Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi "nukuttaminen" on niin kauheaa?
15.02.2012 |
Miksi niin monet kärsivät siitä, ettei lapsi menen nukkumaan "itsekseen"? Ja mitä se edes tarkoittaa - sitäkö, että kun lapsi huomaa olevansa väsynyt, niin sanoo hyvät yöt, taapertaa itse sänkyyn ja jää sinne? Musta toi olis aika outoa.
Mä "nukutan" lapseni joka ainoa päivä kaksi kertaa - enkä edes ilmeisesti tajua sen olevan rankkaa, vaikka siihen meneekin aina puolesta tunnista tuntiin. Toisaalta se on myös sitä minun ja lapsen välistä rauhallista aikaa, jota haluankin lapselleni tarjota.
Sanon lapselle, että nyt kello on niin paljon että on nukkumaanmenoaika, ja että käydäänpäs pesemässä hampaat ja sen jälkeen sanotaan isille hyvät yöt. Sitten me teemme tämän kaiken ja mennään yhdessä pojan huoneeseen, jossa hän käy pitkäkseen ja minä peitelen hänet. Usein pojalla on siinä vielä paljon asioita kerrottavana, esim. toistelee päivän aikana oppimiaan asioita tai sanoja, kyselee sukulaisista, naapureista tai kavereista jotakin tai pyytää äitiä laulamaan jotain. Sitten luemme iltarukouksen ja minä alan hyräilemään jotain rauhoittavaa, ja kun lapsi rentoutuu, lopetan hyräilyn ja annan pojan nukahtaa esim. pitämällä vielä kädestä kiinni.
Minusta tämä on lapselle ihana tapa nukahtaa, enkä ymmärrä mitä pahaa tuossa nyt on?? Okei, meni multa siihen taas niin ja niin paljon aikaa, mut mitä sitten? Menee multa ruoan tekemiseenkin tietty aika jne, ja oikeesti noi nukkumaanmenot on musta ihan kivojakin hetkiä, kun poika vielä höpöttelee juttujaan aiheesta kolmanteen.
Mutta taas eilen sain anopilta kuulla, kuinka tuon ikäisen lapsen (2,5v.) voisi jo opettaa nukahtamaan yksinään! Huoh. Olenko mä tyhmä tai jotain kun en ymmärrä miksi?
Kommentit (35)
Mutta en näe myöskään siinä mitään väärää jos lapsi oppii nukahtamaan itse.
Näin meillä on vauvan kanssa. Ei tietenkään huudateta jos sattuu olemaan huonompi ilta, mutta yleensä tehdään vauvan kans iltahommat, viedään sänkyyn, peitellään, annetaan suukko otsalle ja toivotetaan hyvät yöt. Lapsi nukahtaa noin 10 minutissa jokellellen.
Eilen oli vaikeampi nukahtaa ja silloin odotellaan sängyn vierellä, että lapsi rauhoittuu/nukahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt vaan on älytöntä. Jos lapsesi menee kouluiässä kaverilleen yökylään niin menetkö sinnekin nukuttamaan?
Olen myös huomannut, että monilla nuo nukutustilanteet ovat oikeita aikuisen pompottelutuokioita. Lapsi pompottaa ja aikuinen seisoo vaikka päällään kun lapsi niin haluaa.
noin paljon aikaa lapselle, mutta jos teille tulee toinen, voi elämä olla hankalaa. Tämä lapsi on tottunut siihen, että joka ilta on tuollainen pitkä yhdessäolosessio. Jos teille tulee vauva, ei siihen ole enää mahdollisuutta ilman erityisjärjestelyjä.
Mutta ihan hienoa, että sinusta nukahtaminen on asia, johon tarvitaan kaksi. Aika moni lapsi kertoo ne jutut kavereista jne. jo ennen kuin hampaat on pesty. Ja jos äiti on illan poissa, pääsee lapsi nukkumaan ennen keskiyötä, jos isäkin kelpaa nukuttajaksi.
Minulla lähes samanikäinen lapsi kuin ap:lla ja häntä nukutetaan edelleen. Kaikenlisäksi hän nukkuu vielä meidän huoneessa "sivuvaunussa" omassa sängyssään.
Minulla ei ole niin kiire, ettenkö ehtisi puolta tuntia lepäillä lapsen vieressä ja höpötellä hänen kanssaan ja samalla silitellä hiuksia.
Anna anopin neuvojen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sinä itse tiedät mikä on TEIDÄN perheelle sopiva ratkaisu. :)
tekemistä ole. Mutta lapsesi ei todella tule tota menoa ikinä oppimaan itsekseen nukahtamista. Sekään ei ole hyvä juttu.
