Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka kauan rakkauden "alkuhuuma" kestää?

Vierailija
02.12.2011 |

Olemme olleet nyt noin 4½vuotta yhdessä, josta 1v 11kk kihloissa. Kaikki on ollut loistavasti suhteessa on ollut hyvä olla. Rakkauden tunnustuksia, seksiä, hulluttelua, yhteistä puuhaa, kosketuksia ja läheisyyttä. Viime keväänä/kesänä koimme pahimman yhteisen stressin ja kiireen, kaikki oli hyvin senkin aikana. Nyt kuitenkin syksyllä arjen koittaessa ja asioiden olessä hyvin on suhde muuttunut karuksi( kiukuttelua, riitoja,seksiä n.2-3kertaa kuussa, läheisyyden puutetta).Mieheni mielestä kaikki on ilmeisesti ok.Mieheläni on rankkaa töissä,johtuuko kaikki siitä? Vai onko alkuhuumamme loppunut tai jokin muu suhteessamme vikana?

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

alkuhuuma kestää noin 2 vuotta, toisilla vähemmän aikaa, toisilla kauemmin. Kutsutaan ns. symbioosivaiheeksi, sitten tulee eriytyminen, joka teillä lienee alkanut vasta nyt.

Vierailija
2/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sen eriytymisen huomaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyinen on kestänyt jotain 5 vuotta. Tuosta 38 vuotta olen vasta viimeaikoina päässyt eroon.

Vierailija
4/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaipailee

ap

Vierailija
5/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten alkaa arki.

Vierailija
6/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

4½ vuotta? :D en muista kauan meillä kesti, mutta ehkä joku muutaman kuukauden. Ehkä puol vuotta?

Ehkä teille on tullu arki vastaa :D vaikka en usko, ku ootte ollu jo noin kauan yhessä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

parisen vuotta tai jotain 400 yhdyntää

Vierailija
8/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jatkaako suhdetta vai ei. Ehkä miehellesi on tullut tälläisiä ajatuksia. Kaikilla alkuhuuma kestää oman aikansa, yksilöllistä sanoisin. Meillä ensimmäinen paha kriisi oli muistaakseni 5 v kohdalla, mietittiin eroa. Onneksi jatketiin vaikka kurjaa oli. Toinen kriisi oli tänä vuonna kun lapsi syntyi, avioero oli mielessä. Niin suuri muutos.. Yhdessä ollaan oltu 8v ja ihanaa on. Kurjinakin aikoina meillä on kyllä läheisyyttä ollut ja seksiä vähintään 1krt/vko. Mutta kukin tyylillään. :) keskustelkaa asioista, miehesi ei ole ajatuksien lukija. Monet riidat täälläkin olisi vältetty jos olisin saanut suuni auki. Puhu tunteistasi, älä pelkää olla rehellinen, toivottavasti se rohkaisee myös miestäsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jatkaako suhdetta vai ei. Ehkä miehellesi on tullut tälläisiä ajatuksia. Kaikilla alkuhuuma kestää oman aikansa, yksilöllistä sanoisin. Meillä ensimmäinen paha kriisi oli muistaakseni 5 v kohdalla, mietittiin eroa. Onneksi jatketiin vaikka kurjaa oli. Toinen kriisi oli tänä vuonna kun lapsi syntyi, avioero oli mielessä. Niin suuri muutos.. Yhdessä ollaan oltu 8v ja ihanaa on. Kurjinakin aikoina meillä on kyllä läheisyyttä ollut ja seksiä vähintään 1krt/vko. Mutta kukin tyylillään. :) keskustelkaa asioista, miehesi ei ole ajatuksien lukija. Monet riidat täälläkin olisi vältetty jos olisin saanut suuni auki. Puhu tunteistasi, älä pelkää olla rehellinen, toivottavasti se rohkaisee myös miestäsi.

Vierailija
10/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jaa-a, vaikea sanoa.. itse olen ollut mieheni kanssa nyt 5vuotta (kylläpäs se aika rientää!) ja täytyy kyllä sanoa on ne "alkuhuumat" nyt jo haihtuneet, ehkä se oli tosiaan se 2vuotta tai jotain suunnilleen, mutta mitä sillä huumalla nyt sitten tarkoitetaankaan, toisinaan tulee näitä kummallisia kohtauksia että haluaa toista tosi paljon tai jotain hellyydenpuuskia tai sitten jotain ihan päinvastaista.. oma äitini ollut jo 41vuotta naimisissa isäni kanssa ja häneltä usein neuvoa kysynyt, sanoo että joskus on sellainen olo että tekis mieli halolla paukauttaa toista päähän ja avioeroakin mietitty, mutta puhumalla ja edelleen puhumalla niistäkin yli päästy. ja toisen huomioon ottaminen, hellyys yms jne.. tietysti miehet on aina sellaisia ettei ne ajattele välttämättä niin syvällisesti asioita ku me naiset, eikä niitä niin vaivaa.. mutta hankalahan semmoisen kanssa on asioida jos toinen ei kertakaikkiaan saa mitään sanotuksi..

Mutta ei työkiireitäkään loputtomasti voi syyksi sanoa, toki ne vaikuttaa tiedän omasta kokem..

jos toisesta vielä "tykkää" niin kait silloin on vielä toivoa? :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukava kuulla, että muillakin on vastaavia vaiheita suhteessa. Ja että niistä on päästy ylitse. Itsekkin epäilin alkuhuuman kestävän vähemmän aikaa, nyt vain tuli totaalinen muutos ja mietin voisiko se olla syy. Ollaan keskusteltu aiheesta, lähes tuloksetta (miehen mielestä kaikki on hyvin). Ero on käynyt mielessä, mutta rakastan miestäni ja tuntuuhan tuoki minusta pitävän (vaikka ei sitä aina/usein osoitakkaan) lisäksi ollaan juuri ostettu uusi ihana asunto, joten ero ei tunnu hyvältä ratkaisulta.Ehkäpä mekin pääsemme yli tästä.

ap

Vierailija
12/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

elämässä on erilaisia aikoja. Joskus on hiljaisempaa ja sitten taas sitä ihanaa mutta koskaan ei ikävää tai onnetonta. Alkuhuuma paranee vanhetessaan, eihän mikään muukaan pysy samanlaisena elämässä. Vähän kuin spiraali, jos uusi ja jännittävä vähenee niin olemassaoleva ja tunteminen syvenee, en vaihtaisi sitä mihinkään.



En sanoisi, että huuma loppuu vaan se vain muuttaa muotoaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun pappi sanoo aamen. Tai viimeistään kun raskaustestissä on riittävästi viivoja.

Vierailija
14/15 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kesti alkuhuuma vajaa kaksi vuotta.



Nyt noin neljä vuotta yhdessä, tänä vuonna mentiin naimisiin.



Seksiä on huomattavasti harvemmin, mutta arjen hellyyttä ja huomaavaisuutta paljon enemmän. Seksikin jollain tavalla merkityksellisempää.



Niin se vaan menee. Jos ei, niin sitten mies vaihtoon. Parisuhteen ei mielestäni kuulu missään vaiheessa muuttua "pakkopullaksi".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja olemme edelleenkin hyvin rakastuneita. No, seksiä ehkä vähän vähemmän, mutta muutoin asiat paremmin kuin koskaan. Jokainen päivä on tuntunut alusta alkaen edellistä paremmalta, kumppani rakkaammalta. Eikä vielä tuollaista täyskäännöstä tai arjen alkamista ole havaittu. Mutta me ollaankin ihan pöllöjä.