Olen ns toinen nainen, haluatko kysyä jotain?

sinä vai perhe? eli tahdotko miehen kokonaan,että voitte julistautua pariksi,ehkä yhteisiä lapsia?

Puhuimme näistä asioista jo ennenkuin välillämme tapahtui mitään.

Olemme n 6kk keskustelleet kaikista asioista, yritin neuvoa heidän liiton pelastamiseksi jne.



Eroa ovat miettineet välillä yhdessä ja välillä erikseen 3 vuoden ajan.

Koskaan en käske hänen valita joko minä tai perhe, katsotaan mitä tapahtuu.



Yhteisiä lapsia ei koskaan tule.

ap

niin haluatko naimisiin hänen kanssaan?

jaksaisitko katsoa eroa itkevää miestä sylissäsi? Itse rakastaisit täysillä, mutta mies olisi romuna pitkän suhteen päätyttyä...



nimim. tähän päättyi meidän suhde aikanaa, halusin ihmisen joka on valmis sitoutumaan uuteen suhteeseen

ristiriitainen tunne. Sillä jos tästä oikeasti suhde kehkeytyisi niin joskus voisin halutakkin jos molemmat tätä haluaa.



Toisaalta takaraivossa aina kytee voisiko meillekkin käydä niin kuin hänelle ja vaimolleen nyt kävi.



Tästäkin olmme puhuneet ja en usko, että näin meille kävisi.

Tuskin tekisimme samoja "virheitä" kuin he, mutta voisimme tehdä omamme.

Tosin meillä MOLEMMILLA olisi halua selvittää asiat yhdessä





ap

kunnes miehen vaikea aika eron takia on ohi ja elämä tasaantunut.



Olen 26 ja mies 31

ap

Pelottaako mahdollinen yhteinen tulevaisuus? Niin kauan kun olet toinen nainen, eikä tarvitse ajatella yhteistä tulevaisuutta, teillä on kaikki aika maailmassa. Mutta entä, jos mies päättää jättää perheensä

vastaeronneen huumaa ja mieletöntä huumaa, minkä suhteeseen valmis kokee. Tiesitkö sen?



Miehesi siis kokisi ihastusta ja erotuskaa, sen jälkeen tulisi arki. Se on hyvin epätasapainoinen alku.



Kestäisitkö?



t. minä joka en halunnut sitä, enkä kadu

pelkäänkö, kyllä hieman.

Miten tähän päädyttiin on puhdas keskustelu, toisen kanssa ajatusten jakaminen, mukava yhdessäolo ja tunne, että toinen ymmärtää.

Hänelle olen pystynyt kertomaan sellaisia asioita joista en ole kenellekkään puhunut.



Meidän piti olla vain ystäviä, mutta viimeaikoina se jotenkin muuttui ensin halailuksi ja lopulta päädyimme sänkyyn.



Emme pelkää kiinnijäämistä periaatteessa. Sitä emme kuitenkaan halua, sillä se satuttaisi kaikkia liikaa.



Mikäli he eroavat, emme todellakaan ole yhteen päätymässä nopeasti.

Etenisimme pikkuhiljaa rauhassa.



ap

Siis vapaan miehen? Ehdottaisin, että kävisit ainakin treffeillä muutamaan kertaan. Ja puhuisit siitä rehellisesti myös varatulle miehelle, jonka kanssa sinulla tällä hetkellä on suhde.



Antaisit tavallaan mahdollisuuden omalle elämälle.

sen jota muistellaan huonoina hetkinä ja joka kantaa rotkojen yli. Huh.

toisen miehen kanssa ja tämä varattu tietää asiasta.



Elän tai ainakin yritän tässä samalla omaa elämää.



Olisin valmis kyllä unohtamaan alkuhuuman, sillä se ei aina todellakaan kanna huonoina aikoina

ap

Jos on, oletko miettinyt tilannetta heidän kannaltaan?



