Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kateus kolmannesta lapsesta
06.09.2012 |
Minulla on sellainen tilanne, että kotoa löytyy 2,5 -vuotias, yksivuotias ja nyt olen raskaana viikolla 16. Viimeiset vuodet ovat olleet raskaita, erityisesti esikoinen on vaikea lapsi ja olen monta kertaa pettynyt vanhemmuuteen. Olemme kuitenkin pärjänneet, kaikkien parhaaksi päätimme ottaa esikoiselle kunnallisen päiväkotipaikan koska hän tuntui sellaista tarvitsevan. Onneksi päiväkotipaikka löytyi läheltä ja nyt kun tämä nuorempi on täyttänyt yksi, haimme hänelle paikkaa samasta päiväkodista. Meille ei sellaista luvattu, mistä olen aika pahoillani ja pettynyt, mutta toisesta kaupunginosasta (jonne on pitkä matka julkisilla) irtoaisi päiväkotipaikka. Luultavasti otamme tämän vastaan ja anomme siirtoa myöhemmin. Uskon että yksivuotias sopeutuu parin kuukauden päästä tarhaan oikein hyvin, sehän on ihan normaali aloitusikä.
Tässä on sitten tosiaan tämä minun raskauteni. Suunnitelmissa oli hakea työpaikkaa mutta kun nuorempi alkoi lähentyä vuotta, minuun iski ihan kamala vauvakuume. Mieskin suostui pitkien keskustelujen jälkeen ja tulin heti ensi yrityksestä raskaaksi (kuten noiden edellistenkin kanssa, on kyllä ihanaa olla näin helposti hedelmöittyvä kun tetää ettei se välttämättä ole näin helppoa kaikilla). Työsuunnitelmat painuivat hamaan tulevaisuuteen ja nyt odotellaan sitten sitä uutta ihanaa vauvelia. Se miksi haen päiväkotipaikkaa myös nuoremmalle on, että tämä kolmas raskaus on vienyt ihan totaalisesti mehut minusta. Olo on aneeminen ja väsynyt, liitoskivut vaivaavat kovasti, lonkka vihoittelee jne. Tarvitsen siis ihan tosissani sitä omaa aikaa, mielestäni olen ansainnut lepoa ja rauhaa masuvauvan kanssa kunnes rumba alkaa taas uudelleen.
Tätä ratkaisua, että vanhemmat lapset ovat päiväkodissa (ja tullaan todella pitämään kun kolmas vauveli syntyy) ja minä "kotona" eivät sitten kaverit, tai "kaverit" hyväksy. En voi uskoa millaisia möläyksiä ja törkeyksiä olen kuullut leikkipuistossa kertoessani ratkaisustani. Ja myös lähiystäväni suhtautuvat ihan kummallisesti. Tiedän kyllä että tämä helppo raskautumiseni ja "saan kaiken"-tilanne herättää kirvelevää kateutta monissa lapsettomissa tai yhden lapsen äideissä, mutta silti mieleni on tosi paha. Ihan kuin tätä omaa masuvauvaani ei kukaan haluaisikaan tähän maailmaan ja minut leimataan vastuuttomaksi ja mukavuudenhaluiseksi vaikka yritän ajatella kaikkien parasta.
Miten ihmeessä saan ystävät ymmärtämään että tämä on meidän ratkaisu ja toimii? Minusta tulee kolmen lapsen äiti, suurperheen mamma ja olen siitä onnellinen. Nautin siitä että olen ollut koko ajan raskaana tai imettävänä, mielestäni siinä on jotain suorastaan alkukantaista. Miksi en saisi nauttia tästä? Miksi ihmiset loukkaavat minua kateuksissaan? Eivät lapseni ole heiltä pois!
Kommentit (41)
Ei mulla muuta. Eikö tästä aiheesta ole aika monta ketjua jo? Tarvitaanko taas uusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espoossa ainakin on sanottu, että jos on jo paikka, niin siirtoa haluavat jäävät jonossa viimeiseksi. Jos paikan läheltä haluat, jäisit odottamaan kunnes siitä läheltä vapautuu. Kysy oman kuntasi kanta.
Että sulle ollaan kateellisia?
