Te, joiden lasten henkilötunnuksessa on - sijasta A, sanotteko sen A:n...
Sanoessanne lapsen henkilötunnuksen esim. aikaa varatessa?
Kommentit (19)
Miten kukaan muuten arvaisi että siinä tunnuksessa on A välissä ;)
Olen muuten alkanut sanomaan sen "viiva" omassa henkilötunnuksessani,ymmärrettyäni ettei se "viiva" ole enää itsestään selvyys...
miinuksen jätän sanomatta, se on ollut aina hiljainen miinus se. :D
eikös se kuulu sanoa, jos itselle aikaa varaat ;)
Ja sanon oman viivankin (joka on oikeastaan miinus).
enpä ole edes asiaa ajatellut. se vaan tulee luonnostaan. En sano "viiva" omaa sotua luetellessani. Kuinka kauan toi A on ollut sotuissa?
Mutta en sitten tiedä, aina olen sen sanonut kuitenkin :D
Meillä lapsi -09 niin A silloin ainakin jo käytössä.
Ap
Kuinka kauan toi A on ollut sotuissa?
ennen 1.1.1900 syntyneillä on + ja 1900-luvulla syntyneillä - (siis ei viiva, vaan miinus). Ja uskokaa tai älkää mutta 2100-syntyneille tulee.. *tadaa*: B!
1800-luku: +
1900-luku: ?
2000-luku: A
Mun mummeilla ja mun ukillani oli +
Eli 1800-lukulaisilla oli +
sitten kun ovat aikuisia, koska silloin se on jo tuttua kauraa
En tiedä miten tuo on mennyt 1900-luvun alussa, sanovatko 90-vuotiaat viivansa =)
Miten kukaan muuten arvaisi että siinä tunnuksessa on A välissä ;)
Oliko tuo vitsailua? :) No, siitä syntymävuodestahan voi päätellä, onko hetussa plussa, viiva vai A-kirjain...
Kuopus syntynyt 2006 ja hänellä se käytössä, esikoinen syntynyt 1998 ja hänellä taas ei ole.
joillakin maahanmuuttajataustaisilla ole myös +
1800-luku: +
1900-luku: ?
2000-luku: A
joillakin maahanmuuttajataustaisilla ole myös +
1800-luku: +
1900-luku: ?
2000-luku: A
ainakin mun miehellä on ihan normaali - ja muutamalla muullakin mamutaustaisella tuntemallani ihmisellä.
miinuksen tai A:n ihan kuten heillä kuuluukin syntymävuoden perusteella olla.
Mä kans jostain syystä sanon sen A:n, vaikka tiedän, että vastaanottaja sen pystyy tietämään ilmankin. Jotenkin se sanomatta jättäminen viittaa itellä (siis omassa mielessä) liian vahvasti siihen miinukseen, jonka olen aina kuitannut hiljaisuudella.
enpä ole edes asiaa ajatellut. se vaan tulee luonnostaan. En sano "viiva" omaa sotua luetellessani. Kuinka kauan toi A on ollut sotuissa?