Uskotko, että sinun olemassaolosi vaikuttaa miehen päätökseen erota tai olla eroamatta?

AP, sun silmät on vain alkaneet avautumaan että asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin miten yksiavioisuus ne selittää. Tosiasiassa ihminen kykenee rakastamaan monia ihmisiä samaan aikaan ja tämä halu tukahdutetaan yhteiskunnallisella ja sosiaalisella tasolla. Toisen ihmisen rakastaminen on vain harvoin moraalisesti kyseenalaista. Se halveksunta mitä tunsit ennen oli yksinkertaisesti sosiaalisesti hyväksyttyä käytöstä. Kaikkihan nyt tykkäävät haukkua "huoria". Siihen on syitä miksi huorintekijöitä kartettiin alun alkaenkin mutta se asenne pinttyi vähän turhankin syvälle yhteiskuntaan ja ihmisiin. Kukaan ei noin vaan estä itseään rakastumasta. Tunteistaan ei ole kukaan vastuussa, vain teoistaan. Mutta koetuille tunteille on aina järkevä syy. Sitten kun miehen vaimo saa tietää teidän suhteesta, tulee hänellä olemaan henkistä kärsimystä, jonka sinun ja sen miehen teko, yhdessä ankaran yksiavioisuuden kulttuurin kanssa, hänelle aiheuttaa. Olet vain osasyyllinen mahdolliseen tulevaan aiheutettuun kärsimykseen.



Minulla ei ole mitään kysyttävää, vaan näen tilanteen erittäin selkeästi. Itse asiassa, kysy sinä minulta jotain jos jokin askarruttaa.

eikä kysyttävää todellakaan ole, vaikka olisit 3. tai 4. nainen.

Eikö sinua häiritse ajatus, että todella moni kääntää sinulle selkänsä, kun myöhemmin selviää, mitä olet tehnyt?

suhteenne ehkä vuosia jatkuvaa pompottelua ja piinaamista ja mustasukkaisuuden aiheuttamistakin mahdollisen ex:n taholta? Onko sinulla mahdollisuutta helpompaan ja onnelliseen seestieseen elämään? Vai onko tämä mies nyt kaiken tämän väärti? Olet niin nuori, että voit löytää ihan oikeasti vielä sitoutumattoman, lapsettoman miehen. Miltä tuntuisi aloittaa onnellinen elämä puhtaalat pöydältä.

Tosiasiassa ihminen kykenee rakastamaan monia ihmisiä samaan aikaan ja tämä halu tukahdutetaan yhteiskunnallisella ja sosiaalisella tasolla. Toisen ihmisen rakastaminen on vain harvoin moraalisesti kyseenalaista.

Kyllä, ihminen kykenee rakastamaan useita ihmisiä yhtä aikaa ja rakkaus on hieno juttu. Olen sanonut miehelleni, että saa vaihtaa mut parempaan, jos sellaisen löytää, mutta _meidän_ suhteessamme, _meidän_ sopimuksessamme ei ole lupaa pettää lupauksiaan tai lupaa pettää puolisoa. Olemme sitoutuneet toisiimme, ja olisi suotavaa, että tätä tahtoa muutkin kunnioittaisivat.

Tuntuu olevan kovasti muotia hehkuttaa, kuinka "kaikki" pettävät ja kuinka pinnallista tai lyhytjänteistä elämä nykyään on.

ja lapset ovatkin suurin syy miksi ovat jatkaneet viime vuodet yhdessä.



Nyt on lapset jo isompia ja ainahan se ero sattuu.

En ole kuvioihin hyppäämässä aikoihin mahdollisen eron jälkeen.



vahingossa päädyttiin kun ystävyys muuttui pikkuhiljaa ihastumiseksi ja tajusimme sen liian myöhään.

ap

tosiaan halua omia lapsia? Onko kukaan mies niiiiin ihana, että korvaisi lasten saannin?