Mittojen perusteella lapseni on lihava- miksi minä en näe sitä?

ap

vaikka 3 viime VUODEN syömiset. Voihan se pullukkakin syödä päivän maltillisesti, mutta sitten vaikka loppuelämän kulutukseensa nähden aivan liikaa.

Ekana tulee ruokavaliosta mieleen, että liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Lautasmalli voisi auttaa oikeiden määrien hahmottamisessa.

Silmä voi valehdella, käyrä ei. Käyrää katsomalla saadaan nimenomaan OBJEKTIIVINEN näkemys lapsen kasvusta eikä kenenkään th:n tai vanhemman subjektiivista näkemystä. Tuskimusten mukaan iso osa vanhemmista ei näe lapsen lihavuutta.

Ap, sinun lapsesi on lihava. Älytöntä laittaa tänne esiin yhden päivän ruokailut, tuohon painoon kasvaminen on vienyt todennäköisesti vuosia. Lapsi on lihonut hiljalleen huomaamattasi.

Suosittelen, että nyt pidät ruokapäiväkirjaa useamman viikon ajan. Varaat huomenna ajan terveysasemalta ja pyydät lääkäriltä lähetteen labraan jotta voidaan selvittää ettei lihomisen taustalla ole jotain elimellistä vikaa (tämä kuitenkin melko epätodennäköistä jos pituuskäyrä etenee normaalisti).

Jos lapsi todella liikkuu lähes koko ajan kun on hereillä, hänen täytyy syödä paljon lihoakseen.

Jos labrat ovat normaalit, varaat ajan ravitsemusterapeutille ja otat ruokapäiväkirjat myös sinne mukaan. Saatte yksilöidyt ohjeet ruokailuun.

Suosittelen lämpimästi että tartut nyt toimeen etkä jää odottamaan, että lapsesi on yläkouluikäisenä sairaalloisen lihava. Lihava lapsi on tutkitusti lihava myös aikuisena!

Lihavuuden terveysvaikutuksia en ala listaamaan, jokainen varmaan tietää ne itsekin.

terv. th

Jotkut terkkarit ovat vain täysin vailla omaa järjenkäyttöä ja tuojottavat pelkkiä käyriä katsomatta koko lasta. Asiansa osaava terkkari osaa myös arvioida silmillään. Jos lapsi ei oikeasti ole lihava vaan ainoastaan raskasrakenteinen, niin jätä se terkkari ihailemaan niitä käyriään ja ole huoleti.

Kyseessä on lyhyt ja tanakka lapsi, joka on liikkeessä 99% valveillaoloajastaan. Hänellä on ADHD:n impulsiivinen muoto, joka pistää kyllä vauhtia sukkaan..! Kun istuu, heiluttelee jalkojaan/käsiään tai vaihtelee asentoa. Ei viihdy kauaa paikoillaan, rymyää päivät ulkona pihalla tai puistossa ja juoksee kunnes ei pysy pystyssä. Käy uimakoulussa viikottain, pyöräilee. Kävelee mukisematta parin kilsan matkan kaupalle ja takaisin. Terve (alle 3 sairastumista per vuosi) ja iloinen lapsi- vaan käyrien mukaan lihava. Ja minä en löydä sitä läskiä mistään... Pojan syömiset eiliseltä: Aamupala: 1 hapankorppu maksamakkaralla ja kurkulla, 1 luumu, 1 pieni lasi kevytmaitoa Lounas: Feta-tonnikalasalaattia pieni annos, viipale ruisleipää, 1 pieni lasi vettä Välipala: Kourallinen viinirypäleitä, hapankorppu juustolla, pieni lasi kevytmaitoa Päivällinen: Broileri-nuudeli-kasviskeittoa kohtuullinen annos, pieni lasi kevytmaitoa Iltapalaa ei syö koska menee aikaisin nukkumaan, väsyneenä päivän touhuista.

joka oli 4v iässä 109cm ja 24kg. Varmaan lihavaksi numeroiden perusteella katsottu. Pikkuveli joka on nyt 6v on 130cm pitkä ja painaa 22kg.



Lihava lapsi on minusta silloin kun läski tursottaa, jos paino on "kiinteää" on vaikea sanoa lihavaksi.

Osa niistä aiheuttaa painon nousua.

Mun tyttö painaa saman verran ja on n.125cm pitkä. Menee kolmannelle luokalle. Hoikka rimpula, josta jaksavat terkat valittaa ja kysellä syömisistä. Tyttö syö niin paljon kun syö enkä enempää voi pakottaa kurkusta alas, sillä sipuli.



Jokainen on omanlaisensa. Kun kerran liikkuu paljon, eikä ruokailussakaan ole valittamista, niin nakkaa käyrät pihalle! Pidät vaan huolen, ettei mene sille herkku/roskaruokalinjalle, ja terveet elämäntavat säilyvät. Älä tee tästä ongelmaa, kyllä jokainen kerkeää aikuisemmallakin iällä murehtia ulkonäöstään ihan tarpeeksi.

22kg, painaa 123cm poika, joka on langanlaiha silmillä katsottuna.



Sitten taas 110cm pitkä 3v painaa jo yli 17kg ja on silmin nähden tanakampi kuin veljensä.



Lääkitys voi tosiaan tehdä painon nousua, kuten meillä.

monet vanhemmat eivät näe ilmiselvästi ylipainoista lastaan lihavana.

