Nöyryytystä yläasteen jumppatunnilla
7-luokkalaisen poikani jumppatunnilla juostiin Cooperin testi ja opettaja ilmoitti kylmästi, että ne joiden tulos jäi alle 2000 metrin joutuvat uusimaan testin lähiaikoina koulutuntien jälkeen. Poikani tulos oli 1900 metriä, joten hän joutui noiden uusijoiden joukkoon. Hän oli asiasta hyvin harmissaan,enkä minäkään pidä opettajan toimintaa oikeana. Ei mielestäni ole oikein, että huonompikuntoisia lapsia näin rangaistaan ja nöyryytetään juoksemaan testi uudestaan ja vielä kouluajan jälkeen. Pojalleni jäi epäselväksi, mitä tapahtuu jos uusintajuoksussakaan ei saavuta opettajan tavoitetta, tuleeko lisää sanktioita?
Haluaisin keskustella asiasta opettajan kanssa, mutta pelkään, että se kostautuisi hänen suhtautumisessaan poikaani. Saattaisi aiheuttaa lisää simputusta.
Tämän kaltaisista kokemuksista syntyy vastenmielisyys koko koululiikuntaan ja jopa pelko jumppatunteja kohtaan.
Kommentit (11)
7-luokkalaiselle vallan hyvä tulos. Eihän kaikki voi olla hyviä, jotkut on tavallisia ja jotkut huonkuntoisiakin.
kanssa. Siis sellaisen oppilaan, joka myös joutuu uusimaan testin. Jos sitten yhdessä otatte yhteyttä opettajaan, niin se olisi varmaan tehokkaampaa. Ja jos opettaja sortuu simputukseen, niin yhteyttä rehtoriin.
Täytyykö sitä lapsilta ihmeitä vaatia?
2000m pääsee melkein kävelyvauhdilla. Sääli et poikas on telkkarin ja pleikkarin kasvattama, otaksun.
etteivät vaan pojat olisi velmuilleet jotain muuta, minkätakia ovat joutuneet koulun jälkeen hommiin. tuli vaan mieleen näin murrosikäisten poikien äitinä.
Häpeäisin jos lapseni olisi tuollainen.
Mikä helvetti noissa liikuntamaikoissa on, pitää pelastaa koko maailma ja tehdä kaikista urheilijoita eikä ymmärretä kuinka paljon satutetaan pieniä lapsia...
En tunne ketään normaalia liikunnanopettajaa...
Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että yksikin epänormaali on tuon ikäiselle liikaa. Itse kävin yläasteella pakollisen liikunnan lisäksi myös valinnaisliikunnan tunneilla. Näillä tunneilla oli eri opettajat; pakollisten liikuntatuntien opettaja oli kaikkia ei-niin-urheilullisia kohtaan ilkeä, kun taas tämä valinnaisen liikunnan opettaja kannusti kaikkia.
Minä en ollut mikään aktiiviurheilija tuohon aikaan, ja kaikki liikuntamuodot eivät aina sujuneet tämän ensin mainut opettajan toiveiden mukaisesti. Valinnaisliikunnassa meitä taas jaksettiin kannustaa ja ne tunnit tuntuivatkin mukavilta, ja niille meni jopa mielellään.
Kouluajana jälkeen en kuitenkaan halunnut vapaaehtoisesti mennä mihinkään liikuntajuttuihin mukaan tämän pakollisia liikuntatunteja vetäneen opettajan luomien asenteiden mukaan. Ne kun olivat tyyliin " Ne ketkä eivät osaa nyt, eivät istten ikinä opikaan!"
Tästä viisastuneena sanonkin sinulle ap, kannusta sinä poikaasi liikuntaan hänen omilla ehdoillaan varsinkin nyt kun koulusta on tullut tuollaista palautetta. Ja ottakaa ihmeessä kouluun yhteyttä, että myös ao opettajalle saadaan viesti oppilaiden tilanteesta (Miltä heistä siis tuntuu). Ja jos ilmenee lisää moista toimintaa, niin ei kun uutta yhteyden ottoa! Nuori on tuossa vaiheessa niin herkillä suuremman auktoriteetin alla (vaikka toki muuta esitetäänkin!), että tullaisista liikuntatunneista voi jäädä elinikäiset traumat liikuntaa kohtaa.
T: Monia vuosia liikuntaa pelännyt
Ei tuollaista voi vaatia.
t. itsekin nipo ope