Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kateus kolmannesta lapsesta
06.09.2012 |
Minulla on sellainen tilanne, että kotoa löytyy 2,5 -vuotias, yksivuotias ja nyt olen raskaana viikolla 16. Viimeiset vuodet ovat olleet raskaita, erityisesti esikoinen on vaikea lapsi ja olen monta kertaa pettynyt vanhemmuuteen. Olemme kuitenkin pärjänneet, kaikkien parhaaksi päätimme ottaa esikoiselle kunnallisen päiväkotipaikan koska hän tuntui sellaista tarvitsevan. Onneksi päiväkotipaikka löytyi läheltä ja nyt kun tämä nuorempi on täyttänyt yksi, haimme hänelle paikkaa samasta päiväkodista. Meille ei sellaista luvattu, mistä olen aika pahoillani ja pettynyt, mutta toisesta kaupunginosasta (jonne on pitkä matka julkisilla) irtoaisi päiväkotipaikka. Luultavasti otamme tämän vastaan ja anomme siirtoa myöhemmin. Uskon että yksivuotias sopeutuu parin kuukauden päästä tarhaan oikein hyvin, sehän on ihan normaali aloitusikä.
Tässä on sitten tosiaan tämä minun raskauteni. Suunnitelmissa oli hakea työpaikkaa mutta kun nuorempi alkoi lähentyä vuotta, minuun iski ihan kamala vauvakuume. Mieskin suostui pitkien keskustelujen jälkeen ja tulin heti ensi yrityksestä raskaaksi (kuten noiden edellistenkin kanssa, on kyllä ihanaa olla näin helposti hedelmöittyvä kun tetää ettei se välttämättä ole näin helppoa kaikilla). Työsuunnitelmat painuivat hamaan tulevaisuuteen ja nyt odotellaan sitten sitä uutta ihanaa vauvelia. Se miksi haen päiväkotipaikkaa myös nuoremmalle on, että tämä kolmas raskaus on vienyt ihan totaalisesti mehut minusta. Olo on aneeminen ja väsynyt, liitoskivut vaivaavat kovasti, lonkka vihoittelee jne. Tarvitsen siis ihan tosissani sitä omaa aikaa, mielestäni olen ansainnut lepoa ja rauhaa masuvauvan kanssa kunnes rumba alkaa taas uudelleen.
Tätä ratkaisua, että vanhemmat lapset ovat päiväkodissa (ja tullaan todella pitämään kun kolmas vauveli syntyy) ja minä "kotona" eivät sitten kaverit, tai "kaverit" hyväksy. En voi uskoa millaisia möläyksiä ja törkeyksiä olen kuullut leikkipuistossa kertoessani ratkaisustani. Ja myös lähiystäväni suhtautuvat ihan kummallisesti. Tiedän kyllä että tämä helppo raskautumiseni ja "saan kaiken"-tilanne herättää kirvelevää kateutta monissa lapsettomissa tai yhden lapsen äideissä, mutta silti mieleni on tosi paha. Ihan kuin tätä omaa masuvauvaani ei kukaan haluaisikaan tähän maailmaan ja minut leimataan vastuuttomaksi ja mukavuudenhaluiseksi vaikka yritän ajatella kaikkien parasta.
Miten ihmeessä saan ystävät ymmärtämään että tämä on meidän ratkaisu ja toimii? Minusta tulee kolmen lapsen äiti, suurperheen mamma ja olen siitä onnellinen. Nautin siitä että olen ollut koko ajan raskaana tai imettävänä, mielestäni siinä on jotain suorastaan alkukantaista. Miksi en saisi nauttia tästä? Miksi ihmiset loukkaavat minua kateuksissaan? Eivät lapseni ole heiltä pois!