Sä toimit täysin jossain hormonihuuruisen ihmisen maailmassa jossa todellisuus on hämärtynyt. Ethän sä edes pärjää kahden edellisen kanssa niin eikun kolmatta ihanaa vauvelia sitten vaan. Onneksi sen kolmannen kanssa äitiys muuttuu ihanaksi hattaraksi ja jaksaminen lisääntyy.
siinä suurperheen mamma ja nauti elämästä. Höh,minäkin olen suurperheen mamma ja nautin elämästäni. Kaikki raskausajat on olleet aika vaikeita mutta lapsiani en ole päiväkotiin laittanut kuitenkaan. Olen elänyt siinä suurperheessä enkä yksin kököttänyt kotona raskaana. En oikeasti ymmärrä tuota,mut ei se mua haittaakaan. Enkä kyllä sua kävis ääneen arvostelemaan kun tehkööt kukin tyylillään mut en kyl ymmärrä tuota. Yksvee on tosi pieni tarhaan.
Nautin siitä että olen ollut koko ajan raskaana tai imettävänä, mielestäni siinä on jotain suorastaan alkukantaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lissää pittää vaan pukata pienellä ikäerolla. Ei ne mammat ole kateellisia sun instant-sikiämisistä vaan huolissaan sun nykyisistä ja tulevasta lapsesta.
...kuin omasta elämästäni, mutta laitoin lapset yksityiseen päiväkotiin jossa hoitajat sanoivat, että se on tätä päivää ja ihan turha potea syyllisyyttä siitä, että laittaa lapset päiväkotiin. Keskimmäiseni on tosin vain osapäiväinen, mutta onpahan kuitenkin poissa kotoa. Tarvitsin lepoa synnytyksen jälkeen, tuntui etten ole nukkunut ikinä.
Sinä teet niinkuin sinusta tuntuu, lakkaa kuuntelemasta möläytyksiä. Kunnalliset vie tietysti sen yhden paikan, jonka joku olisi kipeästi tarvinnut, mutta mitä siitä. Kaupungin oma vika jos ei osaa vastata asukkaittensa tarpeisiin. Ei sen yksittäisen äidin, jonka mielenterveys on viivalla.
Maailma on paha. Elä niin kuin haluat eläväsi, turha on muiden normien mukaan elää.
Me ollaan moderneja ja meidän lapset onnellisia ja energisiä. Ei möllötä kotona ja tuu aroiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sitä en tajua, että aiot jatkaa isompien pitämistä päivähoidossa, kun vauva syntyy. Siis toisin sanoen järjestät muut lapset pois, jotta voit keskittyä vauvaan.
Et siis tule olemaan suurperheen äiti enkä minäkään ymmärrä ratkaisuasi. Onko siis niin, että nautit vain vauva-ajasta, ja heti kun lapsi lähenee yhtä vuotta, haluat sen pois elämästäsi?
Suurperheen äidit hoitavat lapsensa eivätkä tehtaile vauvoja liukuhihnalta ja laita isompia yhteiskunnan hoidettavaksi. En kertakaikkiaan käsitä ratkaisuasi. Et ole lainkaan ajatellut tässä isompia lapsiasi. Erityisesti 1-vuotias on vielä vauva. Ei missään nimessä ole tavallinen ikä aloittaa päivähoito 1-vuotiaana enkä koskaan ole kuullut tilanteesta, jossa 1-vuotias olisi päivähoidossa ja äiti vauvan kanssa kotona.
Olet siis ajatellut kaiken aikaa vain itseäsi. Ymmärrän täysin, että lähipiiri tuomitsee ratkaisusi. JOssain vaiheessa pitäisi ajatella myös niitä lapsiakin. Edes vähän.
...kuin omasta elämästäni, mutta laitoin lapset yksityiseen päiväkotiin jossa hoitajat sanoivat, että se on tätä päivää ja ihan turha potea syyllisyyttä siitä, että laittaa lapset päiväkotiin. Keskimmäiseni on tosin vain osapäiväinen, mutta onpahan kuitenkin poissa kotoa. Tarvitsin lepoa synnytyksen jälkeen, tuntui etten ole nukkunut ikinä.
Sinä teet niinkuin sinusta tuntuu, lakkaa kuuntelemasta möläytyksiä. Kunnalliset vie tietysti sen yhden paikan, jonka joku olisi kipeästi tarvinnut, mutta mitä siitä. Kaupungin oma vika jos ei osaa vastata asukkaittensa tarpeisiin. Ei sen yksittäisen äidin, jonka mielenterveys on viivalla.
Maailma on paha. Elä niin kuin haluat eläväsi, turha on muiden normien mukaan elää.
Me ollaan moderneja ja meidän lapset onnellisia ja energisiä. Ei möllötä kotona ja tuu aroiksi.