Ja kuten edellä jo mainittiin, niin toimii yhden lapsen, vaan ei enää useamman kanssa.
Olettaen, että vielä joskus menet töihin, niin illat jäävät helposti lyhkäsiksi ja jos siihen kaiken päälle rupeat vielä nukuttelemaan tunnin verran, niin onneksi olkoon vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt vaan on älytöntä. Jos lapsesi menee kouluiässä kaverilleen yökylään niin menetkö sinnekin nukuttamaan?
Olen myös huomannut, että monilla nuo nukutustilanteet ovat oikeita aikuisen pompottelutuokioita. Lapsi pompottaa ja aikuinen seisoo vaikka päällään kun lapsi niin haluaa.
En usko että enää muutaman vuoden jälkeen lapsi edes itse haluaa että olla jäkitän siinä vieressä, vaan osaa itse mennä sitten nukkumaan, kun kokee ovansa tarpeeksi iso. En tiedä, kun tämä on esikoinen eikä muista lapsista ole kokemusta. Mutta ei tuo poika minua mielestäni pompota; ei me esimerkiski siitä sängystä mihinkään lähdetä kun sinne kerran on menty. Joskus poika on yrittänyt, on muka ollut nälkä tai haluaisi vielä leikkiä, mutta olen vain rauhallisesti todennut että nyt on nukkuma-aika, aamupalaa saa sitten aamulla ja leikit odottavat aamuun jne.
Ja kyllä nuo isovanhemmatkin (minun vanhemmat) ovat pojan unille saaneet, ei siihen siis välttämättä minua tarvita. Ja ihan samalla tavalla hekin tällöin toimivat, ja varmaan ovat aikoinaan toimineet minunkin kanssani.
Meillä on kolme lasta ja vaativat työt, mä olen kai jonkinlainen uraäitikin. No joo, mutta se nukuttaminen ja sylikkäin halailu on mun mielestä päivän ihan paras hetki. Vuoroiltaisin nukutetaan lapset. Meillä ainakin tuntuu toimivan.
Tässäkin asiassa vallalla on se mahdollisimman nuorena vaan pitää itsenäistää ihan joka juttuun.
Mitä teillä on sitten kiire tekemään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo sopii teille, niin hyvä niin. Meillä höpötellään hereillä ollessa ja sänkyyn mennään nukkuma-aikaan nukkumaan, ei oleilemaan. Minusta on hyvä, että lapsi selkeästi tajuaa, koska pitää käydä nukkumaan, nukahtaa siis ilman äitiäkin, kun äiti ei välttämättä aina ole paikalla.
Mutta sitä en tajua, miksi muiden tapoja pitäisi arvostella, jos toisella ei ongelmaa ole.
haluaisin tollasen tilanteen myös meille, ja nykyään lapsi nukahtaakin jo helpommin (1,5v.)
En oikeen tajua miks ap puolustelee noin paljon omia tapoja, kyllä minä ainakin nauttisin jos lapsi oppis nukahtamaan kokonaan yksin. Ja se onkin päämäärä mutta toki nukutan jos tarvii sinne asti kun pitää
Mieheni siskon perheessä on juuri näin! Saivat toisen lapsen joku aika sitten ja aina kun isä on iltavuorossa soittaa käly jonkun sinne nukutusavuksi! Ja useimmiten se joku olen minä... Aluksi suostuin, kun ajattelin, että on vain alkukankeutta uuden vauvan kanssa, mutta kun sitä on jatkunut nyt kuukausia.
noin paljon aikaa lapselle, mutta jos teille tulee toinen, voi elämä olla hankalaa. Tämä lapsi on tottunut siihen, että joka ilta on tuollainen pitkä yhdessäolosessio. Jos teille tulee vauva, ei siihen ole enää mahdollisuutta ilman erityisjärjestelyjä.
Mutta ihan hienoa, että sinusta nukahtaminen on asia, johon tarvitaan kaksi. Aika moni lapsi kertoo ne jutut kavereista jne. jo ennen kuin hampaat on pesty. Ja jos äiti on illan poissa, pääsee lapsi nukkumaan ennen keskiyötä, jos isäkin kelpaa nukuttajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikin keinoin, jos isä tai äiti istuu vierellä, ja ainakin näissä tapauksissa nukuttaminen viivästyttää lapsen nukahtamista niin paljon, että siitä on jo haittaa. Kaikki lapset ei saa esim. aamuisin nukkua niin pitkään kuin tahtovat, vaan on pakko herätä aikaisin aamulla, ja silloin olisi suotavaa, ettei nukahtamiseen menisi montaa tuntia.
Samoin jos on monta lasta, niin ei varmaan ihan jokaisen vieressä voi istua, vanhempia kun yleensä on max kaksi kpl.