Kommentit (41)
myötätunnon hyvästä kehityksestä kiittää. Taidatte kaikki olla jossain huurussa, jos ei muuta niin oman elämänne erinomaisuuden huurussa. Jos hiukan yrittäisi asettua ap;n asemaan oisi häntäkin ymmärtää aivan loistaasti, vAIKKA EI ITSE TEKISIKÄÄN SAMOIN. Kukaan- ei edes ap:n lapset hyödy näistä typeristä kommenteista. Toinen mitä hämmestelen, että kun esimerkiksi seuraa nyt vellovia keskusteluja, niin monella lapsella on asiat tosi huonosti. Se että äiti haluaa vauvan kanssa lepäillä kotona, ei ehkä ole mitalin aroinen suoritus, muttei myöskään todellinen ongelma. Mut pääsipähän moni taas olemaan ilkeä ja tuntemaan itsensä erinomaiseksi. Alhaista touhua, mammeloiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te mammat vaan, ette jeesustelisi jos tietäisitte millaista on hoitaa aggressiivista ja arvaamatonta kaksivuotiasta ja lahkeessa roikkuvaa kitisevää varhaistaaperoa joka ei osaa kävellä eikä puhua, kun on itse uupunut, lantiokipuinen, selkäkipuinen ja aneeminen. En voi käyttää rautaa koska saan siitä niin kovia vatsavaivoja. Lapset sairastelevatkin jatkuvasti, erikoisella on korvakierre enkä mä saa ikinä nukkua. Mun on pakko saada lepoa ja hiljaisuutta, musta mun masuvauvakin ansaitsee stressittömän äidin. Ja tulevaisuudessa vauva-ajan kahden äidin kanssa. Rakastan yli kaiken vauvaharrastuksia ja aion ehdottomasti mennä vauvamuskariin ja runokylpylään uuden vauvanukke kanssa. Ja imetys, en malta odottaa sitä. Ajattelemalla tulevaa jaksan tämän raskaan nykyhetken. Sanokaa mitä haluatte, minä olen äiti lapsilleni omalla tavallani.
Anteeksikirjoitusvirheet, kirjoitan Tabletilla kun lapset vihdoin nukahtivat!!
Ap
keskenkasvuiset "aikuiset" lisääntyvät holtittomasti.
Jos tämä holtiton sikiäminen loppuisi niin eipä olisi niin paljon huonosti voivia lapsiakaan.
Toivotttavasti ap olet jonossa sterilisaatioon!
myötätunnon hyvästä kehityksestä kiittää. Taidatte kaikki olla jossain huurussa, jos ei muuta niin oman elämänne erinomaisuuden huurussa. Jos hiukan yrittäisi asettua ap;n asemaan oisi häntäkin ymmärtää aivan loistaasti, vAIKKA EI ITSE TEKISIKÄÄN SAMOIN. Kukaan- ei edes ap:n lapset hyödy näistä typeristä kommenteista. Toinen mitä hämmestelen, että kun esimerkiksi seuraa nyt vellovia keskusteluja, niin monella lapsella on asiat tosi huonosti. Se että äiti haluaa vauvan kanssa lepäillä kotona, ei ehkä ole mitalin aroinen suoritus, muttei myöskään todellinen ongelma. Mut pääsipähän moni taas olemaan ilkeä ja tuntemaan itsensä erinomaiseksi. Alhaista touhua, mammeloiset.
Ap:n ihannoimaan 'alkukantaisuuteen' ei kyllä todellakaan sovi lasten laittaminen päiväkotiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tässä myötätunnosta ollut kysekään, vaan siitä, että kaikki olisivat ap:lle kateellisia. Ja sitä tuskin harva on.
Mielestäni on ihan paikallaan todeta, että on outoa laittaa 1 v. hoitoon, jos ei ole pakko. Ratkaisu voi "toimia", mutta kyllä ne lapset silti säälittävät. Isompien lasten kohdalla (4-5 v.) se olisi mielestäni hyvä ratkaisu. He tarvitsevat toisia lapsia ja ryhmässä toimimista, mutta tässä on kyse huomattavasti pienemmistä.
t. myös kolmen äiti
Ihan selvästi heittelee ap vaan vettä myllyyn, kun 1-v laitetaan koko päivähoitoon, kun ois ihan turha viedä osapäiväiseksi matkan takia.
