Milloin itkit viimeksi? Minkä vuoksi?
Onko itku herkemmessä kuin ennen lasten syntymää?
Kommentit (25)
Johtuen juurikin lapsista eli väsymyksestä..yöt on ollu aivan mahdottomia ja mä olen väsyneenä aivan kauhea itkupilli.
Siis nimenomaan jotain tv-ohjelmia katsoessa on tippa linssissä.
Jep,raskaana ollaan.
Kun mies käski mennä helvettiin :( Enpä ollut sellaista hänen suustaan ennen kuullut. Ja joo, itku on herkemmässä lasten saannin jälkeen, vaikka oon aina ollut herkkä itkemään muutenkin.
Siinä äänestysvaiheessa, kun se musta isä omasta toviostaan pudotettiin. Ja oli muuten eka kerta, kun katsoin ko ohjelmaa. Mutta oon niin idiootin herkkä, jos joku itkee ja on tunteellinen tilanne.
tänään. Syynä onneton avioliitto. Se on niin surullista... Lapset ovat ehkä muuttaneet herkemmäksi, mutta tämä onnellisuuden puute kyllä olisi itkettänyt ennen lapsiakin.
Mun elämässä on ollut useita isoja suruja ja menetyksiä viime vuosina (joita en itse ole aiheuttanut tai tilannut) ja mulle alkaisi todellakin jo riittää. ***TU että voikin olla vähän vaikeeta tämä elämä välillä. Mä en ilmeisesti ole enää ikinä onnellinen, ja mulla on kohta kestopunaiset tomaattisilmät kaunistuksenani.
Ulvoin kuin suihkulähde kun katoin grayn anatomia dvd:ltä. Siinä oli jakso, jossa lapsipotilas kuoli. Kaikki tämäntyppiset on olleet ihan killeriä lasten saannin jälkeen. Tuonkin jälkeen piti mennä halimaan meidän alakoululaisia, jotka olivat vähän ihmeissään. Mutta se oli vaan niin tosi tosi liikuttavaa.
Stressistä ja turhautumisesta,pitkän päivän päätteeksi mies oli tyly ja linnoittauduin suihkuun parkumaan.Oon kyl aina ollut hirvee itkupilli.
Läheinen sukulainen kuoli viikonloppuna, joten itku on aika herkässä.
Itken kyllä muutenkin tosi herkästi, kaikki tv-ohjelmat ovat hirveitä itkettäjiä, jos yhtään on jotain liikuttavaa, samoin itken, jos näen, että joku ihminen tekee toiselle jonkun hyvän teon. Ja tuntemattomien ihmisten kuolinilmoituksetkin voivat herkistää.
Olin herkkä jo ennen lasten saamista, mutta kyllä nykyään itkupilliys on vielä pahempaa...
en edes muista, olenko itkenyt puoleen vuoteen mitään muuta
Rakastamani mies jätti minut toisen naisen vuoksi. Siitä on nyt muutama viikko aikaa ja olen jatkanut elämääni. Hän vain tuli mieleeni ja hänen sanansa, kun hän sanoi, ettei unohda minua koskaan. Mutta luulen, että hän on unohtanut. Minä ajattelen häntä joka päivä =(
katsoessani Suurinta pudottajaa. Tässä ketjussa näköjään toinen samanlainen.
Tänä aamuna, kun pojalleni tehtiin pään magneettikuvausta. Poika ei uskaltanut olla yksin koneessa, joten seisoin kuvauksen ajan vieressä vahdissa... muutama kyynel siinä vierähti, vaikka yritin kovasti olla itkemättä, ettei poika huomaisi.
lääkärissäkäynti oli tänään.
Yksin kotona/huomaamatta, vakavasti sairastunut.
lääkärissäkäynti oli tänään.
Yksin kotona/huomaamatta, vakavasti sairastunut.
lääkärissäkäynti oli tänään.
Yksin kotona/huomaamatta, vakavasti sairastunut.
Seretonegatiivinen Reaktiivinen niveltulehdus.
Pahenee vaan, 2 vuotta jo edennyt.
Hitaasti ja varmasti tekonivel tarve lähenee, ja joka niveleen.
Yksinäisyyden eli parisuhteen puuttumisen vuoksi toissa päivänä.
(Ei lapsia)
Mulla ennemminkin tätä henkistä kipua.
8
Mulle on tosi vaikeita lasten sairastamisesta kertovat ohjelmat yms. muut "vääryyksistä" kertovat ohjelmat.
Lapset ihmetteli, että "äiti, itketkö sä?" :)
koska olin niin väsynyt ja kaikki meni päin peetä, eikä mikään onnistunut. Tuntui, että vajoan tähän kaikkeen eikä missään ole valoa. No, sauna auttoin ja iltaan selvittiin ja yöllä nukuttiin. :)
ja kyllä, lasten jälkeen on itkettänyt paaaljon enemmän. Niin hyvässä kuin pahassa. Voin tirauttaa kyyneleet ihan mistä asiasta vain.. :')