Mutta jos teillä ei ole näin ja sekä sinä että lapsi pidätte siitä, että istut vieressä kunnes lapsi nukahtaa, niin siitä vaan, eihän siitä haittaa ole. Varmasti jossain vaiheessa lapsen on opittava nukahtamaan yksin, mutta eihän sillä mikään kiire ole.
onnistu useamman lapsen kanssa? Ehkäpä se on sitten vanhemmasta kiinni onnistuuko vai ei.
Ja jos tietää, että toinen on tulossa niin voihan sitä sitten opettaa nukahtamaan yksin.
Päiväkodin pientenryhmässä on aika monta nukutettavaa lasta, on hyvin onnistunut nukuttamiset.
Ja nyt kun olen perhepäivähoitajana niin edelleen useamman lapsen nukuttaminen onnistuu ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnistu useamman lapsen kanssa? Ehkäpä se on sitten vanhemmasta kiinni onnistuuko vai ei.
Ja jos tietää, että toinen on tulossa niin voihan sitä sitten opettaa nukahtamaan yksin.Päiväkodin pientenryhmässä on aika monta nukutettavaa lasta, on hyvin onnistunut nukuttamiset.
Ja nyt kun olen perhepäivähoitajana niin edelleen useamman lapsen nukuttaminen onnistuu ihan hyvin.
Se kolmen lapsen äiti, joka onnistuu nukuttamaan lapsensa yhtä aikaa
noin paljon aikaa lapselle, mutta jos teille tulee toinen, voi elämä olla hankalaa. Tämä lapsi on tottunut siihen, että joka ilta on tuollainen pitkä yhdessäolosessio. Jos teille tulee vauva, ei siihen ole enää mahdollisuutta ilman erityisjärjestelyjä.
Mutta ihan hienoa, että sinusta nukahtaminen on asia, johon tarvitaan kaksi. Aika moni lapsi kertoo ne jutut kavereista jne. jo ennen kuin hampaat on pesty.
Mutta nämä ajat ovat kuitenkin lyhentyneet koko ajan; joskus aiemmin nukuttamisessa kului jopa kaksi tuntia, kun poika lähti aina sängystä pois ja keksi kaikkea mahdollista. Mutta kun olen vain ollut johdonmukainen, niin lapsi on itsekin tieodtsnut tietyn järjestyksen millä edetään, eikä siitä paljon poiketa, ja täten nukahtaa nykyään jo tosi helposti sitten kun on sänkyyn höpöttelyjen jälkeen rentoutunut. Tottakai jos uusi vauva tulisi, niin miestä tarvittaisiin enemmän apuun - joko tämän pojan "nukuttamiseen" tai vauvan, mutta en mä oikeen siinäkään tajua miksi se olisi niin kauheaa. Oikeastaan tuntuisi mukavalta, että pojalla ja minulla olisi edes se iltahetki sitten sitä kahdenkeskista aikaa, kun muulloin vauva on aina mukana kuviossa.
Eikä kyse ole siitä että minusta nukahtamiseen tarvittaisiin kaksi, vaan että minusta lapsi on vielä niin kivassa iässä että on kivakin jakaa vpäivän viimeisetkin hetket hänen kanssaan. Noh, olen vaan vissiin vähän outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lukenut paljon siitä ettei lapselle saa laulaa sängyssä.
Ette tiedä miten ihanaa se oli kun kolmatta lasta odottaessa, vahingossa lauloin lapsille ja he jäivät kuuntelemaan ja nukahtaminen oli aivan ihanaa!
Iso harmi oli se että tajusin lapsien olevan 3- ja 4- vuotiaita ja heidän vauva-ajat meni tylsästi, ilman että olisin itse nauttinut nukuttamisesta. Se oli menetys mutta onneksi ehdin hiukan paikata!
Kannattaa joskus poiketa suosituksista ja elää niikuin itsestä tuntuu hyvältä. Siitä voi löytää timantin. ;)
Me yritettiin unikoulua mutta lapsi alkoi jo hermostua ja huutaa, kun tajusi, että pitää mennä nukkumaan. Huuto alkoi kun siirryttiin illalla yläkertaan.
Päiväunille nukutan noin 10 minuuttia ja mutta iltaisin menee puoli tuntia. Mielelläni antaisin nukahtaa itse mutta se ei toimi ilman hirveää huutoa.
Meillä on kolme lasta, ja kaikkia on nukutettu pieninä! Isommat olivat 5-6-vuotiaita, kun nukuttaminen lopetettiin. Pienin on nyt 2 v. ja hänet nukutetaan. No problem.
