Kotirouva blogistista

haluaa kertoa koko elämänsä ja uransa, ja nyt näkyy vielä naamakin. Lapsen tai miehen naamaa ei sentään ole vielä näytetty. Mutta kirjoitti joskus, että ihmettelee itsekin, miten ei ole saanut negatiivisia viestejä juuri lainkaan.



Saan hänestä jotenkin naiivin vaikutelman, mutta toisaalta se on osa blogin viehätystä.

Jos päättää ryhtyä bloggaamaan niin on ihan ok kertoa rehellisesti elämästään. Erikseen on nämä bloggaajat, jotka tekevät ison numeron yskityisyydestään mutta samalla esittelemällä elämäänsä. Tästä seuraa vain kyräilyä, ajojahti ja retostellaan vauvapalstalla ympäriinsä bloggaajan yksityiselämästä, nimistä, parisuhteesta ja asuinpaikasta mitkä joku on kuullut jonkun tutun tutun tutun kautta.



Kotirouva Lontoossa-blogarilla ei ole mitään salattavaa ja on selvästi sinut elämänsä kanssa, mutta osaa vetää asiallisen rajan lapsensa ja miehensä kasvojen piilossa pysymiselle.



Minulla ei ole tuosta bloggaajasta pahaa sanottavaa, tosi jalat maassa olevalta tyypiltä vaikuttaa, jolla oikeasti onkin joku elämä, eikä ole "vain" onneton kotirouva joka on menestynyt vain miehensä ansiosta.

Jos päättää ryhtyä bloggaamaan niin on ihan ok kertoa rehellisesti elämästään. Erikseen on nämä bloggaajat, jotka tekevät ison numeron yskityisyydestään mutta samalla esittelemällä elämäänsä. Tästä seuraa vain kyräilyä, ajojahti ja retostellaan vauvapalstalla ympäriinsä bloggaajan yksityiselämästä, nimistä, parisuhteesta ja asuinpaikasta mitkä joku on kuullut jonkun tutun tutun tutun kautta.

Kotirouva Lontoossa-blogarilla ei ole mitään salattavaa ja on selvästi sinut elämänsä kanssa, mutta osaa vetää asiallisen rajan lapsensa ja miehensä kasvojen piilossa pysymiselle.

Minulla ei ole tuosta bloggaajasta pahaa sanottavaa, tosi jalat maassa olevalta tyypiltä vaikuttaa, jolla oikeasti onkin joku elämä, eikä ole "vain" onneton kotirouva joka on menestynyt vain miehensä ansiosta.

En ole tuota lontoolaisblogia koskaan lukenut, mutta olet kyllä oikeassa siinä, että tämä nimellään lehdessä esiintyvä mutta blogissaan sitä piilotteleva rouva on itse itsensä suohon ajanut.

Minä olen varakas. Tai siis mieheni on varakas ;) Minulla olisi ollut varaa hankkia vaikka 50 nannya hoitamaan lasta. Mutta ei tullut mieleenikään. Minä imetin ja pidin luonnollisena, että olen aina valmiina silloin, kun vauva minua tarvitsee. Ensimmäiset kuukaudet keskityin vauvaan, sitten 6kk:n tienoilla muutkin kuin mieheni pitivät häntä pieniä jaksoja (vajaa tunti, kun kävin vaikka kävelyllä), yhden vuoden jälkeen sitten hoitaja oli kerran pari viikossa 1,5-2h kerrallaan, 2,5 vuoden iässä lapsi aloitti osapäiväisen hoidon, ja minä saatoin keskittyä paremmin RAKASTAMAANI työhön. Minä siis rakastan työtäni, se on unelmieni täyttymys. Mutta lapsi menee siltikin sen edelle. Ei ollut uhraus luopua työstä ja "omasta ajasta" vauvan vuoksi. Se oli LUONNOLLISTA.



Olen pahoillani, mutta lapsen uskominen muiden hoitoon jo ensi viikoista lähtien ei ole luonnollista. Ei todellakaan.



Minä kyllä epäilen, että noista lapsista kasvaa tunne-elämältään vajaita. Jos äiti juoksee omissa menoissaan jo tuossa vaiheessa lapsen elämää, niin entä myöhemmin? Ja kuinka pienet voimavarat naisella täytyy olla, jos ei kestä edes ensimmäisiä viikkoja vauvan kanssa ilman omia menoja?



Siis ihan oikeasti, millaisen äidin mielestä on normaalia jättää vastasyntynyt toisten hoidettavaksi, kun ei todellakaan puhutan mistään sairaalasta ja sairaalahoidosta? :O

ei imetetä, ruokinta kellon mukaan, unikoulut ihan pienille.



Eihän kukaan täysjärkinen ja hiukkaakaan asioista ymmärtävä vanhempi nykyään toimi noin! Maailman julkkiksetkin imettävät ja monet hoitavat ihan pienensä itse tai yhdessä puolison kanssa. Vauva-arkea kun voi helpottaaa, jos rahaa on, niin monella muullakin tavoin...



Ei antaisi oma tunnemaailma äitinä periksi toimia noin (eikä kyllä mun miehenikään). Huh.

