Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koeaika töissä ja voin sanoa, että vituttaa.
12.12.2011 |
Tulin huijatuksi uuteen työhön.
Olen opiskellut sote-alan johtamista ja kehittämistä ja hain yksikön johtajan työtä. Sain paikan. Nyt olen ollut työssä reilun kk:n ja pääsääntöisesti olenkin lähihoitajan töissä. Minulla ei ole juuri mitään vastuuta. En edes saa työvuoroja suunnitella. Haastattelussa annettiin ymmärtää muuta. Kysyin ennen työn vastaanottamista myös uudemman kerran vastuunjaosta sähköpostitse toimenkuvasta ja esimieheni totesi minun vain kirjoittavan asiatonta tekstiä.
Olen miettinyt lopareiden ottamista, sillä luulen, että koulutus menee aivan hukkaan etenkin kun olin jo irtisanomassani työssä ennen tätä duunia paljon vastuullisemmassa työssä. Tekisi mieli mennä pihalle huutamaan, että MUA ON KUSETETTU!
Voi itku. Olisi pitänyt luottaa vaistoonsa.
Kommentit (8)
Kyllä silloin voi työntekijäkin jättää tehtävän ilman perusteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saat kuitenkin parempaa palkkaa, kuin lähäri?
Kyllä tuosta esimiehen vastauksesta (kirjoitat asiatonta tekstiä) tosiaan olisi pitänyt ymmärtää väliin. Jos siis ihan asiallisesti kysyit, ja vastaus oli tuo. Tulee mieleen että on muutenkin v-mäinen henkilö tuo esimies.
Mitä sun työsopimukseen on kirjattu toimenkuvasta?
Niin minäkin tein.
Hain työtä, jonka luulin olevan oman alani hommia. Kouluttamista. Työpaikkailmoituksessa ja haastattelussa vaadittiin vaikka ja mitä ja luvattiin kaikenlaista.
Sanoin heti haastattelussa, että onhan täällä tarpeeksi tekemistä. Että jos tämä on vaan kahvin keittoa, kaapin siivoamista ja sormien pyörittelyä, niin lähden. Olen lähtenyt ennenkin, jos työ ei tarjoa mielekkäitä haasteita.
Vakuuteltiin, että saan itse ideoida työnkuvaa ja tekemistä kyllä riittää. Luvattiin messumatkoja ja 5 viikkoa kesälomaa jne.
Sain paikan. Jo työsopimusta kirjoitettaessa alkoi kummastuttaa. Palkka olikin 200 euroa haastattelussa sopimaamme alempi. Sanoin, että käyhän tuo koeajan palkaksi, sen jälkeen varmaan katsotaan uudestaan. Happamesti esimies totesi, että tuskin se tosta kuule paljon nousee.
Ja kesälomakin oli lyhentynyt ekana vuonna 5 viikosta 2 viikkoon. Ajattelin, että ei se mitään, jos työ on sitä, mitä haluan.
Ja eihän se ollut. Hommia ei ollut tarpeeksi. Jos yritin ideoida itse jotain tekemistä, mikään ei kelvannut pomolle. Asiasta ei edes keskusteltu.
Päivässä oli järkevää tekemsitä 2 tunniksi. Loppuajan surffailin netissä ja ikävystyin. Jos yritin ehdottaa, mitä voisi tehdä ja mitä kehittää, sain vain kiukkuisia mulkaisuja ja ilmoituksen, ettei kannata.
Kolme kuukautta kestin. Sitten lähdin ja etsin haastavamman työn.
Ihan käsittämätöntä tämä, että työnantajat yrittää kusettaa työn olevan haastavampi kuin mitä se on! Hakivat akateemista ihmistä toimistoapulaisen hommiin varailemaan kahvituksia ja kuljettamaan kakkulahjakortteja.
Kyllä tuosta esimiehen vastauksesta (kirjoitat asiatonta tekstiä) tosiaan olisi pitänyt ymmärtää väliin. Jos siis ihan asiallisesti kysyit, ja vastaus oli tuo. Tulee mieleen että on muutenkin v-mäinen henkilö tuo esimies.
