Vielä kerran lastensuojelusta

Kyse on ollut siitä, ja kyse on yhä edellenkin siitä, että sossut tuhlaavat voimavaroja aivan vääriin kohteisiin.

Tavalliset, lapsista huolehtivat perheet, joista on tehty ilmoitus, ovat tiukassa, tarkassa syynissä pitkään ja hartaasti.

Perheelle ei tarjottava apu ei vastaa perheen omia tarpeita, eikä siis lähde perheen tarpeesta, vaan sossujen tarpeesta.

Huostaanottoon ryhdytään tilanteessa, jossa kotiolojen parannukseksi riittäisi perhetyön käynnit tai lapse laittaminen päiväkotiin tai perheen taloustilanteen parantuminen. Eli lapsia ei kaltoinkodehdella, vanhemmuus tarvitsisi hiukan tukea vain.



Vuonna 2008 voimaantullut uusi lastens.laki madalsi kynnystä tehdä ilmotius ja edellytti tarkan selvityksen jokaisesta ilmoituksesta. Enää ei siis kuitata puhelinsoitolla yhtäkään ilmoitusta. Vanhemmat ja lapset tavataan, kotona käydään.

Ilmoituksen voi jättää vaivatta netissä ja nimettömänäkin.

Syyksi riittää huoli.



Tämän takia ilmoituksia on tullit valtavasti lisää ja sossut ovat jossain vaiheessa täysin sokeutuneet. He eivät osaa edes ilmoitusta lukiessa nähdä, onko kyse todellisesta lapsen laiminlyönnistä, onko se totta vai ei eivätkä osaa tajuta sitä siinäkään vaiheessa kun perhettä tapaavat.



Ne perheet, joissa on väkivaltaa ja laiminlyöntiä, menevät seulan läpi että solahtaa.

Ne perheet, joissa kaikki on kunnossa, mutta ilmoitus on tehty, joutuvat tarkkaan syyniin: jotain teissä on oltava, kun ilmoitus on tehty.

ennen uutta lakia. Ei se nyt niin mene , että aiheettomat tapaukset tutkitaan ja viattomien vanhempien lapset sijoitetaan heti ja todellisia ongelmia seurataan vuosikausia. Kyllä se pelkkä huoli on aina riittänyt ilmoituksen tekoon. Ei sitä ole mikään laki kieltänyt. Kaikkea soopaa sitä ihmiset uskovatkin.

ennen uutta lakia. Ei se nyt niin mene , että aiheettomat tapaukset tutkitaan ja viattomien vanhempien lapset sijoitetaan heti ja todellisia ongelmia seurataan vuosikausia. Kyllä se pelkkä huoli on aina riittänyt ilmoituksen tekoon. Ei sitä ole mikään laki kieltänyt. Kaikkea soopaa sitä ihmiset uskovatkin.

En minä mitään toisten kertomaa usko. Olemme itse olleet selvityksessä, joka oli kokemuksena lähes traumatisoiva. Lapsiani ei huostaanotettu. En tiedä valmistelivatko sitä selän takana kertomatta, eli oliko valmiina paperi odottamassa, koska minulle / meille ei kerrottu yhtään mitään. Eli kuinka kauan, mikä on aikataulu, mitä seuraavaksi selvitetään, milloin on seuraava aika. Mitä meistä vielä selvitetään, minne otetaan yhteyttä, mitä raporttia laaditaan ja miksi.

Kun kyselin kerta toisensa jälkeen näitä asioita, sain vastauksia yleiseltä kannalta ja sain vastauksen, miten lakia on noudatettava ja miten yleensä jos sitä tai yleensä kun tätä.

Olimme aivan voimattomia.

Emme tienneet, miten todistaa, ettei meillä ole sellainen perhe-elämä kuin ilmoittaa väittää olevan, kun sossut eivät tuntuneet uskvoan mitään eikä mikään lausunto riittänyt.

samaan aikaan ne perheet, joilla oli ns. hyvä asema ja nimi paikkakunnalla, heidät lapset vietti öitä yksin kotona, kiusasivat toisia lapsia, mutta kukaan ei tehnyt mitään ilmoitusta, kun vanhemmilla oli hyvä asema. Tai se poika, jonka kielenkäyttö oli niin törkeää, ettei kukaan tavallisen perheen lapsi sellasta puhu. Ja se kiusaamisen määrä ja laatu... eikä kukaan tehnyt mitään. vanhemmat olivat paikkakunnan kermaa.

sitä ole voitu tutkia hyvä ihminen! Jokainen ilmoitus tutkitaan ja jokaisesta tehdään päätös miten edetään. Valitettavasti vaan se päätös on liian usein: jäädään seuraamaan tilannetta. Minullakin on omakohtainen kokemus ja meidän kohdallamme kaikki tehtiin kyllä ihan niinkuin pitikin. Koko ajan on kerrottu missä mennään. Tarjottiin kaikki mahdollinen avohuollon tuki jne. Kuitenkin tässäkin kunnassa jää ikäviä asioita hoitamatta. Kun sitä tukea ja seuraamista pitkitetään.

kerman kiusaavasta lapsesta?

tapaukset, jossa lasta ei ole oetettu pois vanhemmiltaan, kuuluvat samaan pakettiin. Sosiaaliviraston tädeillä ei ole mitään kykyä nähdä metsää puilta, eivät osaa erottaa todellista tarvetta eivätkä sitä, kun tarvetta toimenpiteisiin ei ole. Ammattitaidoton, mielivaltainen ja vuotava systeemi joka suuntaan, sen todistavat sekä viattomien vanhempien piinaaminen pikkujutuista kuin myös kotonaan kärsivät ja rääkätyt lapset, joita kukaan ei auta.

Tehdään turhia huostaanottoja ja toimenpiteitä, ja jätetään tekemättä ne jotka pitäisi. Eivät mitenkään poissulje toisiaan.