, mutten kokenut sitä raskaaksi.

kun vaihdoin ruokavalion terveellisempään ja aloin syödä säänöllisesti ja muistin välipalat. myös päätäni särki ellen ollu juonut tarpeeksi :/

- näin väsymys hellitti ja sain todella paljon lisäenergiaa.



välillä tietenkin yöheräämisten takia vielä välillä väsyttää, mutta tämmösiä nää lapset on :) eläkkeellä voi sitten ottaa iisimmin...

Isä hoitaa ilta puuhat -> minä ajoissa nukkumaan.

Säännöllinen ruokailu ja ulkoilu rytmi, terveellinen ruoka, sopivasti viihdettä, yhdessä oloa, kavereiden näkemistä. Jos ramasee niin kuppi kahvia :)

Mitenhän tästä väsymyksestä pääsisi eroon?

Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta en enää millään meinaa jaksaa tätä arkirumbaa. Odotan innolla töihin paluuta, vaikkei se väsymystä ainakaan helpota. Luulin ennen lapsia, että olen kärsivällinen ja ymmärtävä äiti, mutta todellisuus on näköjään toista. Minusta ei todellakaan ole kotiäidiksi. En oikein tiedä mistä väsymys ja turhautuminen johtuu, koska lasten isä osallistuu lasten hoitoon töiden jälkeen ja meillä on mysöl tukiverkostoa, joka tarvittaessa voi ottaa lapset esim. yökylään. Mutta tsemppiä sinne, ja muista pitää huoli itsestäsi! Lapset kasvaa ja elämäntilanteet muuttuu ja sen myötä toivottavasti oma jaksaminen.

Mitenhän tästä väsymyksestä pääsisi eroon?

Säästetään ketjun pituutta.

Yleensä näissä av-ketjuissa lopulliseksi totemukseksi tulee, että mies ei osalistu kotitöiden tekemiseen riittävästi, ei ymmärrä asemaansa verratuna lapsiin ja pahimmassa tapauksessa jopa nauttii töissä olosta.

Eli eroa, niin kyllä se elämä alkaa helpottamaan.

eli en eroa.



Mutta kun silti tämä arki väsyttää :(

Mitenhän tästä väsymyksestä pääsisi eroon?

Säästetään ketjun pituutta.

Yleensä näissä av-ketjuissa lopulliseksi totemukseksi tulee, että mies ei osalistu kotitöiden tekemiseen riittävästi, ei ymmärrä asemaansa verratuna lapsiin ja pahimmassa tapauksessa jopa nauttii töissä olosta.

Eli eroa, niin kyllä se elämä alkaa helpottamaan.

Ja lisäksi perinteiden mukaisesti työäidit ihmettelee, että miten se kotonaolo niin rankkaa muka on. Ai niin, tuohan tuli tässä ketjussa jo ekassa vastauksessa.