Itse ole alle keskituloinen humanisti ja myönnän, että olen todella kade kakkosasunnosta Ranskan rivieralla (kotirouva Lontoossa).

ei imetetä, ruokinta kellon mukaan, unikoulut ihan pienille.

Eihän kukaan täysjärkinen ja hiukkaakaan asioista ymmärtävä vanhempi nykyään toimi noin! Maailman julkkiksetkin imettävät ja monet hoitavat ihan pienensä itse tai yhdessä puolison kanssa. Vauva-arkea kun voi helpottaaa, jos rahaa on, niin monella muullakin tavoin...

Ei antaisi oma tunnemaailma äitinä periksi toimia noin (eikä kyllä mun miehenikään). Huh.

En sinänsä tuomitse ketään imettämättömyyden takia. Itse en pystynyt imettämään lastani kuin n. 1,5 kk ja sekin oli yhtä itkua ja hammastenkiristystä, kun minulla ei riittänyt maito ja siksi vauva vain itki, ja itse olin aivan poikki kun imetin kellon ympäri ja en voinut imettääkään kunnolla rakenteellisen ongelman takia. Sain sitten lääkäriltä neuvolassa "synninpäästön", ettei ole pakko imettää jos on niin vaikeaa, että emme vauvani kanssa vain imetysmielessä sopineet yhteen. Lapseni on kyllä kasvanut tosi hyvin korvikkeellakin, joten tiedän että korvikelapset eivät ole sen huonompia (vaikka fakta onkin, että luonnollinen äidinmaito on toki terveellisempää).

Mutta tuo, että ei haluta hoitaa omaa _vastasyntynyttä_ vauvaa yöllä.. On kyllä todellinen ihmetyksen aihe. En ole mikään täyden uhrautumisäitiyden puolestapuhuja, vaan todellakin otan omaa aikaakin ja jokainen äitikin tarvitsee sitä, enkä paheksu todellakaan sitä jos perheessä käy vaikkapa siivooja, jos siihen on varaa ja se auttaa vanhempia jaksamaan paremmin. MUTTA itselleni ei vain käy järkeen se, että äiti ei halua pitää lastaan lähellään öisinkin, vaikkapa parisängyn vieressä olevassa pinnasängyssä.. Varsinkin, kun ne ekat vauvakuukaudet menevät oikeasti TODELLA äkkiä!

Itse kyllä kävin esim. kauppareissuilla yksin vauvan ollessa ihan vastasyntynyt, mutta poissaoloni vauvan luota olivat tunteja, eivät kokonaisia öitä. Ensimmäisen kerran olimme 2 päivää erossa kun vauva oli puolivuotias, ja itku tuli kun vauva lähti isänsä kanssa mummolaan. Vaikka tiesinkin hänen olevan hyvässä hoidossa ja tarvitsin aikaa nukkua univelkoja pois.

Mutta vaikka olenkin välillä ollut vähäsen väsynyt tämän vauvavuoden aikana, niin kummasti sitä ihan mielellään heräilee OMAN, RAKKAAN LAPSEN takia. Ei se tunnu niin kauhealta kuin ennen lasta tuntui, ettei välttämättä joka yö nuku aivan loistavasti. Kuitenkin enimmäkseen lapseni nukkuu jo ihan hyvin, vaikka herättääkin minut pari kolme kertaa yössä vieläkin, mutta jatkaa heti unia kun olen hänet ruokkinut pullolla.

No, kukin tekee äitinäkin asiat kuten itse parhaaksi näkee mutta kyllä tuo aika karmealta kuulostaa, että VASTASYNTYNEELLE pidetään "unikoulua"!!! :O

Ei kukaan koulutettu, valveutunut vanhempi hylkää vauvaansa tuolla tavalla. Sen perusteella mitä aivojen ja tunne-elämän kehityksestä nykyisin tiedetään. Ja ihan jo sen vuoksi, että eihän tuohon emotionaalisesti normaali äiti/isä pysty?!

tytöstä ja vastasyntyneestä kääröstä.



Samalla kysyin asiallisesti, että nukkuuko vanhemmat edes samassa huoneessa, missä vastasyntynyt nukkuu?



Tekee niiiiin pahaa pikkuisen puolesta.

Pitäisi varmaan kylmettää itseni, mutta pienet vauvat on kai heikko kohtani ja karvat nousee pystyy, kun luen tällaisista menetelmistä, jotka mielestäni on lähestyvät jo vauvan tarpeiden laiminlyöntiä.



Ps. Blogisti ei julkaissut viestiäni.

Ja lähinnä tarkoitan tuota yötouhua..

Antakaa olla!



Mitä te haluatte näillä viesteillä saavuttaa? Jos tarkoituksena on saada "viesti perille", niin ihan oikeastiko ajattelette kaikessa fiksuudessanne tämän olevan paras tapa? Tuomitsemisella ja paheksuvilla kommenteilla repiä rikki vasta synnyttänyt nainen, jota ette edes tunne.

sellaisia oman rikkauden esittelyblogeja. Muotiblogit on ihan jees mutta jos se on vain ja ainoastaan kalliiden vaatteiden esittelyä, niin ei se mua kiinnosta.