Mitä sun työsopimukseen on kirjattu toimenkuvasta?
Joten hätäpäissään otin työn vastaan (tosin hämmentyneenä). Toimenkuvauksessa on erityisen epämääräisesti vaan: yksikön johtajan tehtävät toimitusjohtajan ohjeistuksen mukaan.
Siksi kysyin tarkennusta ja ihmettelin, että mihin mua siellä tarvitaan, jos mullei ole vastuuta juuri mitään. Ja tuohon sain sen vastauksen. Mies sanoi kanssa heti, että älä helvetissä ota paikkaa vastaan. Mutta jostakin sitä on rahaa revittävä laskujen maksuun. :(
Äh. Helpottaa purnata täälläkin. Ja todellakin. Minulla ei tarvitse selvitellä miksi en työssä todennäköisesti pysy. Vaikka toisaalta aivan sama, vaikka sanoisinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minäkin tein.
Hain työtä, jonka luulin olevan oman alani hommia. Kouluttamista. Työpaikkailmoituksessa ja haastattelussa vaadittiin vaikka ja mitä ja luvattiin kaikenlaista.
Sanoin heti haastattelussa, että onhan täällä tarpeeksi tekemistä. Että jos tämä on vaan kahvin keittoa, kaapin siivoamista ja sormien pyörittelyä, niin lähden. Olen lähtenyt ennenkin, jos työ ei tarjoa mielekkäitä haasteita.
Vakuuteltiin, että saan itse ideoida työnkuvaa ja tekemistä kyllä riittää. Luvattiin messumatkoja ja 5 viikkoa kesälomaa jne.
Sain paikan. Jo työsopimusta kirjoitettaessa alkoi kummastuttaa. Palkka olikin 200 euroa haastattelussa sopimaamme alempi. Sanoin, että käyhän tuo koeajan palkaksi, sen jälkeen varmaan katsotaan uudestaan. Happamesti esimies totesi, että tuskin se tosta kuule paljon nousee.
Ja kesälomakin oli lyhentynyt ekana vuonna 5 viikosta 2 viikkoon. Ajattelin, että ei se mitään, jos työ on sitä, mitä haluan.
Ja eihän se ollut. Hommia ei ollut tarpeeksi. Jos yritin ideoida itse jotain tekemistä, mikään ei kelvannut pomolle. Asiasta ei edes keskusteltu.
Päivässä oli järkevää tekemsitä 2 tunniksi. Loppuajan surffailin netissä ja ikävystyin. Jos yritin ehdottaa, mitä voisi tehdä ja mitä kehittää, sain vain kiukkuisia mulkaisuja ja ilmoituksen, ettei kannata.
Kolme kuukautta kestin. Sitten lähdin ja etsin haastavamman työn.
Ihan käsittämätöntä tämä, että työnantajat yrittää kusettaa työn olevan haastavampi kuin mitä se on! Hakivat akateemista ihmistä toimistoapulaisen hommiin varailemaan kahvituksia ja kuljettamaan kakkulahjakortteja.
Tämä taitaa olla nykyajan vitsauksia? Tarkotusperiä ei kukaan tiedä. Mutta juurikin tuo, että annetaan ymmärtää työn olevan haastavampi kuin on, on se tympäännyttävin huomio.
Ap
Jäi tuo ap äsken pois tuosta edeltävästä vastauksesta...
Olivat ihan äimänä.
Tapasin pari viikkoa sitten yhden ihmisen siitä firmasta. Sanoi, että se mun jättämä paikka onkin aika tuulinen. Kolmen vuoden sisään hakevat jo neljättä uutta ihmistä, kun kukaan ei siinä hommassa viihdy...
T. 6
Alue: Aihe vapaa
ENNEN kuin vastaanotit työn? En olis missään nimessä vastaanottanu tommosta duunia!