Menee liian överiksi ap! Et osaa trollata todenperäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapset on ihania niin kauan kuin ne on vauva(nukkeja) ja kasvaessaan muuttuvat kammottaviksi ja rasittaviksi? Ovatko nukkeleikit jääneet lapsena leikkimättä? Hakeudu nyt pian hoitoon psykiatrin pakeille, oikein pelottaa vanhempien lastesi puolesta ja varsinkin sen taaperoraukan. Ehkä heidän tosiaan on parempi olla päiväkodissa. Oletko itse ajatellut sitä mahdollisuutta, että uusi vauva ei olisikaan ihana ja terve? Missään tapauksessa vauva ei lisää nukkumismahdollisuuksia.
Nyt ap yrittää vielä elvyttää provoaan. Nyt esikonen on aggressiivinen ja arvaamaton. Ja aika ylestä on, että 1-vuotiaat ei vielä kävele tai puhu.
Munkaan mielestä ap:tä ei kannata arvostella, koska sitähän selvästi tällä hakee. Surulliseksi tulen kyllä siitä, jos näitä tapauksia on oikeasti olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te mammat vaan, ette jeesustelisi jos tietäisitte millaista on hoitaa aggressiivista ja arvaamatonta kaksivuotiasta ja lahkeessa roikkuvaa kitisevää varhaistaaperoa joka ei osaa kävellä eikä puhua, kun on itse uupunut, lantiokipuinen, selkäkipuinen ja aneeminen. En voi käyttää rautaa koska saan siitä niin kovia vatsavaivoja. Lapset sairastelevatkin jatkuvasti, erikoisella on korvakierre enkä mä saa ikinä nukkua. Mun on pakko saada lepoa ja hiljaisuutta, musta mun masuvauvakin ansaitsee stressittömän äidin. Ja tulevaisuudessa vauva-ajan kahden äidin kanssa. Rakastan yli kaiken vauvaharrastuksia ja aion ehdottomasti mennä vauvamuskariin ja runokylpylään uuden vauvanukke kanssa. Ja imetys, en malta odottaa sitä. Ajattelemalla tulevaa jaksan tämän raskaan nykyhetken. Sanokaa mitä haluatte, minä olen äiti lapsilleni omalla tavallani.
uusi ihana vauvasi onkin koliikkivauva, jotenkin sairas tai nukkuu huonosti ja on koko ajan rinnalla, ei viihdy ihanissa ruusunpunaisissa vauvaharrastuksissa? Annatko adoptioon ja teet uuden paremmaan kappaleen?
Suosittelen sulle, et hommaat sellasen oikeen vauvan näkösen ja olosen nuken, jonka kanssa voit sitten kulkea kaupungilla kahviloissa ja ihanissa vauvaharrastuksissa. Ja ehkä ne kaks ekaa lasta kantsii ihan suosiolla antaa jo nyt adoptioon, et heilläkin on mahdollisuus hyvään elämään.
Kaikkea hyvää sun haavemaailmaas!
moderneja ja energisiä sillä perusteella että heidät siirretään taaperoina pois kotoa, pois äidin luota vauvasisaruksen synnyttyä? Kivaa av-mamma filosofiaa, kirjoitahan kirja aiheesta. Meinaan että Jari Sinkkosella ja Keijo Tahkokalliolla olisi varmasti muutama painava sana sinulle kerrottavana..toki teet kuten haluat mutta mieti; lapsesi ovat vain kerran pieniä. Luultavasti kadut katkerasti myöhemmin asiaa.
Sinä teet niinkuin sinusta tuntuu, lakkaa kuuntelemasta möläytyksiä. Kunnalliset vie tietysti sen yhden paikan, jonka joku olisi kipeästi tarvinnut, mutta mitä siitä. Kaupungin oma vika jos ei osaa vastata asukkaittensa tarpeisiin. Ei sen yksittäisen äidin, jonka mielenterveys on viivalla.
