Lapsen paino-ongelma; TABU! Mutta muuten kyllä saa arvostella vai...?

Olin vanhan luokkatoverini luona kahvilla, jolla on saman ikäinen tytär kuin minulla (11kk).

Emme olleet nähneet moneen vuoteen, joten emme tienneet toistemme elämästä juurikaan mitään. Joten mikäs sen mukavempaa kuin kuulumisien vaihto kun on vielä saman ikäiset tytöt; varmasti paljon puhuttavaa!



Heti ovella minua vastaan käveli iloinen ja hymyilevä tyttö, ihastelin ja sanoinkin " voi, teidän pikkuprinsessahan kävelee jo! Kuinkas ajoissa hän on jo lähtenyt liikkeelle?" (Omani kävelee vielä tukia pitkin.)

Äiti vastasi ylpeänä " meidän Maija (nimet muutettu) on kävellyt jo 10kk ikäisestä asti. Eikös teidän Liisa vielä kävele vai???" Ja katseli hämmästellen tyttöäni, joka " vain" käveli tukea pitkin.



Kahvipöytään päästyäni alkoikin sitten armoton kehumispuuska talon emännältä; " Meidän Maija osaa jo käydä potalla, meidän Maija oppi konttaamaan 5kk ikäisenä, meidän Maija oppi sanomaan Äiti ja Isi 8kk ikäisenä, meidän Maija oppi istumaan ilman tukea 5kk ikäisenä, meidän Maija oppi ryömimään jo 4kk ikäisenä jne..."

Koko kahvittelun ajan hän kehui kuinka ajoissa heidän ihmelapsena on kehittynyt, ja on muita edellä. Aivan kuin hän olisi sen takia huomattavasti toisia älykkäämpi tai jotain...?

Mutta ei tämä vielä riittänyt; aina kun hän kertoi heidän Maijan ihme-taidosta, kysyi hän, minkäs ikäisenä meidän tyttö oppi saman asian, ja meillä opittiin nuo asiat keskimäärin aina n.2kk myöhemmin, eli istuttiin 6kk, kontattiin 7kk jne... tosin potalla ei vielä osaa käydä, eikä kävele vielä ilman tukea. Mutta aina hieman ihmetellen vastatessani, päivitteli hän kovaan ääneen; " AI, SILLOIN VASTA!?!"



Melko hiljaa minä siinä sitten kahvini join, kuuntelin Ihmelapsi Maijan saavutuksia, ja sitä, miksi lapsia ylipäätänsä pitää kehua ja verrata maasta taivaisiin ihan tavallisista asioista, jotka he oppivat kuitenkin kaikki jossakin vaiheessa... ryömiminen, konttaus, istuminen, kävely... en nyt noista Nobelia kenellekään antaisi, sillä ihan yhtä täysjärkisiä heistä tulee, oppiiko kukkautta aikaisemmin vai myöhemmin kävelemään kuin " naapurinlapsi" .

Ja mietin siinä samalla, miksi hän saa tavallaan arvostella lastani ja hänen kehitystään, mutta minä tuskin saisin huomauttaa, kuinka

MEIDÄN LAPSI PAINOI SIELLÄ 10KK NEUVOLASSA VAIN 8KG, KUN HEIDÄN " PIKKUNEITI" PAINOI JO 13,5KG!!!

Kehityksestä siis saa kyllä arvostella, mutta lihavuudesta ei. Hänen tyttärensä oli siis yhtä leveä kuin pitkä, ja jo aivan sairaalloisen lihava (oli nimittäin erittäin lyhyt ikäisekseen vieläpä).



Eli jos minä ihmettelisin toisten lapsten painoa samalla tavalla, miten hän ihmetteli lapseni " hidasta" kehitystä, niin saisin varmaa sellaiset vihat niskaani " hieman pyörämpien" lasten vanhemmilta.



Miksi siis kehitystä saa verrata hyvinkin julmasti, mutta liikalihavuudesta ei saa sanoa sanaakaan... tai sitten ääripää; äidit itse haukkuvat lapsiaan LÄSKIKSI!!! :O (ja ketäköhän siitäkin saisi syyttää, että se oman lapsi on ylipainoinen...)



Pääsimpäs purkamaan pahan oloni! :D



t: " jälkeen jääneen" mutta normaalikokoisen (8kg, 72cm ja ikää 11kk) tytön äiti