Miksi epävakaan pitää mennä käyttäytymisterapiaan?

kyse on väärin opituista reagoinneista ja kyvyttömyydestä ymmärtää tunteita ja tilannetta. Näitä ja muutakin opetellaan terapiassa ja VIELÄPÄ HYVIN MENESTYKSEKKÄIN TULOKSIN. Kerran parantunut häiriö ei yleensä ei enää toistu. Epävakaan persoonallisuushäiriö pystytään nykyisin hoitamaan!

työkkäriin ja sossunluukulle masentumaan ja kierre alkaa alusta.

Ensin vuosikaudet kituuttamista sossunrahoilla työttömänä päivästä toiseen taistelleen, masennusta, itsemurhayrityksiä ja psykoosin uusimista.

Jippii, paranin epävakaudesta, jouduin pois eläkkeeltä ja päädyin takaisin työkkäri-sossu-masennus-itsarikierteeseen.

Jep, kannattaa tosiaan "parantua" ja aloittaa koko prosessi alusta. Lopputulos on ihan sama, eläkkeelle päätyy vain vähän pidemmän kaavan kautta.

että ei kukaan ota pitkän aikaa työmarkkinoilta poissaolllutta henkilöä enää oikeisiin palkkatöihin. Siinä pitää sitten miettiä, että riittääkö miehen palkka elättämään kaksi ihmistä vai keksiikö muita ratkaisuja.

Epävakaa persoonallisuushäiriö tuottaa henkilölle itselleen ja omaisille ääretöntä kärsimystä. Jo häiriöstä paraneminen on saavutus sinällään! Ja kun nuori toipuu häiriöstään hän voi OPISKELLA itselleen ammatin, mennä töihin ja saada itselleen TULEVAISUUDEN. Täytyy ola tosi tyhmä jos ajattelee, että kannattaa ennemmin sairastaa ääretöntä kärsimystä tuottavaa sairautta tai tappaa itsensä siinä pelossa, että entä jos vaikka joutuu työttömäksi joskus. Miettikää pöljät mitä kirjoitatte.

mennä. Opiskelu tässä iässä on turhaa, töitä ei saa.

Ja epävakaus paranee itsestään kun ikää tulee, miksi tuhlata aikaansa terapiaan kun aika tekee tehtävänsä`

Mieluummin olen sairaslomalla mitä työttömänä.

että töihin on tulossa pilvin pimein ihmisiä, joilla on sekä koulutus ETTÄ työkokemusta - mitä sillä pelkällä koulutuksella tekee?



Eikä kyse ole siitä, etteikö paraneminen itsessään olisi yksilölle tärkeää, mutta yhteiskunta ei myöskään millään tavalla ole valmis ottamaan vastaan sairaudestaan paranemaan pyrkivää yksilöä. Tietysti yksittäistapauksia löytyy, joille asiat menevät hyvin, mutta suurimmalle osalle ei.



Vakavissa mielenterveyden häiriöissä kun ei ole kyse mistään parin kuukauden sairaslomajaksosta, vaan monen vuoden. Mihin töihin otetaan ihminen, jolla ei vaikka viiden vuoden ajalta ole cv:ssä mitään ja sitä seuraavien parin vuodenkin ajalta vain opinnot?

jos kerran ainoa ratkaisu kaikkeen on se, että et halua hoitoa ja/tai paskaks vaan?

terveeksi koiraksi muutu.