Maailma on paha. Elä niin kuin haluat eläväsi, turha on muiden normien mukaan elää.
Me ollaan moderneja ja meidän lapset onnellisia ja energisiä. Ei möllötä kotona ja tuu aroiksi.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja en voisi kuvitellakaan heti perään vauvaa!. Laitoin hormonikierukan, joten ainakaa viiteen vuoteen meille ei vauvaa (suunnitellusti) tule. Nostan sinulle ap hattua jo etukäteen, sillä rankkaa tulee olemaan. Tuomitsemaan en ala valintojasi, siihen minulla ei ole oikeutta. Itse en kylläkään jaksaisi. Jaksamisia sinulle!
Siinä rauta on kapseloituna sokerirakenteen sisään ja imeytyy tehokkaasti vaikka ruuan kanssa otettuna mutta ei ärsytä vatsaa.
Eikö ole mahtavaa miten suomalainen järjestelmä auttaa äitejä joilla ei ole tukiverkkoja ja riski uupumukseen on olemassa! Maksaahan se vähän, mutta jos siihen on varaa ei ole syytä olla sitä käyttämättä. Ennenkuin tämän päätöksen lasten hoidon ulkoistamisesta tekee ja siitä muille kertoo kannattaa tehdä itselleen selväksi mitä haluaa ja miksi, jolloin ei tarvitse syyllistyä muiden puistoäitien tai tuttujen/kavereiden kommenteista. Jos sulla on omat syyt tiedossa ei muiden mielipiteet hetkauta.
Jos ne kommentit tuntuu pahalta voi olla että sun motiivit ei ole aidot ja loppuun asti harkitut ja siksi syyllistyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulle iski kova vauvakuume (tiedän tunteen), mutta et ollenkaan miettinyt ensimmäisen ja toisen lapsen kohtaloa, vaan omia kuumeiluitasi. Mulla on periaatteessa aivan sama tilanne kuin sulla ja kaipaan sitä kolmatta kovasti, tosin esikoinen vähän vanhempi. Mutta en vaan voi vielä, koska meillä oli kakkosen kanssa todella rankkaa ja tiedän etten jaksaisi vielä vauvaa näiden kahden lisäksi. Etkö ollenkaan ajatellut etukäteen, mihin olet todella ryhtymässä?? Vai ajattelitko vain että kyllä muut hoitaa ne kaks muuta sitten? Eikö sulle oo tullut mieleen, että sun läheiset vaan oikeesti HÄMMÄSTELEE sun valintoja, ei kukaan ole kateellinen tuollaisesta tilanteesta!
Asun itse tällä hetkellä maassa, jossa lähes poikkeuksetta esikoiset viedään hoitoon vauvan tullessa, ja minusta onkin hyvä ettei äiti vedä turhaan itseään ihan piippuun ja että isommat saa järkevää tekemistä kun äiti on sidoksissa imetykseen jne.. MUTTA, täällä (saksalainen kaupunki) ei päiväkotiin oteta ollenkaan alle 3-vuotiaita! Voi ei, kun sulla on ne kaks ekaakin vielä niin pieniä. :( Ei kyllä käy kateeksi sua tai sun lapsia. :( Koita vielä harkita sitä kotihoitoa, se olisi varmasti pidemmän päälle vähiten hankaluuksia aiheuttava vaihtoehto, ainakin sille 1-vuotiaalle, ja on siinä kuskaamisessa ja aikatauluttamisessakin haasteensa! Koittaisit nauttia KOKO perheestäsi!
ja en voisi kuvitellakaan heti perään vauvaa!. Laitoin hormonikierukan, joten ainakaa viiteen vuoteen meille ei vauvaa (suunnitellusti) tule. Nostan sinulle ap hattua jo etukäteen, sillä rankkaa tulee olemaan. Tuomitsemaan en ala valintojasi, siihen minulla ei ole oikeutta. Itse en kylläkään jaksaisi. Jaksamisia sinulle!
dumppaa vanhemmat lapset hoitoon. Varmaan iltaisin ja viikonloppuisin vaati miehen hoitamaan vanhemmat lapset väsymykseen vedoten.
