Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun tytär pelkää hysteerisesti lentämistä ja laivamatkailua! :(
03.12.2011 |
Tytär 7 v on viimeisen alkanut pelkäämään lentämistä. On lentänyt kaikenkaikkiaan 5 kertaa. Lennot menivät loistavasti, ei mitään ongelmia ja mukavaa oli koska matkustimme ekassa luokassa (miehellä niin paljon lentopisteitä).
Laivalla olemme matkustaneet Viroon ja Ruotsiin ja Puolaan, laivamatkoja olemme tehneet kaksi-neljä joka vuosi. Kertaakaan ei ole ollut myrksyjä, joskus on hieman keinuttanut, mutta ei mitään hiuksia nostattavaa.
Nyt olemme ajatelleet keväällä lähteä Barcelonaan ja kun tytär kuuli että sinne pitää lentää, hän sanoi, ettei aio lentää. Kun sanoimme että sinne pitää nyt vaan lentää, tytär purskahti itkuun ja tuli syliin "en uskalla lenää äiti, en tahdo lentää, se on pelottavaa!" Sain rauhoitella pitkään, eikä Barcelonasta enää puhuttu.
Eilen pohdimme ruokapöydässä jos jouluna lähtisimme Pärnuun kylpylämatkalle joulun välipäivinä. Kuultuaan laivamatkasta tytär alkoi taas itkeä surkeana.
Kyse ei ole uhmaitkukohtauksista, vaan ihan oikeasta ja aidosta pelosta. Hän ei uskalla lentää koska pelkää että kone ei pysy ilmassa. Ja laiva uppoaa, eikä hän ehdi pelastusveneeseen.
Tytär ei ole katsonut ikinä mitään aikuisten leffoja missä uppoaa laivoja tai lentsikoita tippuu.
Mutta nyt surettaa tytön puolesta. Hän pelkää ihan tosissaan. Sanoo että auto ja juna ja bussimatkailu on kivaa, mutta ei enää uskalla lentää eikä mennä laivalla.
Tyttö on aina ollut luonteeltaan ujo - mutta oikein iloinen ja fiksu.
Onko kellään kokemuksia lapsen lentopelosta?
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä?
Mistä tällainen lentopelko on voinut tulla?
Ja vielä jotta asia tulisi selväksi, kyse EI ole mistään kenkkuilusta tai uhmasta, vaan tyttö pelkää ihan oikeasti.
En voi kuvitellakaan vieväni häntä koneeseen kun hän pelkää niin kovasti-
Kommentit (13)
lapsi on täysi-ikäinen? Kannattaa keskustella lapsen kanssa mikä siinä matkustamisessa pelottaa ja mitä asialle voitaisiin tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7-vuotiaalla on paljon uusia asioita elämässään, joutuu koulun takia olemaan väkisinkin itsenäisempi. Lisäksi koulussa lapset varmasti puhuvat keskenäänkin kaikenlaisista asioista, ihan hyvin on voinut sielläkin kuulla jotakin, mikä on aiheuttanut sen, että on alkanut ajatella mahdollista lentokoneen putoamista. Tai sitten on tullut vain niin isoksi, että ymmärtää, että lentokone VOI pudota tai laiva upota.
Itse pitäisin jonkin aikaa taukoa lento- ja laivamatkailussa, ilman sen suurempia selityksiä. Tuo pelko voi mennä ihan hyvin itsestäänkin ohi, ei siinä tarvitse lapsen täysi-ikäisyyttä odotella;-)
Voihan Suomessakin tehdä mukavia lomamatkoja.
t. 9- ja 7-vuotiaiden äiti
Elämän koukerot ovat täynnä uhkia ja mahdollisuuksia.
Jos ja kun lapsi ei halua Barcelonaan lähteä niin lapsi sen pidennetyn viikonlopun ajaksi hoitoon ja miehen kanssa sinne kahdestaan.
Kuuluu siis ihan ikään. Monet tuon ikäiset alkavat pelkäämään mm. maailmanloppua, että meteoriitti törmää tänne jne. Tähän auttaa tosiasioiden kertominen ja asioiden tutkiminen lapsen kanssa, hänellä voi olla vääristyneitä kuvia. Voitte kertoa vaikkapa tosiasian, että auto-onnettomuus on todennäköisempi kuin lento-onnettomuus (vai oliko se peräti lottovoitto on helpompi saada).
Myöskin vakuuttelu ja vetoaminen vanhempien luottamukseen auttaa tyyliin: "Eihän isä ja äitikään lentäisi, jos se ei olisi turvallista ja ei tietenkään todellakaan sinua rakas mussukkaiseni päästettäisi ollenkaan lentokoneeseen, jos ei olisi turvallista. Olet meille kaikki kaikessa!" Tällainen vanhempien "viisauteen" vetoaminen uppoaa vielä tuon ikäisiin.