Sen sijaan siitä en ole, että käyrät olisivat absoluuttisesti oikeassa ja silmä aina väärässä jossei ole samaa mieltä käyrän kanssa. Jollei ihan puusilmä ole, niin kyllä pitäisi tajuta, että lapsi, jolla näkyy sixpack ja kylkiluut, ei ole lihava, vaikka pituuspaino olisikin plussalla. Jotkut ihan oikeasti on raskasrakenteisempia kuin toise, ja on aika paksua tällaisen lapsen vanhemmalle ruveta paasaamaan lihavuudesta. Ja ei, kyseessä ei ollut omani vaan naapurin lapsi. Ja todellakin väitän olevani objektiivinen sanoessani, ettei rasvaa kyllä ollut yhtään liikaa. Leveyttä sensijaan oli melkein tuplasti toiseen samanikäiseen verrattuna.



Olen melkoisen monta th:ta lasteni kanssa ehtinyt tavata ja kirjo on melkoinen. Mielesätni hyvä th osaa katsoa kokonaisuutta eikä vain tuijota käyriä ja raja-arvoja. Olen varsin tietoinen kasvukäyrien ja erilaisten raja-arvojen yms. tarpeellisuudesta ja siitä miksi niitä käytetään, mutta mua ärsyttää se, että th:t usein suhtautuvat niihin jonain jumalan sanana, joka on yksi ja ainoa totuus. Jostain "kumman" syystä lääkärit eivät ole yhtään niin tiukkapipoja noiden kanssa, vaan katsovat kokonaisuutta ja arvioivat sitten pitääkö huolestua.

Ja edelleen ei, omat lapseni eivät ole koskaan ollett ylipainoisia, eivät edes käyrillä. Olenpahan muista syistä ollut niiden kanssa tekemisissä vähän keskivertoäitiä enemmän.

monet vanhemmat eivät näe ilmiselvästi ylipainoista lastaan lihavana.

Sen sijaan siitä en ole, että käyrät olisivat absoluuttisesti oikeassa ja silmä aina väärässä jossei ole samaa mieltä käyrän kanssa. Jollei ihan puusilmä ole, niin kyllä pitäisi tajuta, että lapsi, jolla näkyy sixpack ja kylkiluut, ei ole lihava, vaikka pituuspaino olisikin plussalla. Jotkut ihan oikeasti on raskasrakenteisempia kuin toise, ja on aika paksua tällaisen lapsen vanhemmalle ruveta paasaamaan lihavuudesta. Ja ei, kyseessä ei ollut omani vaan naapurin lapsi. Ja todellakin väitän olevani objektiivinen sanoessani, ettei rasvaa kyllä ollut yhtään liikaa. Leveyttä sensijaan oli melkein tuplasti toiseen samanikäiseen verrattuna.

Olen melkoisen monta th:ta lasteni kanssa ehtinyt tavata ja kirjo on melkoinen. Mielesätni hyvä th osaa katsoa kokonaisuutta eikä vain tuijota käyriä ja raja-arvoja. Olen varsin tietoinen kasvukäyrien ja erilaisten raja-arvojen yms. tarpeellisuudesta ja siitä miksi niitä käytetään, mutta mua ärsyttää se, että th:t usein suhtautuvat niihin jonain jumalan sanana, joka on yksi ja ainoa totuus. Jostain "kumman" syystä lääkärit eivät ole yhtään niin tiukkapipoja noiden kanssa, vaan katsovat kokonaisuutta ja arvioivat sitten pitääkö huolestua.

Ja edelleen ei, omat lapseni eivät ole koskaan ollett ylipainoisia, eivät edes käyrillä. Olenpahan muista syistä ollut niiden kanssa tekemisissä vähän keskivertoäitiä enemmän.

oli 3.:n vastaus sille th:lle.

Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi oli vuoden tytärtämme nuorempi.



Kerran tuli tilanne, että jouduin nostamaan tätä.

Yllätyin että hän oli selkeästi painavampi kuin tyttäremme.

Ruumiinrakenteeltaan hän oli ikäisekseen pojaksi hivenen lyhyt, mutta hyvin tanakan oloinen.

Lihavaksi häntä ei todellakaan voinut sanoa.

Nostettaessakin rakenne tuntui jämäkältä ei pehmeältä.

Sellainen että aikuisena on todennäköisesti paljon keskimääräistä voimakkaanpi luonnostaan.



Tänäpäivänä tosin en sitten tiedä missä kunnossa ko. henkilö on.

Jos on neuvoja esim. ruokavalion suhteen, otan kiitollisena vastaan. Karkkia ei saa paitsi karkkipäivänä kerran viikossa ja silloinkin se on yksi tikkari tai pieni aski jotain namia. Jäätelöä on saanut nyt kesällä 2-3 kertaa viikossa. Meillä käytetään aitoa voita ja kevytmaitoa (luomu), koska sekä minulla että lapsella on atopiaa ja vain tarpeeksi rasvainen ruokavalio pitää sen kurissa.



ap

Jotkut terkkarit ovat vain täysin vailla omaa järjenkäyttöä ja tuojottavat pelkkiä käyriä katsomatta koko lasta. Asiansa osaava terkkari osaa myös arvioida silmillään. Jos lapsi ei oikeasti ole lihava vaan ainoastaan raskasrakenteinen, niin jätä se terkkari ihailemaan niitä käyriään ja ole huoleti.

vai katsoitko itse käyriä?