mitä ajattelet 20veestä joka kuuntelee mozartin sielunmessua

Minäkin kuuntelin 20-25-vuotiaana Mozartin Requiemia. Se oli sopivan pateettista musiikkia nuorelle ja dundeelliselle tyttöselle :)

Dramaattinen musiikki on ihanaa, ja nuorempana olin vielä enemmän draaman perään kuin nyt musiikkia kuunnellessani. Jaksoin myös olla ihan fiiliksissä Orffin Carmina Buranasta, joka on myös oikeasti ihan mahtava, mutta jota en nyt enää jaksa samalla innolla kuunnella.



Mutta siis, ihanaa musiikkiahan se on, on vain joku raja kuinka kauan jaksaa samaa musiikkia aktiivisesti kuunnella.



Nyt on taas ollut taukoa, ehkä pitäisi kaivaa taas esiin!

Amadeus oli lempileffani tuon ikäisenä!

Ensin itkettiin sielunmessua kuunnellen tuskat pois ja sitten läksin bileisiin. outoa.

Muhunkin kolahti requiem kovaa joskus 17-v., ja kolahtaa edelleenkin.



Mutta jos kysyisit mitä ajattelen 20-vuotiaasta, joka etsii musiikkimaulleen tunnustusta/tyrmäystä/analyysia tältä palstalta, niin enpä ole ihan varma...