"Kaiken pakottamisen jälkeen vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa ruotsia."

"Ruotsin pakollisuudelle ei ole perusteita



Opettajan numerossa 38/21.9. esiteltiin kielivalintoja koskevan tutkimusosion tuloksia. Jos vastausprosentti on 45, perusjoukosta (opettajista) ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Kun otanta perusjoukosta on tehty sattumanvaraisesti, ei osajoukon taustatietoja, kuten ikäryhmää tai sukupuolta, tiedetä. Tämän opin tilastotieteen peruskurssilla.



Oman kokemukseni mukaan naiset kannattavat enemmän ruotsin pakollisuutta kuin miehet. Rehtorit ja muut esimiesasemassa olevat vastustavat kaikkea valinnaisuuden lisäämistä, koska pelkäävät sen lisäävän omaa työtään. Uskallan väittää, että enemmistö on vapaan kielivalinnan kannalla.



Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikkien on opiskeltava kahta vierasta kieltä, jotka vanhemmat valitsevat lapsensa kanssa. Teen oppilaille aina kyselyn, jossa he saavat valita espanjan, ranskan, englannin, venäjän ja ruotsin joukosta kaksi kieltä. Juuri kukaan ei valitse ruotsia tai venäjää.



Maan virallinen kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia. Perusteita ei löydy myöskään kansainvälisestä oikeudesta. Valtion väestöstä kolmanneksen pitäisi puhua kieltä vähintäänkin osavaltiotasolla, jotta kansalliskielen asemaa voisi vaatia. Näin ollen Suomen kielipolitiikka on todella outoa.



Kaiken pakottamisen jälkeen vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa ruotsia. Helsingin yliopiston kielikeskus tutki miten paljon valmistuneet tarvitsivat ruotsia työssään neljän vuoden kuluttua valmistumisestaan. Kertaakaan ruotsia ei ollut puhunut 44 prosenttia, 19 prosenttia oli käyttänyt kieltä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, loput satunnaisesti.



Ruotsin opiskelu tuli pakolliseksi peruskoulun myötä 1970. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. Pakkoruotsitetut, parhaassa työiässä olevat ja juuri tutkintonsa suorittaneet joutuivat vetovastuuseen vailla tarvittavia valmiuksia. Puuttui kielitaito ja kulttuurintuntemus.



Esimerkkejä on helppo löytää: Säteilyturvakeskuksen silloinen johtaja Jukka Laaksonen myönsi julkisesti, että jos olisi osattu ranskaa ja tunnettu kulttuuri, Olkiluodon ydinvoimalaa ei olisi tilattu nykyisillä ehdoilla. Taloustieteilijä Johnny Åkerholm, joka oli neuvottelemassa Suomen liittymistä euroon, sanoi, että asiat olisivat voineet saada toisen käänteen, jos olisi tajuttu, että Espanjassa hallintokin on politiikkaa.





Ranskan, ruotsin ja espanjan opettaja"







http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201…