Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ahdistaa rahapula

Vierailija
14.02.2012 |

Kaikki on niin kallista, pelkästään tankkaaminen maksaa 70 € / kerta. Tuntuu että kuristun...

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kahteen vuoteen en ostanut mitään itselleni, kaikki ruokaostokset alesta/punaisilta lapuilta, tein itse leivät ja pullat, ruoka-aineet mahdollisimman halvat,kaikki ruoka tehtiin itse, syötiin esim keittoja (vihanneskeittoja, jauhelihakeittoa, hernekeittoa), laatikoita, kastikeruokia ja perunaa, kaikkea halpaa ja riittoisaa ruokaa. Leikkeleitä, jugurtteja, hedelmiä jne mitään "ylimääräistä" ei ostettu vuoteen jne. Pelkkää ruokaa, kuten makkaraa ja perunaa, halpaa lihaa ja perunaa, puurohiutaleita. Ostokset joko Lidlistä tai tarjoustuotteina S-marketista.

Autolla ajamista rajoitettiin, ei ajettu yhtään "turhaa" metriä, eli miettimättä onko pakko ajaa autolla.

Kaikki kilpailutettiin, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset jne ja otettiin meille se halvin. Rajoitin jopa puhelimen käytön minimiin (+ halpa liittymä).

Mitään ei ostettu kuin pakollinen, vaatteet lapselle kirpputoreilta, yhtään turhaa vaatetta ei ostettu esim. juhlavaatteita lapselle, ei edes sieltä kirpputorilta jne. Miehelle ja minulle ei ostettu kahteen vuoteen vaattetta tai kenkää, tai siis mitään.

Maksavat harrastukset lopetettiin, kävimme kirjastossa lainaamassa kirjoja ja videoita, kävelimme ja ulkoilimme yhdessä perheen kanssa paljon. Ei tehty mitään maksullista.


Tämä oli rohkaiseva viesti. Itseäkin rahapula ahdistaa. Olen kotihoidontuella ja vielä olisi tarkoitus olla muutama vuosi kotona, kunnes nuorin lapsi täyttää 2. Haluaisin olla siihen kunnes nuorin on kolme, mutta alkaa jo nyt ahdistaa tämä jatkuva köyhäily. Mieheni on hyvätuloinen, ja rahat yhteisiä mutta silti jatkuvasti pitää tinkiä jostain. Emme ole halunneet ottaa lyhennysvapaita kuukausia asuntolainasta joten siihen menee iso osa tuloista ja sitten ihan vain elämiseen. Lehtiä ei tilata, ostetaan hyvin harkitusti vaatteita, ulkona syödään harvoin, ei olla reissattu kun sukulaisten luona moneen vuoteen... Silti alkaa säästöt olla lopussa. Ahdistaa kun jokaista ylimääräistä ostosta pitää miettiä, ei raaskisi lähteä kavereita tapaamaan kovin usein kaupunkiin (bussilippuun 8 e), ei raaskisi mennä kahvilaan kahville, ei rasski mennä jumppaan, ei raaski ostaa mitään hetäteostosta (naistenlehteä, astioita, kevätkoristetta oveen...) Ei puhettakaan millekään me and i kutsuille osallistumisesta tms. Antakaa lisää vinkkejä edullisista ja ilmaisista harrastuksista ja muutenkin tsempatkaa jaksamaan!

Tiedän että monet pitää hoitovapaalla lyhennysvapaita lainasta ja matkustelee ulkomailla ja shoppailee lastenvaatteita huvikseen jne, mutta itsestä tuo tuntuisi velaksi elämiseltä.

Vierailija
2/8 |
07.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

huomasin taas tuskailevani,että voi pil.. kun on mennyt tässä lyhyen ajan sisällä 900e :o



siis toki siinä on yks sähkölasku,lapsen kengät ja plaa plaa plaa...



mutta 900euroakin menee että hujahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei ole edes autoa. Halvinta mahdollista ruokaa syödään päivästä toiseen ja kaikki rahat menee vuokraan ja pakollisiin laskuihin. Ei koskaan mitään kivaa, jokainen päivä yhtä ja samaa. Mutta haaveilen että kyllä tämä joskus vielä tästä muuttuu.

Vierailija
4/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sitä koskaan tiedä, jos vaikka tärppäis.

Vierailija
5/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ainakaan huonommin voi enää mennä.

Vierailija
6/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että paras mahdollisuus selvitä rahapulasta on toivoa, että voittaisi lotossa.



Tai siis että todennäköisyys saada parempipalkkainen työpaikka on pienempi kuin voittaa lotossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että paras mahdollisuus selvitä rahapulasta on toivoa, että voittaisi lotossa.

Tai siis että todennäköisyys saada parempipalkkainen työpaikka on pienempi kuin voittaa lotossa.

näin heikommat on lannistettu. Sen tähden, vaikka itse olenkin kultalusikka peffassa syntynyt, olen aina heikomman puolella, enkä todellakaan mukana missään helvatan toivo talkoissa, joissa jokainen saa "ansionsa mukaan".

Vierailija
8/8 |
14.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kahteen vuoteen en ostanut mitään itselleni, kaikki ruokaostokset alesta/punaisilta lapuilta, tein itse leivät ja pullat, ruoka-aineet mahdollisimman halvat,kaikki ruoka tehtiin itse, syötiin esim keittoja (vihanneskeittoja, jauhelihakeittoa, hernekeittoa), laatikoita, kastikeruokia ja perunaa, kaikkea halpaa ja riittoisaa ruokaa. Leikkeleitä, jugurtteja, hedelmiä jne mitään "ylimääräistä" ei ostettu vuoteen jne. Pelkkää ruokaa, kuten makkaraa ja perunaa, halpaa lihaa ja perunaa, puurohiutaleita. Ostokset joko Lidlistä tai tarjoustuotteina S-marketista.



Autolla ajamista rajoitettiin, ei ajettu yhtään "turhaa" metriä, eli miettimättä onko pakko ajaa autolla.



Kaikki kilpailutettiin, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset jne ja otettiin meille se halvin. Rajoitin jopa puhelimen käytön minimiin (+ halpa liittymä).



Mitään ei ostettu kuin pakollinen, vaatteet lapselle kirpputoreilta, yhtään turhaa vaatetta ei ostettu esim. juhlavaatteita lapselle, ei edes sieltä kirpputorilta jne. Miehelle ja minulle ei ostettu kahteen vuoteen vaattetta tai kenkää, tai siis mitään.



Maksavat harrastukset lopetettiin, kävimme kirjastossa lainaamassa kirjoja ja videoita, kävelimme ja ulkoilimme yhdessä perheen kanssa paljon. Ei tehty mitään maksullista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi yksi