Mutta usein saatte toistaa tuota moneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu siis ihan ikään. Monet tuon ikäiset alkavat pelkäämään mm. maailmanloppua, että meteoriitti törmää tänne jne. Tähän auttaa tosiasioiden kertominen ja asioiden tutkiminen lapsen kanssa, hänellä voi olla vääristyneitä kuvia. Voitte kertoa vaikkapa tosiasian, että auto-onnettomuus on todennäköisempi kuin lento-onnettomuus (vai oliko se peräti lottovoitto on helpompi saada).
Myöskin vakuuttelu ja vetoaminen vanhempien luottamukseen auttaa tyyliin: "Eihän isä ja äitikään lentäisi, jos se ei olisi turvallista ja ei tietenkään todellakaan sinua rakas mussukkaiseni päästettäisi ollenkaan lentokoneeseen, jos ei olisi turvallista. Olet meille kaikki kaikessa!" Tällainen vanhempien "viisauteen" vetoaminen uppoaa vielä tuon ikäisiin.
Mutta usein saatte toistaa tuota moneen kertaan.
tuon yllä olevan kirjoitus on hyvä ja siitä saat vinkkejä miten voitte puida asiaa kotona! itselläni ei ole saman ikäisiä lapsia, mutta uskon saman olevan myös meillä edessä kun lapset tajuavat että lentokone voi oikeasti tippua.
lentoemäntänä antaisin sellaisenkin neuvon, että kannattaa käydä mahdolliset hätätoimet läpi ja kertoa lapselle että pilotit, lentoemännät ja stuertit ovat varmistamassa turvallisen matkan kaikille matkustajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa vaihteeksi matkustaisitte junalla. Ottakaa sellainen interrail-lippu, jolla pääsette vaikka Haaparannan kautta Ruotsin puolelle. Jos Ruotsin ja Tanskan välillä on vielä lauttapätkä, se menee kyllä aika huomaamattomasti, kunhan siitä ei tehdä etukäteen kovin suurta numeroa.
siis kuinka monta lentoa vuodessa tehdään ja kuinka monta niistä tippuu. Ja kertoa myös, että on hyvä ja huonoja lentoyhtiöitä, vanhoja ja uusia koneita. Sama pätee laivoihin.
Lasta voisi myös auttaa, jos kerrotte mitä laivassa/koneessa tehdään jos tulee ongelmia. Siis kuinka hyvät pelastustoimet ovat ja kuinka onnettomuus ei automaattisesti johda kuolemaan (no ei ehkä ihan näillä sanoilla).
Itsekään en erityisemmin pidä lentämisestä. En varsinaisesti pelkää, mutta ei se kivaakaan ole. Rauhoittelen itseäni aina miettimällä, kuinka epätodennäköisia onnettomuudet ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa vaihteeksi matkustaisitte junalla. Ottakaa sellainen interrail-lippu, jolla pääsette vaikka Haaparannan kautta Ruotsin puolelle. Jos Ruotsin ja Tanskan välillä on vielä lauttapätkä, se menee kyllä aika huomaamattomasti, kunhan siitä ei tehdä etukäteen kovin suurta numeroa.
kohti etelää, Espanjan suuntaan. Kyllä se matka siitä sitten etenee, kuulostaa lasten kanssa tosi mukavalta.
Barcelonassa olisi tarkoitus olla kaksi viikkoa, joten ei ihan "pidennetty viikonloppu". ;)
Luin tuon MML linkin, kiitos.
Kumma miten sitä menee jotenkin lukkoon kun oma lapsi oireilee tällä tapaa... Jos kyse olisi jonkun toisen lapsesta, olisin ollut netissä kärppänä etsimässä tietoja ja syitä - nyt kun se tapahtui omalle lapselle, en osanutkaan tehdä yhtään mitään - paitsi kirjoittaa tänne.
Joten oikein suuri kiitos vinkeistä ja ajatuksista avasitte monta solmua!
Eiköhän tässä vielä päästä lentämään ennen kuin tytär on 18v.
:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan matkustettu paljon hänen kanssa lentäen ja enää ei halua lähteä kotoa mihinkään, ehkä ainut kylpylä- tai hotelliloma kotimaassa. Haluaa olla vain kotona viikonloput ja lomat jatkossa kun kotona niin ihana olla. Monet viime matkat alkanut itkeä pari päivää ennen lähtöä jo koti-ikävää. Meillä osasyy on matkapahoinvointi mutta siihen olemme löytäneet lääkkeen. Ollaankin nyt myös päätetty pitää taukoa matkustamisessa koska huomaan että aiheuttaa ainakin lähtöä ennen turhaa stressiä hänelle, pakkaaminen ja hössötys. Varmaan tämä jotenkin liittyy ikään ja koulun aloitukseen ym isoihin muutoksiin.
sehän on selvä asia. Minäkin pelkään ja jos mies mua rupeaisi sinne väkisin roudaamaan niin olisi ex-mies. Olin vasta 22-vuotiaana ekan kerran laivassakaan, koska pelkään.