Joululahjat kirpparilta

lapsi voi arvostaa vanhaa ja tykätä siitä, jos lapselle ei ole opetettu että kaiken pitää olla uutta, hienoa ja kallista.

Lapsella saattaa olla vaikka mitä hienoja uusia leluja, mutta silti se paras lelu onkin jokin kälyinen oudon mallinen kivi joka löytyi rannalta.

Rikkinäisiä, nuhruisia tai muuten kehnoa tavaraa en kirpparilta osta, vaan vain hyvälaatuista, kestävää ja siistiä. Annan niitä myös lahjaksi, onneksi meidän suvussa kaikki ymmärtävät myös kirpparilahjat, saan niitä itsekin.

Aikuisille toki voi ostaa jotain keräilyjuttuja mitä ei muualta saa mutta on aivan eri asia ostaa lapselle kirpparilta leluja tosiaan lahjaksi ja siis toisen lapselle.

Pieni lapsihan nyt ei ymmärrä sitä 50-vanhaa käsintehdyn esineen hienoutta.

Joskus kirpparilta löytyy sellaista kivaa, mitä muuten ei saisi tai mihin ei olisi varaa, kuten valtava määrä Legoja. Muille kuin omille lapsille en kehtaa antaa sellaisia kuin kaupasta ostetun lahjan lisäksi.

Meidän 3 lasta saavat tänä jouluna melkein pelkästään kirpparitavaroita joululahjaksi. Samoin joulukalenterien sisällöt on kirpparilta (pojalle 24 pokemon-hahmoa ja tytölle prinsessa-tavaraa). Kummitytölle ei kirpparitavaraa lahjaksi anna, ellen sattumalta löydä jotakin erityistä ja uniikkia :)

Joskus kirpparilta löytyy sellaista kivaa, mitä muuten ei saisi tai mihin ei olisi varaa, kuten valtava määrä Legoja. Muille kuin omille lapsille en kehtaa antaa sellaisia kuin kaupasta ostetun lahjan lisäksi.

Nytkin lahjoiksi on löytynyt täysin uudenveroisia, tuskin kertaakaan luettuja lastenkirjoja sekä laadukkaita ja ihan uuden näköisiä penmoja. Schleichin eläimiä olen myös hankkinut sekä sellaisia legoja, mitä kaupoista ei enää saa ja jotka ovat mielestäni hienoja.



Ainakin tähän mennessä kaikki tutut ovat pitäneet näistä lahjoista. Näin lahjat ovat usein myös paljon laadukkaampia ja hienompia, mitä minulla olisi muuten varaa osataa, esim. nyt voin ostaa ovh 50 kirjat vitosella ja legoissakin parinkympin legojen sijaan voin ostaa ovh 50-70 euron settejä.

Minusta tässä hyötyvät kaikki ja tulee hyvä mieli, ettei tarvitse ostaa uutta ja kuluttaa siten ylimääräisiä luonnonvaroja.

Rikkinäisiä, nuhruisia tai muuten kehnoa tavaraa en kirpparilta osta, vaan vain hyvälaatuista, kestävää ja siistiä. Annan niitä myös lahjaksi, onneksi meidän suvussa kaikki ymmärtävät myös kirpparilahjat, saan niitä itsekin.

Mistä tiedät että ne sukulaiset arvostavat niitä sinun kirpparilahjojasi. Harvoimpa kukaan kehtaa sitä sanoa.

taas kelpaa varsin hyvin kirpparilahjatkin, kyllä niiltä kirppiksiltä löytyy paljon hyviäkin lahjoja eikä vain rupuisia

ja unohda koko lahjat.

Jotkut kehtaa.. En ikinä kehtaisi itse ostaa kirpparilta LAHJOJA:D ei mitään kunnioitusta toista kohtaan. hyi

ei tulis mieleenikään. Mutta joskus vien sukulaislapsille kirpparilöytöjä muuten vaan tuliaisiksi.

Kun lapseni oli jotain neljän, ostin paljonkin joujulahjoja hänelle kirpparilta. Olin oikein tyytyväinen itseeni ja suunnittelin, että kun olen näin tiedostava, laajennan ensi jouluna muuhunkin lahjottavien piiriin.



Parku vaan oli aattoiltana melkoinen, kun päällepäin ehjän oloinen toiminta-lelu hajosikin käsiin... Lapsi nyt jo murroikäinen, mutta jaksaa vinoilla kirppis-lahjoista :-)



No olen sen jälkeenkin jotain kierrätettyä antanut,lähinnä antiikkia tai melkein antiikkia, jotain, mitä tiedän että saaja vaikkapa kerää ja ostaa itsekin käytettynä. Ja loppuunmyytyjä kirjoja haalin keräilijäystäville. Mutta nämä siis harvinaisuuden, en hinnan takia! Lahjat on väärä paikka säästää.

leluja ja kirjoja ja videoita lahjaksikin, mut toisten lapsille en tod. kehtais.

parhaista saamistani lahjoista on olleet kirpparilta, esim. 50-luvun gobeliini. Lapseni saanee tänä jouluna käytetyn puisen sienijakkaran ja ehkä jotain muutakin käytettyä.

Mutta joskus vien sukulaislapsille kirpparilöytöjä muuten vaan tuliaisiksi.

No mitäs ne tuliaiset on ellei lahjoja? Vai peritkö maksun niistä?

Aikuisille toki voi ostaa jotain keräilyjuttuja mitä ei muualta saa mutta on aivan eri asia ostaa lapselle kirpparilta leluja tosiaan lahjaksi ja siis toisen lapselle.

Pieni lapsihan nyt ei ymmärrä sitä 50-vanhaa käsintehdyn esineen hienoutta.

Mutta joskus vien sukulaislapsille kirpparilöytöjä muuten vaan tuliaisiksi.

No mitäs ne tuliaiset on ellei lahjoja? Vai peritkö maksun niistä?

Minä taas ymmärsin täysin mitä tarkoitti, en vertaisi niitä lahjoihin mitkä laitetaan pakettiin ja annetaan merkkipäivänä tai jouluna.

Olen omille lapsille ostanutkin ja muutama kaverini on myös ostanut meidän lapsille kirppiskamaa synttärilahjaksi. Kunhan katsoo, että tavara on hyväkuntoista, mitään dvd:tä en kirppikseltä toiselle ostaisi ainakaan tarkistamatta ensin itse kotona, toimiiko se hyvin.

Jos miettii lahjaksi jotain likaista ja vanunutta nallea tai nukkea niin suosittelen jättämään sen sinne kirpparille vaan. Keräilyesineet ja muut löydöt on eri asia.