"onpahan pois kotoa"
Tdella surullista. Ja sitten ihmetellään, kun lapset voi huonosti... On aivan eri asia laittaa yli 3-vuotias osaksi aikaa hoitoon/kerhoon, kuin lykätä 1-vuotiaita vauvan tieltä asenteella "onpahan pois kotoa". Jos ei ole nukkunut ikuisuuteen, niin sitten pidetään sen verran taukoa vauvojen välillä, että jaksaa taas. Tehän teette miten haluatte, mutta älkää nyt sentään ihmetelkö, miksi teitä arvostellaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmas lapsi vaikka ei jaksa kahta isompaakaan. Eiköhän ne ihmiset ole huolissaan niistä sun lapsistasi.
Miksi ehdä noin monta jos ei jaksa niitä hoitaa.
T:Kolmen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälistä ehkä enemmänkin. Muut säälivät pieniä lapsiasi jotka joutuvat päivähoitoon sen vuoksi että sinulla on ollut pakkomielle suurperheestä vaikka voimavarasi eivät selvästi riitä sen pyörittämiseen.
Olisitpa miettinyt asiaa hieman kauemmin ennen kuin aloitte kolmatta tekemään.
Terv. kolmen äiti
Tuskin kolme alle kolmevuotiasta nyt kateutta kenessäkään herättää.. Pikemminkin huolta siitä, että jaksatteko tosiaan hoitaa ne kaikki. Onko lisääntyminen mielestäsi elämän tarkoitus?
Lisäksi yksivuotiasta käy kyllä sääliksi, on se tosi pieni menemään päiväkotiin. Itse en laittaisi vain sen takia, että saisin itse levätä, koska se olisi typeryyden huippu.
Onnea vaan lasten kärräilyyn eri päiväkoteihin, toivottavasti se ei tule liian raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9, kiitos kauniista sanoistasi! Mäkin olen sitä mieltä, että minä ja etenkin mun mies maksetaan tähän meidän kuntaan veroja joten me ollaan ansaittu päiväkotipaikka! Mekin ollaan mietitty kakkoselle osapäivähoitoa, mutta tämänhetkinen tarha on niin kaukana (pitää mennä bussilla ja ratikalla) että olisi hirveä vaiva viedä hänet vain pariksi tunniksi, kun mulla tosiaan on oikeasti niitä liitoskipuja ihan hirveästi ja on parempi että mun mies vie ja hakee hänet autolla työmatkoillaan. Kakkoselle pukkaa nyt tosi pahaa uhmaakin ja mulla on taipumusta tietynasteiseen kaamosmasennukseen, joten tällä hetkellä alkaa tuntua jo vaikealta leikkiä hänen kanssaan puistossa. Ja puistoilu tuntuu siksikin pahalta, että ihan piruuttaan yksi mamma kysyi että "missäs esikoinen on" ja kun vastasin että tarhassa, hän ihmetteli eikö minusta tunnu oudolta olla puistossa vain kakkosen kanssa. No ei tunnu!
Tarvitsen omaa aikaa ja rauhaa koska synnytän kehostani uutta elämää! Kuinka monta uutta elämää nämä kriitikot ovat synnyttäneet? Yhden tai kaksi, tai ei yhtään.
AP
Ajattelet vain omaa parastasi ja omia epärealistisia haaveitasi. Minusta on häpeällistä laittaa noin pienet lapset hoitoon kun ei ole pakko! Lapsesi tulevat 100varmasti kokemaan hylkäämisen tunteita kun heidät heivataan hoitoon. Sinä et ansaitse lapsiasi! Miksi et voi ajatella heidän parastaan? Noin pienten lasten paikka on äidin luona kotona! Kyllä kahdella vanhemmallakin lapsella on oikeus äidin huomioon ja läheisyyteen. Eikä muutama tunti päivässä raskaan päiväkotipäivän jälkeen riitä!
Ainakin toivon niin. Yksikään lapsi ei ansaitse noin typeriä vanhempia.
ne ulkopuolisten kommentit satuta, jos eivät osu arkaan kohtaan. Voimia sinulle noin monen pienen kanssa!
"Tarvitsen omaa aikaa ja rauhaa koska synnytän kehostani uutta elämää! Kuinka monta uutta elämää nämä kriitikot ovat synnyttäneet?"
Mä ainakin olen ollut töissä aina raskaana ollessani. Oma aika ja rauha jäi aika vähiin etenkin tokalla kerralla, kun töiden jälkeen ja viikonloppuisin lahkeita nyki vilkas uhmaikäinen. Joten todellakaan et saa sympatiaa täältä suunnasta, nuokin teidän perheen päivähoitopaikat voisi säästää niitä oikeasti tarvitseville.
Alue: Aihe vapaa
Kolmas lapsi vaikka ei jaksa kahta isompaakaan. Eiköhän ne ihmiset ole huolissaan niistä sun lapsistasi.