Ihana, vapauttava salasuhde!
Omani kestänyt muutaman kuukauden. Aivan ihana mies! Naurua, hellyyttä, pitkiä keskusteluja ja aivan mahtavaa seksiä, joka ei kuitenkaan pääasia. Kotonakin jaksan paremmin ja avioliitto voi hyvin. Ankealta tuntuisi kevät ilman tätä piristystä, olo kuin teinillä.
Kommentit (21)
myös. Joten en tuomitse ketään, niin hyvän olon ja mielen tämä ystävyys on elämääni tuonut. Ja toivottavasti tuo vielä pitkään.
Tarvitsee kanssa hankkia se toinen nainen, kun kotona on niin ankeeta ;)
salasuhde muuttui hyvin pian ihastumiseksi. Nyt on olo kuin pilvissä liitelisi, en muista tällaista olotilaa. Ihanaa...
ehkä säkin saat joskus ihan ikioman miehen, tai sitten ei. toiset on tuomittu ikuisiksi kakkosiksi.
ehkä säkin saat joskus ihan ikioman miehen, tai sitten ei. toiset on tuomittu ikuisiksi kakkosiksi.
toivottavasti ei ) tuntuu samalta totuuden tultua ilmi. Oman etusi nimissä viet lapsiltasi oikeuden kokonaiseen perheeseen?
Entä sitten miehesi? Hänellä ei ole inhimillisiä oikeuksia? Ei oikeutta tulla kunnioitetuksi?
Aivan käsittämätöntä itsekkyyttä! Eikö sinussa ole sen vertaa inhimillisyyttä että lopettaisit suhteen miehesi kanssa ensin? Luulempa että avioliittosi ei voisi hyvin jos miehesi tietäisi totuuden.
Kun se puoliso lopettaa toisen huomioimisen (tässä tapauksessa vaimo), niin sanos nyt kumpi on parempi. Jatketaan aivioliittoa (joka siis muuten toimii kivasti, mutta kiihkoa ei enää vaimolta saa), pidetään perhe kasassa ja lapset tykkää. Aina silloin tällöin käyn toisessa sylissä hakemassa helpotusta henk.koht. olemisen tuskaan, kun toiselta ei saa mitään vastakaikua. Olen tuon jälkeen iloinen, en murjota, en kiukuttele ja kaikilla on taas mukavaa.
Vai pitäisikö sitä sanoa vaimolle, että pidä tunkkis mä alan elää elämääni nyt. Perhe rikki, katkera vaimo aivopesee lapset ja kenelläkään ei ole enää hauskaa...
en ole kakkonen! minun salarakkaani on sinkku. joten voita leivän molemmin puolin!
Mitä luulet tapahtuvan kun vaimo saa asian tietoonsa? Saa tietää, että olet viettänyt kaksoiselämää ties kuinka kauan. Saa tietää, että olet kusettanut ja pahasti. Pahimmassa tapauksessa vaimosi romahtaa. Ja ketkä silloin kärsivät eniten? Lapset tietenkin.
Keskittyisit mielummin avioliittosi pelastamiseen. On ihan turhaa puolustella pettämistä lasten hyvinvoinnilla!
Kun se puoliso lopettaa toisen huomioimisen (tässä tapauksessa vaimo), niin sanos nyt kumpi on parempi. Jatketaan aivioliittoa (joka siis muuten toimii kivasti, mutta kiihkoa ei enää vaimolta saa), pidetään perhe kasassa ja lapset tykkää. Aina silloin tällöin käyn toisessa sylissä hakemassa helpotusta henk.koht. olemisen tuskaan, kun toiselta ei saa mitään vastakaikua. Olen tuon jälkeen iloinen, en murjota, en kiukuttele ja kaikilla on taas mukavaa.
Vai pitäisikö sitä sanoa vaimolle, että pidä tunkkis mä alan elää elämääni nyt. Perhe rikki, katkera vaimo aivopesee lapset ja kenelläkään ei ole enää hauskaa...
tai tekisi toiselle ainakin selväksi, kenties jopa yhdessä sopisi, että pientä piristystä on oikeus hakea muualtakin?
Tiedätkö, sellainenkin voi olla mahdollista?
Keskittyisit mielummin avioliittosi pelastamiseen. On ihan turhaa puolustella pettämistä lasten hyvinvoinnilla!
En minä sitä vaimon kadonnutta seksuaalisuutta mistään takaisinkaan hänelle saa. Keskusteltu on, mutta kun vastausta tilanteeseen ei saa, niin minkäs teet? Veemäistä kun totuus paljastuu siinä kohtaa kun on yhteinen talo ja lapset ja jne, ja sitten vaimo vaan ilmoittaa ettei oikeen kiinnossa tollanen seksi homma enää. Niin, että pitäisikö sitä elää loppu elämä hammasta purren?
