Hienoa tämä nykyajan työelämä...
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/186313-tahtitieteilijasta-tuli-py…
Tähtitieteilijästä tuli pysäköinninvalvoja: ”Käytännössä en tee koulutuksellani mitään”
---
Olen itsekin akateemisesti koulutettu ja haaveena oli tietysti ura omalta alalta. Useamman vuoden työttömyyden jälkeen päätin mennä amiksen ylioppilaslinjalle uutta ammattia oppimaan. Luokallani neljännes on samassa tilanteessa kuin minäkin.
Olihan se tietysti kiva opiskella, mutta vielä kivempaa olisi ollut saada töitä.
Kommentit (16)
korkeastikoulutettuja eivätkä tavalliset duunit kelpaa. Liikaa koulutetaan akateemisia!
mutta muilla ei. :=))
T: siivoava yhteiskuntatieteilijä, joka harkitsee merkonomiksi kouluttautumista
Kyse ei siis ole työtä vieroksuvista luusereista, vaan ihan oikeista korkeakoulututkinnon suorittaneista kansalaisista, joita on liikaa suhteessa avoinna oleviin työpaikkoihin. Kun samaa paikkaa hakee 500-600 yhtä pätevää hakijaa, on valituksi tuleminen... hankalaa.
T: siivoava yhteiskuntatieteilijä, joka harkitsee merkonomiksi kouluttautumista
Jos haluat työllistyä mene hoitoalalle, oppisopimuskin toimiin.
Jos taas haluat parempaa palkkaa, valitse uudeksi alaksesi miesvaltainen ala, ala jos vähintään 75-80% työntekijöistä on miehiä.
Jätin lukionkin kesken aikanaa. Töitä on onneksi riittänyt ja urakin on kehittynyt ihan hyvin vaikka äitiysvapaallakin olen ollut kahdesti.
Nyt tosin tekisi mieli opiskella työn ohessa lisää, vaikka katsotaan nyt hetki vielä onko tarpeen kun ylennys saattaa olla kulman takana. Toivottavasti.
T: siivoava yhteiskuntatieteilijä, joka harkitsee merkonomiksi kouluttautumista
Jos haluat työllistyä mene hoitoalalle, oppisopimuskin toimiin.
Jos taas haluat parempaa palkkaa, valitse uudeksi alaksesi miesvaltainen ala, ala jos vähintään 75-80% työntekijöistä on miehiä.
Aikalailla samassa veneessä siis kaikki.
Liikaa korkeasti koulutettuja työttömiä, jotka eivät tule ikinä työllistymään lähimainkaan alansa töihin.
Minä kokki en ole koskaan ollut työtön.
joka ehdotit hoitoalaa. Jos on opiskellut esimerkiksi sitä tähtitiedettä niin ehkä on tyyppinä hiukan erilainen, kuin hoitoalalle sopivat henkilöt. Ei oo kenenkään etu, että hoitajina työskentelee ihmisiä joista ei todellakaan siihen ole. Vaikka hoitajille olisi töitä, niin minä työtön humanisti en uudelleenkouluttaudu hoitoalalle, vaan koetan todellakin keksiä jotakin muuta.
Mun mielestä olisi kauheaa, jos yhtiskunta asettaisi ihmiset johonkin jonon putken alkuun, kouluttaisi johon kin putken alussa ja työntäisi sitten etenpäin, kunnes toisesta päästä tulisi loppunköytett eläkeläisiä. Ihmisellä PITÄÄ olöa oikeus ottaa riskejä ja valita vaihtoehehdoisa elmässään. Se on sentään sen oma elämä.
Mä olen huuhaahumanistialalle koulutettu ja teen koulutukseni mukaista työtä ihan hyvällä palkalla, kansainvälisesti menestyneenäkin mulla ei ole koskaan ollut muita kn määräaikaisia suhteita, mutta niissä on hyvät puolensa, joista yksi on, että ainakin tiedät, kauanko se kestää ja toinen on se, että sitten on tilaisuus ja syy miettiä uudelleen, mitä oikein haluaa tehdä.
Eli eikö matemaattisten aineiden opettajan työ olisi mahdollista ainakin sijaisuuksina?
Siksi, että jos töitä ei ole, niin yhteiskunta joutuu elättämään työtöntä.
Koulutus on kallis ja työelämän ulkopuolella olo yhteiskunnan varoin on kallista. Siksi olisi tärkeää, että ihmiset pystyisivät kalliin koulutuksen jälkeen tulemaan toimeen omillaan.
Lisäksi voidaan puhua itsetunnosta. Itselläni parin vuoden silpputyö/työttömyyspätkä meinasi viedä itsetunnon todella alas. Jos olisin joutunut jatkamaan tuota vielä vähän aikaa, olisin luultavasti lyönyt hanskat tiskiin. Minulla on kuitenkin akateeminen koulutus, joten olin valmistautunut siihen että töitä riittää. Totuus iski karuna päin naamaa.
Onneksi olin silpputyölläni osoittanut työkykyni, joten tuona aikana luomani verkostot pystyivät tarjoamaan minulle pitkiä (ei kuitenkaan vakituisia) työsuhteita.
Pelottava ajatus, mitä tapahtuu sille akateemiselle työttömälle, joka ei alun perinkään suostu ottamaan lyhyitä työpätkiä...
näitä " ei minusta ole hoitoalalle " tai siivoamaan tai mihin vaan.
