Onko tällä palstalla enää ketään 1967 syntynyttä?
Tekisi mieli vaihtaa ajatuksia oman aikalaisen kanssa.
Mulla paljon lapsia, nuorin n 6-vuotias. Jotenkin vain jäin tänne hengaamaan kuopuksen syntymän aikaan, mutta nyt kyllä väki ihan eri sukupolvea.
Elämä on jo ehtinyt iskeä kovaakin, eikä pikku harmit tunnu missään.
Kommentit (34)
Käy kateeksi että pääset nukkumaan, että saat nukutuksi.
Olen valvonut koko yön huoliani miettien, väsymystä en adrenaliinin alta edes tunne.
ap
Lapsi 9 ja kaikki hyvin. Aina ei ole tosiaan ollut. Hauska palstahan tämä on, enkä mä ole keksinyt parempaa. Joskus teinit ärsyttää, mutta se on elämää.
Ja oon samaa mieltä, että täällä alkaa oleen ihan eri sukupolvi nyt.
Ja elämä ei ole mennyt yhtään niin kuin oli suunnitellut.
On rankkaa, kun lapsi tapaturman seurauksena vammautui pysyvästi, ihan vasta hiljattain.
kyllä täällä tuntuu välillä olevan aika paljonkin vanhempaakin väkeä .
toki monista aloituksista jo näkee , et nurta porukka on ja ihna eri maailmasta kuin itse :) vaikka lapset olisikin samanikäistä.
itse olen sairaslomalla, se vanhuus.....
yritetään pitää ketju pyörimässä. Aivan kauhea pelkkä ajatus että jotain sattuisi lapsille, nyt kun vanhin jo ajaa autolla niin jatkuva pelko on että mitään ei tapahdu. Joka pv lukee lehdistä onnettomuuksista missä nuoria mukana. Jaxamista sulle. Ap:lle - joo, ei ole vaikeaa nukkua ollenkaan (vielä), varsinkaan kun on lähes koko yön kävellyt edestakaisin. Toivottavasti saat levättyä vähäsen ja ensi yönä nukuttua paremmin. Silloin olen myös töissä. Nyt taidan mennä kuorsaamaan...
Aina ajoittain ajattelen että lopetan täällä käymisen, mutta sitten taas erehdyn ''kurkistamaan''.
Aina ajoittain ajattelen että lopetan täällä käymisen, mutta sitten taas erehdyn ''kurkistamaan''.
Yhä käyn satunnaisesti. Ei ole löytynyt parempaakaan palstaa kaikenkirjaville ajatuksille ...
Ja tosiaan huomaa, että nuoremmat naiset/äidit ovat erilaisia. Pakko sanoa, että minusta tuntuu, että meidän ikäiset ovat olleet sittenkin miestensä kanssa tasa-arvoisemmassa asemassa.
Elämä on kolhinut kovasti. Ei tosiaan ole mennyt niin kuin kolmekymppisenä suunnittelin. Mutta kai tästä silti selviää vaikka tiukkaa tekee.
Olen ollut satunnainen palstailija siitä asti, kun tämä oli vielä "Isien keskustelu".
Kolme lasta, nuorin 12-vuotias.
palstalle juuttunut 1967 syntynyt;) Nuorin on 8v, mutta edelleen tulee käytyä täällä lueskelemassa kirjoituksia. Tosi harvoin tulee itse kirjoiteltua mitään
palstalle juuttunut 1967 syntynyt;) Nuorin on 8v, mutta edelleen tulee käytyä täällä lueskelemassa kirjoituksia. Tosi harvoin tulee itse kirjoiteltua mitään
ja nostaa ketjun. Menossa bodypumptunnille ja sit taas töihin.
1963
Tämä vaan on niin vilkas palsta, että oon jääny.
Lapsi jo 10-v.
iltatähtikin on jo 10v. 11 vuotta palstailua takana.
Minä en ole huomannut mitään.
Ajattelen vaan, että ovat eri yhteiskuntaluokista ne kirjoittajat. Siksi on monenkirjavaa tekstiä.
Täällähän on akateemisia ja sitten täysin koulua käymättömiä monilävistettyjä.
Eli kiinnostaa, miten sukpolvet eroaa. Todella kiinnostaa.
Vanhus.
kuulumisia ja muistella omaa vauvaaikaa. Omat lapset jo teinejä, mutta aina satunnaisesti kurkkaan tänne...
Yhteiskuntaeroja kyllä huomaan minäkin, ne erottuvat räikeästi.
Tietysti maailmaa katsoo vähän eri vinkkelistä vuonna -87 syntynyt mamma kuin parikymmentä vuotta vanhempi mutta mitään suurta näkemyseroa en huomaa.
T. En ihan vanhus vielä
Minä en ole huomannut mitään. Ajattelen vaan, että ovat eri yhteiskuntaluokista ne kirjoittajat. Siksi on monenkirjavaa tekstiä. Täällähän on akateemisia ja sitten täysin koulua käymättömiä monilävistettyjä. Eli kiinnostaa, miten sukpolvet eroaa. Todella kiinnostaa. Vanhus.
täälläkin -67. Roikun valitettavan usein työpäivien jälkeen täällä,koska haluan hyviä nauruja ja juoruja. Niitähän täältä saa :-) Mulla on yksi aikuinen lapsi, pian valmistuu yliopistosta. Itsekin lähinnä luen, harvoin kirjoittelen. Elämä on mua kohdellut kolmenkympin jälkeen melko lempeästi, sitä ennen olikin kymmenen vuotta yh-hulinaa ja monenlaista stressiä.
toinen vuosi opintoja käynnissä, uutta ammattia kohti mennään. Elämä ei lopu neljään kymppiin!
tänne vanhasta tottumuksesta. Enimmäkseen luen kirjoituksia, en paljon kirjoittele itse. Lapsia neljä (+2 ylimääräistä miehen puolelta), nuorin 8v. Tulin just yötyöstä ja menossa nukkumaan. Ihanaa..... Mut kyllä meitä täällä on uskon.