Tää on näitä vauvoihin hurahtaneita naisia, jotka ei sitten enää isompi lapsia jaksakaan, kun lapset on "niin äärettömän vaativia".
"Eivät lapseni ole heiltä pois!"
Näinhän se on, ap:n lapset nimenomaan ovat kaikilla muilla paitsi ap:lla.
Onnea valitsemallesi tielle, ap!
puhuu lapsistaan:
millaista on hoitaa aggressiivista ja arvaamatonta kaksivuotiasta ja lahkeessa roikkuvaa kitisevää varhaistaaperoa joka ei osaa kävellä eikä puhua.Lapset sairastelevatkin jatkuvasti, erikoisella on korvakierre enkä mä saa ikinä nukkua.
Mikset myisi heitä kokonaan pois, niin voisit rauhassa tehtailla uusia vauveleita ja imettää? Meitä halukkaita ostajia olisi pilvin pimein.
T. kolmen äiti
Kerrot että esikoinen on haastava. Ymmärrän, että nämä haasteet ovat tulleet esiin ehkä vasta kun toinen on jo ollut tuloillaan. Miksi kuitenkin hankit tietoisesti kolmannen, kun kerran esikoinen on haastava ja sairasteleekin?
Missä välissä Sinä olet maksanut veroja, jos olet jatkuvasti kotona raskaana? Nytkään et sano meneväi raskaana töihin, vaan käsitin että tässä provossa oltaisiin raskaana kotona? Mistä saat mitään tuloja?
Kauanko imetit ekaa ja tokaa?
Aloitus oli uskottavampi, mut nyt tuppaa jo vähän ot kirpoomaan eli terkut vaan sinne Porvoosen, yskä ymmärretty ;) t. Yhden äiti.
Alue: Aihe vapaa
miksi ovat kateellisia?
Eivät ole, mutta eivät ymmärrä sinun ratkaisuasikaan. Siinä se.
Mulla on kaksi pientä 3 v ja 1,5 v., molemmat osapäivähoidossa pk:ssa, teen töitä himassa.
Tiedän, että kahden pienen kanssa on rankkaa ja itsekin laitoin toisen osapäivähoitoon, kun toinen tuli (tein tosin opiskeluja/töitä siinä samassa). Ei pois tieltä, vaan siksi, että kokonaisuudessaan se oli meidän perheelle paras ratkaisu. Lapsen mielipidettä ei kysytty, tuskin 1,5-vuotias osaisi sitä sanoakaan.
Tämän palstan mukaan lapset haluavat olla koko ajan kotona lapsen kanssa, mutta lapsi ei voi tietää, mihin äidin resurssit riittävät. Mutta kolmas tähän tilanteeseen olisi meillä so nou.
Ihan vaan siksi, että nyt on jo tarpeeksi haastavaa. Jokainen lapsi on jollain tavoin raskas, meillä molemmat heräilee yhä. Myös kesällä ja lomilla, jolloin ollaan perheen kanssa 24/7.
Mä laitoin lapsen virikehoitoon, koska siihen oli mahdollisuus ja koska se auttoi mun jaksamista. 7 kuukautta heräilin 15 kertaa yössä. Ilman virikehoitomahdollisuutta en olisi ollut järjissäni enkä usko, että isomman psyyke lopullisesti hajosi, kun hän oli 15 tuntia viikossa vieraan hoidossa.
Meillä pk vieressä, pieni ryhmä (15 lasta) ja mielestäni hyvä ja turvallinen hoito.
En näe siinä ongelmaa. Mutta minustakin kuulostaa hurjalta, että lapset olisivat eri pk:ssa ja sinä vauvan kanssa kotona.
Mutta kuten sanottu, itse tiedät parhaiten. Onnea kuitenkin raskaudesta.