Ko. blogi ei ole minusta ollut kovin kiinnostava, en ole kuin muutaman kerran pistätynyt mutta aika pahalta kuulostaa jos pientä vauvaa hoitaa erillinen yöhoitaja.

monessa asiassa, urallani menestynyt, takana myös vuosia ulkomaan komennuksella. Mutta niin tunnekylmä en ole että vastasyntyneen tuolla tavalla hylkäisin. (Eri asia on sitten esim. 1-2-vuotiaan yötemppuilut, joissa voi unikoulu tms. olla paikallaan.)

Ja lähinnä tarkoitan tuota yötouhua..

Missä postauksessa se kertoo tuosta night nursesta? En löytänyt...

Missä postauksessa se kertoo tuosta night nursesta? En löytänyt...

(nyt tästä samasta asiasta on kaksi ketjua. Kommentoikaa mieluummin tonne "kotirouva lontoossa" -ketjuun...)

Ko.bloggari on itse netissä kertonut vauvanhoitometodeistaan. Miksi niistä ei saisi aihepiirin palstalla keskustella?

Eikä hän suoraan sanottuna kauhean rikkirevityltä näytä viimeisimmissä kuvissaan, joissa riennoissaan mm. olutlasin äärellä, merkkilaukku kainalossa. Missä lie 2 vk vanha baby...

Antakaa olla!

Mitä te haluatte näillä viesteillä saavuttaa? Jos tarkoituksena on saada "viesti perille", niin ihan oikeastiko ajattelette kaikessa fiksuudessanne tämän olevan paras tapa? Tuomitsemisella ja paheksuvilla kommenteilla repiä rikki vasta synnyttänyt nainen, jota ette edes tunne.

Ko.bloggari on itse netissä kertonut vauvanhoitometodeistaan. Miksi niistä ei saisi aihepiirin palstalla keskustella?

Eikä hän suoraan sanottuna kauhean rikkirevityltä näytä viimeisimmissä kuvissaan, joissa riennoissaan mm. olutlasin äärellä, merkkilaukku kainalossa. Missä lie 2 vk vanha baby...

Antakaa olla!

Mitä te haluatte näillä viesteillä saavuttaa? Jos tarkoituksena on saada "viesti perille", niin ihan oikeastiko ajattelette kaikessa fiksuudessanne tämän olevan paras tapa? Tuomitsemisella ja paheksuvilla kommenteilla repiä rikki vasta synnyttänyt nainen, jota ette edes tunne.

Kiinnitti minunkin huomioni nimenomaan värillään. Tuli mieleeni, että ehkä kuvat ovat lavastusta. Kaikki lasten vaatteet vaaleita eikä hiekkaa tai märkää missään. Ehkä kuvat on otettu leikkien alussa ja sitten ovat vaihtaneet uimapuvut päälle? Toivottavasti! Meidän lapset eivät säilyisi kuivina ja puhtaina pitkäänkään veden ääressä. Ja milloin ovat valkoiset vaatteet päällä sattuneet kaatumaan tms. niin en ole enää saanut niitä vaatteita kunnolla puhtaiksi.



Nimimerkillä Vinkkejä valkoisten vaatteiden tahranpoistoon?

Nimenomaan, jos itse rupeat kertomaan kasvatusmetodeistasi, ja alusta alkaen tyyliin "tiedän, että muut ihmttelevät näitä", niin varmasti osaa odottaa, että niistä myös keskustellaan. Kyllä hän on itsekin tietoinen siitä, ettei tuollaiset metodit todellakaan ole vauvan parhaaksi, vaan hänen omien yöuniensa ja rientojensa turvaamiseksi.



Ja turha täällä nyyhkyttää k.o. bloggarin puolesta, joka tyytyväisenä viettää iltaa olutta juoden ja olympialaisten avajaisia ihmetellen, vaikka kotona 2 vkoinen vauva.



Siis haloo! Minun lapseni on 3v. mutta ei olisi voinut jotkut olympialaisten avajaiset vähempää kiinnostaa... ja vaikka olisin joku urehiluhullu, niin 2 vkoista vauvaa en kyllä olisi oluen litkimisen ja katsomossa istumisen vuoksi hylännyt...



Ymmärtäisin, jos hän olisi joku vanha olympiaurheilija itse tms. mutta eipä hän erityisesti ole urheilullisuuttaan korostanut. Siis ihan oikeasti, kuinka moni nainen katsoi edes telkkarista avajaisia? Kuinka moni äiti olisi valinnut avajaiset mieluummin kuin 2 vkoisen vauvan hoitamisen?



Sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä on prioriteetit heittäneet tuolla naisella ihan häränpyllyä...

suomea? Toivottavasti!



Siinä mielessä ihana blogi, että kun sen nyt vasta löysi, niin todella viihdyttävää lukemista on vaikka kuinka paljon. On kirjoittaja sen verran paljon halunnut itsestään ja elämästään kertoa! : )