Käytännössä nukuttaminen on meillä ollut lähellä istumista tai makaamista, peittelyä ja silittelyä. Minusta sellainen hetki on tärkeä. Silloin rauhoitutaan, ollaan hetki lähekkäin. Ja toisin kuin joku tuossa väitti, aivan hyvin tämä onnistui silloinkin, kun toiseksi vanhin oli vauva. Silloin jompi kumpi meistä vanhemmista hoiti vauvaa ja toinen nukutti esikoisen - tai jos olin yksin kotona, niin imetin vauvaa esikoisen sängyn vierellä hänen nukahtaessaan. Eipä tuo mikään mahdoton yhtälö ollut.
Ja aikuiset ihmiset osaavat kyllä huolehtia siitäkin, ettei nukutushetki ole mikään vanhempien pompottelutuokio. Silloin ruvetaan nukkumaan, ei kikatella, kukuta tai rampata vessassa.
Nyt isommat lapsemme ovat jo koululaisia ja vieläkään heidän ei tarvitse häipyä iltaisin omiin huoneisiinsa yksin. Heidät käydään peittelemässä ja suukottelemassa, sanotaan hyvät yöt ja sitten lapset jäävät itsekseen nukkumaan. Huoneiden ovet pidetään auki lasten toivomuksesta.
meillä on nukutettu juuri niin kuin ap kertoi ja nyt 3.5 vuotiaana lapsi on luontevasti alkanut jäädä itse sänkyyn nukahtamaan ilman mitään ongelmia.
Mutta minusta nukuttaminen oli ihan hirveää, olen riemuissani kun se loppui :D (jutteleminen ja satujen kertominen oli kivaa, mutta se hiljaa nukahtamisen odottaminen kesti usein 45-60 minuuttia ja oli tosi hajottavaa). Mulla ei vaan ollut sydäntä itkettää lasta ja jättää yksin sänkyyn onnettomana (meillä se nukuttamatta jättäminen olisi tarkoittanut tuota, noilla joiden lapsi on aina nukahtanut yksin ei varmaankaan mene noin).
Kyllä me vieläkin ollaan jonkun aikaa siellä vieressä ja sitten jätetään ovi raolleen ja nukahtaa yksin. Mikä helpotus!
nyt vaan on älytöntä. Jos lapsesi menee kouluiässä kaverilleen yökylään niin menetkö sinnekin nukuttamaan?
Olen myös huomannut, että monilla nuo nukutustilanteet ovat oikeita aikuisen pompottelutuokioita. Lapsi pompottaa ja aikuinen seisoo vaikka päällään kun lapsi niin haluaa.
En usko että enää muutaman vuoden jälkeen lapsi edes itse haluaa että olla jäkitän siinä vieressä, vaan osaa itse mennä sitten nukkumaan, kun kokee ovansa tarpeeksi iso. En tiedä, kun tämä on esikoinen eikä muista lapsista ole kokemusta. Mutta ei tuo poika minua mielestäni pompota; ei me esimerkiski siitä sängystä mihinkään lähdetä kun sinne kerran on menty. Joskus poika on yrittänyt, on muka ollut nälkä tai haluaisi vielä leikkiä, mutta olen vain rauhallisesti todennut että nyt on nukkuma-aika, aamupalaa saa sitten aamulla ja leikit odottavat aamuun jne.
Ja kyllä nuo isovanhemmatkin (minun vanhemmat) ovat pojan unille saaneet, ei siihen siis välttämättä minua tarvita. Ja ihan samalla tavalla hekin tällöin toimivat, ja varmaan ovat aikoinaan toimineet minunkin kanssani.
nukahtamisvaikeudet on niin yleisiä. No on kai, kun siitä nukkumaanmenosta tehdään niin suuri numero!
Olkaa hyvät ihmiset niiden lastenne kanssa nyt, kun ne vielä kelpuuttaa teidän viereen ja nukuttamaan!
Kyllä koittaa sekin aika, kun äiti ei saa tulla edes huoneeseen!
Ja jos nyt ette anna lapsillenne aikaa ja kuuntele heidän juttujaan, niin murkkuiässä on ihan turha ihmetellä, kun lapsi ei kerro teille mitään!
Alue: Aihe vapaa
tuo sopii teille, niin hyvä niin. Meillä höpötellään hereillä ollessa ja sänkyyn mennään nukkuma-aikaan nukkumaan, ei oleilemaan. Minusta on hyvä, että lapsi selkeästi tajuaa, koska pitää käydä nukkumaan, nukahtaa siis ilman äitiäkin, kun äiti ei välttämättä aina ole paikalla.
Mutta sitä en tajua, miksi muiden tapoja pitäisi arvostella, jos toisella ei ongelmaa ole.