Lähivanhemmuus sellaiselle, joka ei osaa hoitaa lapsen perussairautta?

Eipä tuota tiedä, kummasta olisi paremmaksi lähiksi.

kehitysvammainen, niin oppii kyllä astmaa hoitamaan, onhan se toinenkin vanhempi oppinut. Joskus perheessä toinen vanhempi omii tietyn roolin, jolloin toinen jää syrjään, mutta ei se tarkoita sitä, ettei se toinen välittäisi tai osaisi.

mutta ehkäpä lähivanhemmuus annetaan sille, joka viel lapsen lääkäriin vasta kun päiväkodista käskevät.

Ja muutenkin asenne on se, että jos ei ole kuumetta ei lapsi voi sairas olla.

Ei sillä, että masentunut jaksaisi muuten lapselle mitään tarjota, mutta astman ainakin osaa hoitaa.

mutta ehkäpä lähivanhemmuus annetaan sille, joka viel lapsen lääkäriin vasta kun päiväkodista käskevät.

Ja muutenkin asenne on se, että jos ei ole kuumetta ei lapsi voi sairas olla.

Ei sillä, että masentunut jaksaisi muuten lapselle mitään tarjota, mutta astman ainakin osaa hoitaa.

ja haluan että sossut tekee kunnollisen kotiselvityksen siitä onko se ei-masentunut oikeasti kykenevä hoitamaan lasta.

jolla itsellään ei ole astmaa. Pitää antaa toiselle mahdollisuus oppia. Uusavuttomuus on usein sitä, että kun ei tarvitse opetella, kun joku toinen tekee kuitenkin mielestään paremmin, niin ei vaan tule opeteltua.



Varmasti kun masennuksesi saat paremmalle tolalle, olet taas harkinnassa lähivanhemmaksi, mutta kyllä lapsen etu on, että hoidat sairautesi kuntoon. Ja lapsi saa muutakin kuin astman hoitoa.

lapsen sairauden hoito jää liian rempalleen.

Ajattele nyt sitä lasta.. Kyllä kukatahansa oppii astman hoitamaan.

rempallaan. Viikko-viikko-systeemi on hyvä, varsinkin kun lähivanhempi ei voi olla lapsen sairauden takia töistä poissa ja hoidattaa lapsen vieraalla ja lähivanhemmalla on omia harrastuksia vaikka viikon jokaiselle päivälle jos se saa lapsenvahdin.

joten kuvaus miehestä ei taida olla ihan objektiinen. Siksi toiseksi kun miehellä on oikeasti vastuu lapsesta, asennekin muuttuu. Jos sinä olet suhtautunut mieheesi tuohon tyyliin liittonne aikanakin, ei mies ole päässyt muodostamaan mitään kunnon suhdetta lapseen. Astman voi tosiaan oppia hoitamaan, töistä saa vapaata, eikä varmasti lähivanhempi joka ilta harrasta, kun on oikeasti lapsesta vastuussa, eikä siinä ole äitiä sotkemassa välissä.



Joko nimittäin et kunnioita miehesi lastenhoitotaitoja riittävästi, tai olet tehnyt lapsia jostain käsittämättömästä syystä ihan täyden idiootin kanssa, mikä ei anna hyvää kuvaa arvostelukyvystäsi, eikä sinun sopivuudestasi lähivanhemmaksi.



Kyllä se mies pärjää ja oppii, ja lapsen etukin on, että oppii.

ja koko sen ajan harrastanut 3-4krt viikko, käynyt viikonlopputöissä ja jos lapsi on ollut sairaana, työntänyt minulle hoitoon. Isän harrastaessa minä olen hoitanut lasta ja tehnyt homman hänelle helpoksi.

Ja perushoidosta ei olisi selvinnyt jos en olisi ollut takapiruna.

Eikä astmaakaan oltaisi todettu vielä kuukausiin jos minä en olisi sitä huomannut ja vienyt lasta lääkäriin.

Ja av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä, sossujen kotiselvitys ja oikeus saa ratkaista kummalle lähivanhemmuus menee.