Esim. hoitoalalla on todella monenlaista työtä tarjolla, joten eiköhän sieltä löydy lähes jokaiselle jotain.
Mun mielestäni työttömällä ei ole varaa olla liian ronkeli, eikä yhteiskunnan pidä loputtomiin elättää ja kouluttaa huuhaahumanisteja.
Muutenkin on ihmeellistä, että suomalaisilla on niin huono työmoraali ja työn arvostus. Jokaisen pitäisi olla joku paskantärkeä paperinpyörittelijä tai muuten on "paskaduunissa". No parempi se paskaduunikin kuin työtön turhalla koulutuksella.
Siksi, että jos töitä ei ole, niin yhteiskunta joutuu elättämään työtöntä.
Koulutus on kallis ja työelämän ulkopuolella olo yhteiskunnan varoin on kallista. Siksi olisi tärkeää, että ihmiset pystyisivät kalliin koulutuksen jälkeen tulemaan toimeen omillaan.
Lisäksi voidaan puhua itsetunnosta. Itselläni parin vuoden silpputyö/työttömyyspätkä meinasi viedä itsetunnon todella alas. Jos olisin joutunut jatkamaan tuota vielä vähän aikaa, olisin luultavasti lyönyt hanskat tiskiin. Minulla on kuitenkin akateeminen koulutus, joten olin valmistautunut siihen että töitä riittää. Totuus iski karuna päin naamaa.
Onneksi olin silpputyölläni osoittanut työkykyni, joten tuona aikana luomani verkostot pystyivät tarjoamaan minulle pitkiä (ei kuitenkaan vakituisia) työsuhteita.
Pelottava ajatus, mitä tapahtuu sille akateemiselle työttömälle, joka ei alun perinkään suostu ottamaan lyhyitä työpätkiä...
on selvää, että talouspolitiikan tärkeänä päämääränä on pyrkiä mahdollisimman lähellä täystyöllisyyttä. On totta, että työttömyys on paha sosiaalinen ongelma.
Tässäkään ketjussa kuitenkaa ongelma ei ole se, saako ihmiset töitä vaan vastaako se heidän koulutustaan. Kyllähän se on tuhlausta, jos työ ei vastaa koulutusta, mutta mikä on opiskelijan oma vastuu? Nykyisellään yhteiskunta antaa jo ilmaisen koulutuksen ja vielä opintotuen. Tämän jälkeen ihmiset vielä katsovat, että heillä on erikoisoikeus vaatia yhteiskunnalta juuri heitä kiinnostava työ?
Jos koulutuspolitiikalta vaaditaan sitä ihmettä, että jokaista tutkintoa on työmarkkinoilla odottamassa juuri oikea työ, niin mistä löytyy tämän koulutuspolitiikan suunnitelijat? Eikö he ole juuri niitä samoja korkeakoulutettuja, joilta ei voi vaatia edes omien työllistymismahdollisuukisen huomioimista.
Oscar.
näitä " ei minusta ole hoitoalalle " tai siivoamaan tai mihin vaan.
Esim. hoitoalalla on todella monenlaista työtä tarjolla, joten eiköhän sieltä löydy lähes jokaiselle jotain.
Jos sinä itse tai lähiomaisesi olisi hoidossa, sinulle valkenisi hyvin pian, että saisi olla tiukempikin karsinta siinä, ketä otetaan hoitoalalle töihin.
Mullakin on akateeminen tutkinto, mutta tällä paikkakunnalla ei pääse edes siivoojaksi (alan ammattilaisiakin työttöminä), ja hoitoalalle soveltuvuuspisteeni olivat muinoin pääsykokeessa huomattavasti alle keskitason. Pysäköinninvalvontaa täällä ei ole.
Ehkä lähden sitten joskus puhelinmyyjäksi tai postinjakajaksi.
Mun mielestä olisi kauheaa, jos yhtiskunta asettaisi ihmiset johonkin jonon putken alkuun, kouluttaisi johon kin putken alussa ja työntäisi sitten etenpäin, kunnes toisesta päästä tulisi loppunköytett eläkeläisiä. Ihmisellä PITÄÄ olöa oikeus ottaa riskejä ja valita vaihtoehehdoisa elmässään. Se on sentään sen oma elämä.
Mä olen huuhaahumanistialalle koulutettu ja teen koulutukseni mukaista työtä ihan hyvällä palkalla, kansainvälisesti menestyneenäkin mulla ei ole koskaan ollut muita kn määräaikaisia suhteita, mutta niissä on hyvät puolensa, joista yksi on, että ainakin tiedät, kauanko se kestää ja toinen on se, että sitten on tilaisuus ja syy miettiä uudelleen, mitä oikein haluaa tehdä.
Kirjoitat näin juuri siksi, että SINÄ olet työllistynyt koulutustasi vastaavalle alalle.
Mieletöntä resurssien hukkaamista antaa ihmisen opiskella akateeminen loppututkinto alalle, jolla ei ole töitä. Opiskelupaikassa ei seurata välttämättä työllistymistä ja opiskelijalle valkenee vasta valmistumisen jälkeen, että töitä ei ole.
Itse olen saanut oman alani töitä, yhä piteneviä pätkiä. Mutta kyllä se on ollut monen vuoden prosessi.
korkeastikoulutettuja eivätkä tavalliset duunit kelpaa. Liikaa koulutetaan akateemisia!