Mutta puolisolleen on oltava rehellinen! Ja myös niille lapsille!
On oltava miestä myöntämään, että avioliitto ei toimi. Tuskin vaimosikaan on tyytyväinen tilanteeseenne?
Sen seksuaalisen tyydytyksen hintana on avioliitto, yhteinen talo, arki lasten kanssa jne. Sille ei voi mitään. Kaikkea ei voi saada! Kyllä aikuisen ihmisen se pitäisi tietää.
kokemusta on. valitettavasti.
se onkin salaista. Parempi ettei vaimo tiedä.
Kaikilla on hyvä olla.
toivottavasti ei ) tuntuu samalta totuuden tultua ilmi. Oman etusi nimissä viet lapsiltasi oikeuden kokonaiseen perheeseen?
Entä sitten miehesi? Hänellä ei ole inhimillisiä oikeuksia? Ei oikeutta tulla kunnioitetuksi?Aivan käsittämätöntä itsekkyyttä! Eikö sinussa ole sen vertaa inhimillisyyttä että lopettaisit suhteen miehesi kanssa ensin? Luulempa että avioliittosi ei voisi hyvin jos miehesi tietäisi totuuden.
Outo asenne. Kaikki hommat voi ryssiä, kuten ilmeisesti sinulle on käynyt. Kun salasuhteen hoitaa oikein niin siinä on pelkkiä voittajia. Myös ne perheet, puolisot ja lapset!
Onko sinulla joskus ollut jotain selkärankaa, arvoja tai periaatteita, joiden mukaan elät elämääsi ja kohtelet rakkaimpia ihmisiäsi? Kuuluiko niihin elämänkumppanisi luottamuksen pettäminen, valehtelu ja uskottomuus?
Mikään suhde ei synny eikä kuole itsestään, eikä yhden osapuolen vaikutuksesta. Jos oma parisuhde on karilla, niin peiliin sopii katsoa. Useimpien parisuhteissa on välillä kriisejä. Silloin pitää ottaa aikaa parisuhteelle, keskustella, mennä vaikka parisuhdeleirille tms. Näin moni on saanut liittonsa toimimaan paremmin kuin koskaan. Salasuhde taas on impulsiivisen ihmisen epärehellinen keino paeta vastuuta. Hetken huuma, josta jää lopulta paha maku ja huono omatunto.
Mikään suhde ei synny eikä kuole itsestään, eikä yhden osapuolen vaikutuksesta. Jos oma parisuhde on karilla, niin peiliin sopii katsoa. Useimpien parisuhteissa on välillä kriisejä. Silloin pitää ottaa aikaa parisuhteelle, keskustella, mennä vaikka parisuhdeleirille tms. Näin moni on saanut liittonsa toimimaan paremmin kuin koskaan. Salasuhde taas on impulsiivisen ihmisen epärehellinen keino paeta vastuuta. Hetken huuma, josta jää lopulta paha maku ja huono omatunto.
Mistä päättelet että suhde on kriisissä? Se toimii seksiä lukuunottamatta ihan hienosti. Vaikka kävisi kymmenen parisuhdeleiriä, niin ei se haluton osapuoli ala haluamaan sen enempää.
Omalla kohdalla tuo ei ole ollut hetken huumaa, vaan hidas prosessi. Siitä ei ole kertaakaan tullut omantunnonkolkutuksia.
Vastuunkantamista on nimenomaan se, ettei lähde rikkomaan lasten perhettä sivusuhteen takia, vaan jatkaa vuokrien/lainojen maksua, kaupassakäyntiä ja lasten päiväkotiruljanssia. Se, että avioliitto ei kertakaikkiaan toimi ei ole automaattisesti syy rikkoa perhettä.
Sivusuhde saattaa tuoda elämään juuri niitä ihmisarvoisia kokemuksia, onnea, hyväksytyksi tulemisen tunteita - asioita, jotka on joissain liitoissa kauan sitten kuolleet ja kuopattu.
Haluaisin nähdä kuinka se suu pantaisiin, jos kyseessä olisikin se oma puoliso, joka lakkaisi haluamasta seksiä ja mitään normaalia kanssakäymistä. Itse olisin nyt ollut 2 vuotta ilman, jos olisin uskollisena pitäytynyt. Ei kaduta, ei harmita, ei morkkista, vaikka niitä alunperin pelkäsin. Tein itselleni valtavan palveluksen. Harmi vaan, etten hommannut sivusuhdetta aiemmin.
Ap:lle paljon onnea, että olet löytynyt tuollaista iloa elämääsi!
N34
helvetin tulessa, sinä horo!